Espanjan jokivesillä perhokalastamassa. Perhokalastajan unelma Euroopan kalavesillä, voisiko se silloin olla Espanjassa. Uskon että monen perhokalastajan unelma on päästä kalastamaan upeita kalastusvesiä. Kuinka se perhokalastajan unelma määritellään, sillä mieltymyksiä on monenlaisia. Seuraavaksi kerron meidän omasta unelmasta.
Päätös lähteä 5 viikoksi Espanjaan tuli oikeastaan oman työtilanteen kautta. Olen ollut uupunut opettajan työssä jo pitkään ja tuntui, että nyt tarvitaan pitkä irtiotto, jotta saisi omaa päätä hieman selvitettyä. Oli viimeinen hetki lähteä muualle latautumaan, ettei tarvitsisi saikkua ottaa.
Artikkelikuvassa olemme Pablo Castro Pinos kanssa testaamassa juuri opittua uutta kalastustekniikkaa. Se tuottikin tulosta jo heti kuvan ensimmäisessä testipaikassa. Muutama taimen erehtyikin nymfiin ja meille meni Pablon oppi perille.
Seuraavassa sitten hieman kokemuksia meidän viidestä viikosta Espanjan jokivesillä perhokalastamassa.
Espanjasta löytyy jokaiselle sopivaa kalastusaluetta
Olemme käyneet kalastamassa Espanjassa useina eri vuosina. Harjoittelemassa MM- kilpailuja varten, kalastamassa itse kilpailut, yhdet kutsukilpailut sekä vielä viime keväänä huhtikuun alussa puolitoista viikkoa. Kaikki Espanjan jokivesien kalastukset ovat olleet aina kirkkaiden jokien kalastusta. Vedenkorkeudet ovat olleet vaihtelevia, mutta pääasiassa kohtuullisen matalaa ja haastavaa kalastettavaa.
Kevään kalastus alkaa aina hieman eri aikaan pitkin Espanjan alueita. Kataloniassa aukaistaan kalastukselle ensimmäiset joet yleisimmin maaliskuun puolen välin aikoihin. Seuraavat aukaistaan myöhemmin keväällä. Löytyy myös jokia, jotka ovat auki koko vuoden, mutta niiden kalakanta on paljolti istutusten varassa.
Pohjois-Espanjan jokivedet ovat osoittautuneet monipuolisiksi paikoiksi kalastaa perholla. Vuorilta tulevat pienet joet muuttuvat yhdistyessään hieman isommaksi. Kun isompi yhdistyy seuraavan pienen kanssa tulee taas hieman isompi joki. Näin valinnanvaraa on kalastajalla pienestä purosta isoon jokeen.
Osa vuoristojoista ovat ensin todella jyrkästi putoavia ja kuohuvia, usein syviäkin. Myöhemmin lähemmäs laaksoa virratessaan ne alkavat muotoutumaan koskien ja hiljaisten välivirtojen joeksi. Jokialueet ovat kuitenkin sen tyyppisiä, joita Suomessa ei ole ollenkaan. Veden kirkkaus on se ensimmäinen asia jonka huomaa nopeasti. Ei humusta värjäämässä vettä vaan oikeasti kristallinkirkasta, paikoin jopa vihertävää.
Kalastona on eniten taimenen eri aluekohtaisia muotoja ja lajeja. Eteläisimmissä istutuskohteissa voi olla myös kirjolohta. Näissä kohteissa Katalonian alueella on usein myös barbeleita. Sellaisia törösuisia viiksiniekkoja. Niitä on hankala saada innostumaan perhosta, mutta kun sellaisen joskus tartuttaa, tietää pitävänsä kiinni aikamoisen vahvaa kalaa.
Jatketaanpa taas Espanjan jokivesillä perhokalastamassa postauksen lukemista. Muistahan käydä lukemassa myös tämä Nymfikalastukseen liittyvä postaus tästä linkistä
Katalonian perhokalastuksen askelmerkit
Katalonia alueella olemme olleet kalastamassa nyt muutaman kerran ja isolla plussamerkillä voimme alueen merkitä. Eteläisessä Kataloniassa virtaavat esimerkiksi Segre-joki ja Noguera Ribagorzana. Kummassakin on useita erilaisia kalastusalueita. No kill – zone, Kill zone, Perhokalastusalue omanaan sekä myös yhdistettynä virvelikalastuksen kanssa.
Vaihtoehtoja on paljon ja joihinkin alueille myydään vain tietty määrä lupia päivässä. Toisille alueille ei ole mitään rajoitusta. Tuntuu, että järjestelmä on sen verran sekainen, että se vaatii tietoa ja ymmärrystä, sekä etenkin kielitaitoa löytääkseen juuri sen mitä haluaa. Tämä on lopulta meille selvinnyt muutamalla käynnillä.
Pohjoisessa Segre-joki alkaa Pyreinneiden vuoristosta kuten Nogueara Pallaresakin, joka lopulta yhdistyy Segreen. Segre taas laskee lopulta Ebre- jokeen. Segreen ja Noguera Pallaresaan yhtyy vuorien juurella monia pieniä jokia, näistä sitten lopulta kasvaa hienoja ja upeita kalastuskohteita. Pyrenneiden juurella joet ovat vielä kohtuullisen kapeita ja voimakasvirtaisia. Kun laskeudutaan enemmän laaksoon, levenevät joet enemmän joka taas tasoittaa virran voimakkuutta. Kasvillisuutta alkaa näkyä enemmän, jota vuoristossa ei paikoin ole. Toki sieltäkin löytyy tietystä korkeudesta havupuu- ja koivualueita.
Vuoristolta tulevien pääjokien varrella voi olla säännöstelypatoja, jotka tasoittavat vuorilta sulavien lumien vesimassaa. Ne toimivat niin, että padot pidetään suljettuina aina tietyn aikaa päivästä, jolloin pato kerää sulamisvesiä. Kun padon yläpuoleinen alue on täynnä, avataan padot. Tämä tietysti toimii kyseisellä tavalla vain keväällä ja kovan vesisateen jälkeen. Kesällä kun vedentaso on ns. normaali, ei säännöstelyyn ole tarvetta.
Erikoinen kevät
Kun padon rajat tulevat vastaan, avataan patoluukut ja vesi alkaa joessa nousta. Kuitenkin tänä keväänä vuorien lumimäärät sulivat jo tavallista aikaisemmin ja nopeammalla syklillä, eivätkä padot pystyneet keräämään sitä kaikkea sulamisvesimäärää mitä varmasti oli tarkoitus.
Niinpä jo maaliskuussa joet virtasivat monen päivän aikana todella voimakkaasti, lähes koko päivän. Jos oli kylmempi ilma, ei tietysti vuorilta sulanut niin paljoa lunta. Kun oli lämpimämpi ilma, lumien sulamismäärät olivat hyvin runsaat ja jokien vedet korkealla. Kalastuksen kannalta piti olla tarkkana ja seurata milloin alkaa vesi nousta. Oli järkevää siinä vaiheessa siirtyä sille puolelle jokea josta pääsee parhaiten ylös jokirannasta.
Tämä kaikki on siis todennäköisesti ilmastonmuutoksen syytä. Viime kesänä oli vuoristojen juurella laaksossa lämpöä pahimillaan +35 – +40. Tuo lämpötila ei ollenkaan sovi Pyrenneiden juurelle, edes kesällä. Nyt maaliskuussa olisi päivälämpötilat pitäneet olla noin +10 astetta. Mutta mitäpä vielä, lämpötilat olivat pahimmillaan +24 astetta. Vuorilla olisi maaliskuussa pitänyt päästä laskettelemaan, mutta huono on laskea kivisillä rinteillä.
Kesäiset kelit Pohjois – Espanjassa
Kesällä kelit lämpenevät ja vedet laskevat niin, ettei jokea meinaa enää samaksi tuntea. Vettä on enää murto-osa siitä mitä keväällä joessa virtasi. Kaloilla on tietysti ahtaammat oltavat ja ne ovatkin ehtineet näkemään kaikenlaisia pyytöjä kauden aikana. Taimenista on tullut selvästi arempia ja tarkempia siitä mitä ne syövät. Useinmiten joutuu ohentamaan peruketta ja pienentämään perhoa. Mutta taimenet saattavat kesällä päivisin olla jopa hyvin passiivisia.
Kuten tuossa ylempänä mainitsin voi ilman lämpötila olla turhan korkeat. Kun ilma on lämmintä, vaikuttaa se tietenkin pikku hiljaa myös vuoristojokien veden lämpötilaan. Vuoristojokien vedenlämpötilan voi sanoa olevan korkea jos se ylittää +17 astetta. Tällä reissulla maalis-huhtikuussa jokiveden lämpötila on pyörinyt +7 – + 14 välillä.
Syksyllä vesien hieman viilennettyä alkavat taimenet osoittaa aktiivisuutta. Vedet voivat olla alhaalla, mutta kaloilla syöntipiikkejä esiintyy taas enemmän. Kalat voivat yhä olla varovaisia, jos vettä on vähän. Mutta varovaisella liikkumisella ja herkillä välineillä taitava heittäjä pussittaa taimenen jos toisenkin.
Siirtyminen Asturian maakuntaan
Asturian ruhtinaskunta on lähellä Atlantin Biskajanlahtea Espanjan pohjoisosissa. Lännessä naapurina on Galician itsehallintoalue. Asturian pääkaupunki on Oviedo reilulla miljoonalla asukkaalla. Asturian alueella on runsaasti jokia, jotka saavat alkunsa, kuinkas muuten, vuoristosta. Taas samalla tavalla pienistä vuoristopuroista kasvaa keskikokoinen joki ja lopulta sitten yhdistyvät isommiksi esimerkiksi Rio Sellaa pitkin Atlantiin.
Asturian alueella on useita hyviä taimenjokia mm. Pilona, Caudal, Aller, Trubia ja Narcea vain muutamia mainitakseni. Joet eivät ole pääosin padottuja, vaan valuvat suoraan vuoriston purojen vesituoton perusteella. Jos tulee kuuma kesä on syksyllä edessä väistämätön todellisuus eli kuivat joet. Kummasti kala löytää jostain sellaisen kolon, jossa se on pystynyt tähän asti selvitymään kuivinakin aikoina.
Täällä olimme sopineet Oviedossa asuvan Andres Torres Garcian kanssa parista kalastuspäivästä. Tapasimme Andreksen ensimmäistä kertaa Suomessa opastaessamme Espanjan MM-joukkuetta ennen Kuusamon 2021 perhokalastuksen MM-kilpailuja. Sen jälkeen olemme tavanneet Andreksen Pilona-joen parikilpailussa, jossa Andres oli järjestäjänä Maxian vapatehtaan kanssa.
Pääsimme myös käymään “salaisuuksien kammiossa” eli Maxian vapatehtaalla katsomassa kuinka vavat tehdään oikeasti käsin. Näimme koko vavan valmistusprosessin alusta loppuun asti. Mielenkiintoinen kokonaisuus todella. Ihmettelin hiukan kun sain nähdä raaka-aine materiaalin sekä tekniikan, jolla vapa-aihio tehdään ja eri materiaalit yhdistetään. Tästä täytyy tehdä oma postaus tietyissä rajoissa ehdottomasti. Kaikkea tietoa ei tietenkään saa paljastaa.
Asturian perhokalastus
Kalastuksesta sen verran, ettei se paljon poikkea Katalonian alueesta. Vesimäärät ja lämpötilat ovat suhteessa taimenen aktiivisuuteen. Erilaisia kalastusalueita on samalla tapaa kuin Kataloniassa. Taimenet ovat paikoin kookkaita mutta myös erityisen haastavia saada siiman päähän. Pienemmilläkin joilla voi olla todella hyvä taimenkanta. Paljon oli reilut +35 cm mittaisia taimenia ja sitten myös niitä yli 55 cm monstereita. Pienessä joessa tuo iso taimen on kyllä hankala tavoittaa. Mutta selvästi perhoja pienentämällä niitäkin saa.
Nymfien tuli tällä reissulla olla 16 – 18 ja pinturieden kokoa 18 -24. Käymämme joet olivat kaikki saman tyyppisiä. Kivikkoisia, ei pohjakasvillisuutta, kalat vain tietyissä osaa jokea. Jos menit väärään kohtaan kalastamaan, saatoit kalastaa päivän tyhjää. Jos menit oikeaan paikkaan, sait useita kaloja päivän aikana.
Vaihdoimme kalastuspäivien aikana paikkaa joella muutamaan kertaan, jotta löysimme lopulta aktiiviset taimenet. Kävi selväksi, ettei kalat ole samaan aikaan aktiivisia koko jokiosuudella. Vaan aktiivisuus oli aina paikoittaista ja saattoi keskittyä vain muutaman kymmenen metrin matkalle. Opettavaista asiaa, tätä voisi koettaa soveltaa myös Suomen koskilla.
Tästä linkistä pääset lukemaan tärkeän postauksen Nymfikalastuksesta. Tämä kalastusmuoto oli pääosassa meidän viiden viikon Espanjan kalastusreissussa. Postauksesta löydät varmasti mielenkiintoisia asioita ja jos jokin kohta ei selviä, laita kysymystä. Kysymyksiä onkin tullut muutamia ja olen niihin vastannut postauksen alaosaan.
Asturian lupakäytännöt
Lupien ostaminen onkin sitten ihan oma ongelmansa. Lupia saa periaatteessa internetistä, mutta vain ainostaan jos olet espanjalainen. Jokivesia hallinnoi aina jokainen itsehallintoalue ja ulkomaalaisilla lupien ostaminen tapahtuu fyysisesti tietystä virastosta. Kun lopulta on löydetty oikea rakennus, toimisto ja henkilö, tulee vastaan se, että lupien ostamiseen tulisi olla paikallinen ID-kortti. Tästä saattaa selvitä eteenpäin paikallisilla tutuilla. Lupaprosessin eteneminen on erittäin monimutkainen.
Lopulta kädessä on pieni lupakortti, jolla osoitat kalastuksenvalvojille että olet hoitanut oman osuutesi. Eikä Espanjassa kannata jättää kalastuslupaa hankkimatta. Nimittäin sakot voivat olla aika hurjat. Kataloniassa pienestä rikkeestä saa 60 – 300 € sakot. Keskisuuresta rikkeestä 301 – 3000 € sakot. Suuresta rikkeestä 3001 – 120 000 € sakot.
Ainakaan minä en ole uskaltanut lähteä kokeilemaan millaisesta rikkeestä kalastuksenvalvojan mielestä on kyse, jos lupaa ei ole ostettu. Luvat on tarkastettu meiltä useamman kerran ja se toki aina kannustaa luvan hankkimiseen.
Tämän jutun kirjoittamisen lähiaikana tapahtui erään kalastajan toimesta paha moka. Kaveri otti kaksi taimenta alueelta, joka on no kill -zonea. Kalastuksenvalvojat sattuivat paikalle ja sakkoa pätkähti 7000€. Itse maksan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin mielelläni kalastusluvan. Suomessa nuo rahat menevät lähes pääosin suoraan vesistön sekä sen kalakannan hoitamiseen.
Galiciaan kalalle
Siirryimme seuraavaksi Galician alueelle. Ensimmäisenä vastaan tulee tietysti se kieli eli Galiciassa on niin erilainen kieli kuin muualla Espanjassa. Monet kalastukseen sekä myös arjen käytännön asioihin äännetään ja kirjoitetaan eri tavalla. Oli aika totuttautua uusiin kuvioihin. Kaverini Alin kanssa oli sovittu muutaman päivän kalastussessio Galician luonnonkauniissa jokimaisemassa. Täällä jokilaaksot ovat vehreämpiä ja monimuotoisempia kuin tähän asti käyneistämme paikoista.
Kalastuslupien ostamisessa oli taas ongelmia. Kun emme ole espanjalaisia, eikä meillä ole paikallista ID – korttia, oli luvan ostaminen hankalaa. Lopulta keksimme kuinka päästä ostoprosessissa loppuun asti. Galician 14 vrk lupa maksoi muutamia euroja. Kalastuslupien myyntiin on olemassa omat nettisivut, mutta ne eivät toimineet kunnolla. Kuten ei Asturiankaan lupaa hankkiessa. Mutta helpoksi ei luvan hankintaa ole tehty, eikä se varmasti tule muuttumaan. Lopulta kuulimme että nettiluvan myynti toimii vain Espanjalaisille.
Aina voimme myös toki miettiä, että kun ulkomaalainen turisti saapuu Suomeen kalastamaan. Hän haluaa päästä kalastamaan tietylle joelle ja ei välttämättä Suomenkaan luvanmyyntisysteemit ole kovin selkeät. Harvalta lupasivustolta löytyy edes englanninkielinen versio. Erilaiset lupavaihtoehdot on myös tärkeää esittää selkeästi. Säännöt on oltava ajantasalla ja ostoprosessi helppo.
Mennäänpä kalastamaan
Ensimmäinen kalastuspäivä alkoi aamulla varjoisalla joella. Kalaa ei löytynyt kunnolla, joten Ali osti meille uudet lisenssit ja vei meidän oman seuransa hallinnassa olevalle jokialueelle. Kun kalat sekä oikea tekniikka lopulta löytyivät, oli varmaa että joka koskesta jonkin taimenen siiman päähän löytäisi. Trophy luokan taimenet alkavat +40cm ja niitä pari sainkin haavittua.
Pääosin kalat olivat 20 -30 cm välimaastossa. Joki oli keskimäärin noin 4 m leveä. Hankaluutta tuotti heittäessä kaikkien esteiden huomioiminen ja perhojen vapaa uittaminen niin, että kala sen hyväksyy. Lopputuloksena kuitenkin reilusti taimenia päivän aikana. Suurimmat taimenet olivatkin tällä reissulla n. 40 cm mittaisia.
Kalat löytyivät erittäin kovista koskenosista ja kalan otti perhoon huomaamaton. Jos et pitänyt peruketta todella tiukkana koko uiton ajan, olit ulkona taimenen tärpistä kun se lopulta tapahtui. Tuloksena vain taimenen pari tukistusta perhoon ja kala irti. Lopulta pääsin päivän aikana hyvin sisälle tähän kovan kosken tekniikkaan ja reilut kymmenen taimenta haaviin. Alin kaveri kävi seuravana päivänä saaden vain yhden vaaksan mittaisen taimenen. Tehokkaasti olimme siis kaloja koukutelleet.
Seuraavan päivän kohteeseen
Seuraavina päivinä kävimme testaamassa erästä toista jokea eri maakunnan alueella. Joessa elää hyvin elinvoimainen ison taimenen kanta. Tätä jokea en tässä mainitse nimeltä, sillä alue on erittäin arka kaikelle kalastukselle ja isoa taimenta on paljon. Olimme joella noin 3 h, josta 30 min meni ruokataukoon. Joki on noin 6 -10 m leveä ja saamieni 5 kalan keskikoko oli 50cm.
Joki on tyypillinen Espanjalainen kivikkoinen joki, jossa kuitenkin rannoilla kasvaa puita ja pensaita. Paikoin puut kaartuvat joen päälle ja parhaimmassa uomassa saattoi olla vettä liki pari metriä. Erilaisia puskia ja piikkipensaita oli maastossa runsaasti.
Tästä linkistä pääset lukemaan koskenlukutaito postauksen. Sitä oppia tarvittiin selvästi koko reissun ajan.
Virtaus vaihteli todella paljon joen leveyden sekä uoman paikan mukaan. Kaikki kalat saatiin kapeista uomista, joissa ei kuitenkaan tarvinnut olla vettä kuin reiteen asti. Menetimme pari noin 70 cm taimenta joista toiseen olisi ollut mahdollisuus, mutta piuhat eivät vain riittäneet. Toinen kala menetettiin kosken niskalla ja kuten usein käy, taimen kääntyi niskalta alas.
Muitakin kohteita oli ohjelmassa, mutta ne olivat pikapistoja tai aina ei vain aika riittänyt jokaisen joen tutkimiseen. Tämä oli hyvä alku. Mutta oli myös aika siirtyä Leoniin, jota on paljon kehuttu taimenien määrillä.
Leóniin – mars mars
Ajoimme viiden viikon Espanjan kalastusreissun viimeiseen kohteeseen eli León maakuntaan, jonka väkiluku on noin 460 000 asukasta ja pinta-alaakin on liki 16 000 neliökilometriä. Lämmin kevät oli ollut aiempina viikkoina erinomainen kalastamiselle, aurinkoinen, sopivan lämmin ja tuuleton. Mutta juuri ennen meidän saapumista, ehti paikalle saapua kylmä ilma ja kova tuuli. Tuulta oli joka päivä 7 -8 m/s ja siinä kelissä nymfi- tai pinturivehkeillä heittäminen on äärettömän vaikeaa. Ilman lämpötila laski +10 asteeseen ja vettäkin ripotteli välillä.
Hyvä ystävämme Pablo Castro sanoi, että kylmät päivät ovat vieneet taimenilta syöntihalut ja se näytti pitävän paikkansa. Kalatta emme suinkaan jääneet, olihan meillä mukana Espanjan paras kilpaperhokalastaja Pablo. Hän näytti meille joka päivä vaikealle kalalle sekä tuuliseen keliin kalastukseen sopia kikkoja. Ne tulivat todellakin tarpeeseen ja ilman niitä olisimme saattaneet jäädä kalatta.
Kävimme useilla jokivesillä ja näimme isoja + 60 cm taimenia. Vaan siiman päähän emme niitä onnistuneet saamaan. Pablo sanoi, että ilman muututtua nopeasti kylmemmäksi, passivoi se kalaa paljon. Eikä se ollut aktiivinen kuin ehkä myöhään illalla lyhyen aikaan. Mutta alle mainitun +60 mitan mitan pääsimme joka päivä useasti. Kalaa tuli vaihtelevasti ja nymfikalastus sekä dry dropper olivat toimivimmat kalastustavat.
León maakunnan alueelle on jokia tuhansia kilometrejä. Alueella on kaksi pääjokea, johon kaikki muut joet laskevat. Kahdeksan vuotta sitten valtaosa kaikista jokialueista muutettiin pyydä ja päästä alueiksi. Joka vuosi toinen pääjoista koekalastetaan samasta paikasta kuin aiemmin ja saatuja tuloksia verrataan aiempien vuosien tuloksiin.
Kehitys kalamäärissä ja kalojen koossa on ollut valtava. Kalojen keskikoko on kasvanut vauhdilla ja kalamäärät moninkertaistuneet. Tästä voisi Suomikin ottaa oppia ja miettiä kuinka kestävän kehityksen mukaisia kalastusvesiä haluamme.
Tästä linkistä voit käydä lukemassa Leonin kaupungista ja esim. sen vanhasta historiasta.
Kieliasiat ovat kaikille aina hankalia jos sitä ei osaa. Englannilla pärjää yleisesti mutta Espanjassa se ei ollut kovin käytetty vaihtoehto. Vaikka Espanja onkin niin sanottu pääkieli, löytyy sieltä muita alueellisia virallisia kieliä. Käymillämme alueilla virallisia kieliä olivat Katalaani ja Galego. Nämä tekivät omat haasteensa hoitaa asioita kuten kalastusluvat, ruokailut tai majoituspalvelut.
Matka on tältä osin tehty
Näin on viiden viikon kalastusmatka saatu päätökseen. Matkan varrelle sattui kaikenlaisia tilanteita, jotka opettivat suhtautumaan muuttuviin olosuhteisiin enemmän huumorilla. Ihmiset olivat aina erittäin ystävällisiä. Vieraita ja tuntemattomia tervehditään lähes aina, toisin kuin Suomessa. Kuten aiemmin totesin oli kielimuuri hieman hankala mutta lopulta aina pääsimme yhteisymmärrykseen.
Perhokalastuksesta opimme taas paljon uutta. Pintaperhon heittotyylejä tuulisella ilmalla, nymfin uittamista tuulisella ilmalla niin että havaitset tärpin, nymfin uittamisessa yleisesti herkkyys nähdä ja tuntea kalan tärppi paremmin, heittotekniikoita kevyen setin heittämiseen sekä koskenlukutaitoon tuli paljon selvyyttä. Tässä vain muutamia asioita mainitakseni.
Espanjalaiseen ruokailuaikaan oli vaikea tottua. Aamupala on yleensä kahvia, croisant ja mehu, mahdollisesti jotain makeaa pullaa. Seuraava ruoka on saatavilla ravintoloissa vasta klo 13.30 alkaen ja aikaikkuna ruokailulle on lyhyt. Päivällä on usein tarjolla n. 12€ menu, johon kuuluu kaikki, juomineen. Se kannattaa ottaa, jos haluaa päästä helpommalla.
Illalla ravintolat ovat kyllä auki, mutta ruokaa saat vasta klo 21 alkaen. Juomaa kyllä tarjoillaan aikaisemmin, mutta suomalaiseen elämäntapaan tuo iltaruoka on äärettömän myöhään. Paikalliset kerääntyvätkin aktiivisesti kylän baariin ottamaan lasillisen työpäivän jälkeen.
Kalastusretkiä Espanjaan
Suunnittelemme jo kalastusretkien järjestämistä eri Espanjan alueille. Laitathan viestiä, jos olet kiinnostunut Asturian, Galician tai León- alueen kalastuksesta. Meillä on näille alueille hyvät tiedot eri jokien kalapaikoista, majoituksista, lupien hankkimisesta jne. Jos haluat päästä nauttimaan hienosta taimenen kalastuksesta, ole meihin yhteydessä. Suomalaiselle kalastajalle lupa-asioiden hoitaminen vaatii tietoa ja ymmärrystä sekä ehdottomasti pitkää pinnaa.
León- alueella kevään 2024 aikana meillä on perhokalastusleiri jossa mukana oppaana on myös Espanjan MM-joukkueen moninkertainen jäsen David Garcia Ferreras. David tulee opettamaan kaiken minkä tietää nymfi- ja pintaperhokalastuksesta, eikä se ole vähän. David on myös tulosssa Suomeen syksyllä 2025 pitämään työpajoja nymfi- ja pintaperhokalastuksesta.
Kiitos kun kävit lukemassa postauksen ja tervetuloa taas uudelleen. Postausta saa jakaa kavereille, tutuille ja tuntemattomillekin.
