Käsialauitto perhokalastuksessa

Käsialauitto on tuottanut tulosta

Laitahan vinkit eteenpäin!

Käsialauitto perhokalastuksessa – aihe tuli jälleen suoraan lukijalta ja mikäpä sen mukavampaa. Aihe sinänsä ei ole mitenkään suuri osa perhokalastusta vaan enemmän aika pienistä nyansseista koostuva asia. 

Artikkelikuvan kala tuli oman uittotekniikan muutoksella. Kun jo kaikki temput oli käytetty oli Leiseringin nosto enää jäljellä ja se tuotti tuloksen.

Käsialauitto on käsite, jota on ehkäpä syytä hieman avata enemmän. Puretaanpa sana osiin. Käsiala => se on meillä jokaisella ihmisellä omanlaisensa. Jokainen kirjoittaa tekstiä eri tavalla, persoonallisella tyylillä. Grafologi löytää kuulemma meidän jokaisen käsin kirjoitetusta tekstistä kirjoittajan kehityskaaren, luonteen ja jopa mielentilan. No, uskoo ken tahtoo.

Sana – uitto => ymmärretään helpoiten tukkien uittamisena vedessä. Tukit siis uitettiin aikanaan hinaajan perässä paperi – sellutehtaalle. Uittaminen tarkoittaa siis jonkin esineen liikuttamista vedessä. Se voi olla lusikkauistin, lippa, vaappu tai perho.

Kun nämä sanat yhdistetään Käsialauitoksi, syntyy kalastustekniikka, joka meillä jokaisella on yksilöllinen. Tiettyyn pisteeseen asti sitä voidaan matkia, mutta aina jää jokaiselle jokin omanlainen tapa uittaa uistinta tai  perhoa. Tässä postauksessa käsittelen vain perhoon liittyvää käsialauittoa. Toki hieman muunneltuna mainitut uitot sopivat tieltyiltä osin myös uistinkalastajalle.

On hyvä tutustua myös tähän Koskenlukutaito postaukseen. Se tuo oman positiivisen lisänsä myös uittamiseen.

Asiakas on tässä käsialauiton tulosta haavitsemassa.
Asiakas on tässä käsialauiton tulosta haavitsemassa.

Käsialauittoa perhon liikuttamiseen

Kun heität perhon veteen, voit antaa perhon vain lillua koskea alas tekemättä perholle yhtään mitään. Lopulta kun ulkona oleva siima loppuu, siima kiristyy ja vapa alkaa tehdä tehtäväänsä. Tähän kuvaukseen parhaiten sopii streamer-, zonker- tai liitsi tyyppinen perho.

Voihan passiivistakin uittamista sanoa käsialauitoksi. Joskus se jopa toimii ihan hyvin. Mutta passiivisen uiton ryydittäminen ja elävöittäminen omalla käsialalla on hyvä asia, jopa suotavaa. Taimenen kalastuksessa käytetään varmasti eniten erilaisia käsialoja. Harjuksen kalastuksessa se ei ole niin suosittua riippuen toki millaisella perholla kalastetaan.

Trooppisten kalojen kalastuksessa käsialauitto on suuressa osassa. Tarkoitan tällä erityisen agressiivista ja kova tempoista perhon vetämistä käsin siimasta kiinni pitäen. Mutta tässä postauksessa keskitymme vain Suomessa kalastamiseen.

Käsialauiton tarkoitus on elävöittää käyttämääsi perhon liikettä jotta saat aktivoitua passiivisen jo kaiken näkeneen kalan tarttumaan perhoosi. Perhon elävöittäminen voi tapahtua monella erilaisella tyylillä. Elävöittämistä on käytetty jo vuosikymmeniä, varmasti myös jo perhokalastuksen syntyaikoina. Siis todella kauan sitten.

Jokainen uusi perhokalastussukupolvi kehittää omansa ja tyylit kehittyvät aina hieman. Joku voisi nyt todeta että, “eikös kaikki ole jo keksitty? “. Mutta niin vain tässä maailmassa kaikki muutkin asiat kehittyvät eri sukupolvien aikana aina hieman erilaiseen suuntaan.

Järviperhokalastuksessa käy samat uitot kuin joellakin

Järviperhokalastuksessa käytetään erilaisia uittotekniikoita, joita tehdään erilaisilla käsiliikkeillä.  Hand Twist on eräänlainen käsialauitto,  jota käytetään niin joki- kuin järviperhokalastuksessa. Siinä kehitään siimaa käden sisään, jolloin perho lähestyy kalastajaa kyseisellä liikkeellä. Kun kehitään siimaa niin samalla ylimääräiset käteen jäävä siima tiputetaan pois kädestä. Myös strippaus on järviperhokalastuksessa hyvin usein käytetty. Samat uittotekniikat käyvät niin joella kuin järvelläkin. Eikä mikään estä kehittämästä ihan omia uittotekniikoita.

Myös Roly Polyna tunnettu uittotekniikka on erittäin tehokas. Parasta siinä on se että perhoon on välitön tuntuma sillä vapa pidetään täysin siiman suuntaisesti. Kalan maistelut ennen rajua tärppiä tuntee erittäin hyvin. Usein tärppi tuleekin suoraan vastapalloon kun olet vetämässä siimaa sisälle ja kala alkaa heti ravistella itseään irti perhosta. Tässä olet niin hyvässä tuntumassa perhoon ja kalaan. Mikään ei mene sinulta ohi. Tässä linkki Roly Poly videoon.

Tässä linkki – Learn to Fly Fish/ Line Hand Retrieve – videoon, josta näet erilaisia tyylejä.

Leiriläiset ovat jakautuneet pitkin koskea testaamaan opittuja asioita
Leiriläiset ovat jakautuneet pitkin koskea testaamaan opittuja asioita. Myös oma uittotyyli on löytynyt haavia pitelevälle leiriläiselle.

Vapaa uitto

Perhoa voi uittaa täysin vapaasti antamatta sille ollenkaan mitään liikettä. Heitetään siis perho veteen ja antaa virran viedä perhon kohti alavirtaa. Tässä on se mahdollisuus, että jos et pidä tuntumaa perhoon millään tavalla, voit tärpin tullessa olla vastaiskussa täysin myöhässä. Tuntuma perhoon on siis asia, jolloin sinulla on välitön yhteys perhosiiman ja perukkeen päässä olevaan perhoon. Jos kala käy ottamassa perhoon ja tunnet sen heti, on tuntuma perhoon ollut kohdallaan.

Mutta tämä täysin vapaa uitto on yllättävän tehokas. Se perustuu kuolleen tai vaurioituneen saaliskalan olemukseen. Taimen siis luulee että nyt tuossa kelluu helppo ruokapala ja käy haukkaamassa perhon suuhun. Olen monesti nähnyt kun kalan olinpaikan ohi on mennyt pari kalastajaa heittämällä normaalisti 45 asteen kulmassa alavirtaan, eikä mitään ole tapahtunut. Sitten hetken päästä paikalle on saapunut kalastaja joka on heittänyt stremerin vain kellumaan pintakalvoon. Yllätys on ollut melkoinen niille paikan aiemmin kalastaneille kun kolmas kaveri väsyttelee jo hetken päästä isoa taimenta.

Jos taimen ei ole aktiivinen, voi olla että tämä vapaa uitto ei toimikaan. Taimen saattaa toki tulla epäluuluoiseksi ihan mitä asiaa kohtaa tahansa. Riittävästi kaikenlaisia perhoja nähneenä ja niissä kiinni olleena sekä häirittynä voi kala pistää suun kiinni. Tuolloin voi olla mikä tahansa kalastustyyli väärä, jotta taimenen saisi aktivoitua. Mutta poikkeus vahvistaa säännön. Jotenkin tuntuu ettei kalan kanssa voi koskaan olla liian varma mistään, ja sehän tästä perhokalastuksesta tekeekin niin mielenkiintoisen harrastuksen.

Nopea ja hidas strippaus

Kun olet heittänyt perhon veteen voit vaikuttaa erilaisilla liikkeillä perhoon kalan saamiseksi. Yleisimmin käytetään strippausta, ja tällä en nyt tarkoita vaatteiden pois heittämistä. Perhoa siis vedetään sisään käsin erilaisilla lyhyillä tai pitkillä käsin tehtävillä vedoilla. Voit myös vetää siimaa sisään nopealla tai hitaalla liikkeellä. Tai teet näistä kaikista oman combon, jolloin vaihtelevuudella on mahdollista höynäyttää kalaa oikein kunnolla. Näin matkit vahingoittunutta tai karkuun menossa olevaa kalaa, joka tekee uidessaan hyvin epämääräisiä liikkeitä.

Tässä linkki Adventureflyfishing.net erilaisiin strippaustyyleihin.

Tässä linkki Trout Academyn videoon strippaustyylistä

Vaihteleva uitto

Käsin ja vavalla tehtävä liike on combo, joka toimii mielestäni aina parhaiten kalalle, joka ei tunnu hyväksyvän vapaata uittoa. Olen joskus tehnyt testejä niin, että havaittua kalaa on katsottu lintuperspektiivistä joko joen törmältä, puusta käsin tai dronella. Toinen kalastaja on siis ollut vavan varressa ja toinen toimii tarkkailijana. Testissä on kokeiltu erilaisia tekniikoita perhoilla, joista katkaistu koukku poikki.  Tämä siksi ettemme halunneet tartuttaa kalaa, vaan saada se vain ottamaan perho suuhun hetkeksi aikaa.

Lähtökohtana oli, ettei kala ollut hetkeen nähnyt perhoa. Vapaaseen uittoon kalat reagoivat aina pääsääntöisesti jotenkin. Yleensä rauhassa ollut kala otti vapaan uiton perhon. Kun se oli kerran ottanut perhon, ei se samalla tyylillä uitettuun perhoon ottanut toista kertaa ollenkaan. Tämän jälkeen kokeilimme aktiivista uittamista, ja erilaisilla comboilla höystetyt käsialauitot toivat yleensä kohtuullisen hyvän tuloksen. Usein liikkeen tuli olla jopa paljonkin vaihtelevaa. Lisäksi kala tarvitsi muutaman erilaisen uiton, joista se sitten valitsi itselleen miellyttävimmän. Vähän niinkuin me ihmiset kävisimme leipomossa ostamassa meiltä miellyttävimmän ja upeimman leivoksen.

Perhokalastuksessa perhon uittotyylin muutos saa ihmeitä aikaiseksi
Tämä asiakas oli kalastanut edellisen päivän lähes tyhjää. Seuraavana päivänä muutamalla kalastusuiton tyylin muutoksella saatiin katsella kalojen haavitsemista todella useasti.

Vavalla tehtävä liike

Mendaaminen on eräs vavalla siimalle tehtävä liike. Mendaaminen tarkoittaa siiman korjaamista ylävirtaan. Näin ei virta pääse tekemään pussia perhosiimaan ja vetämään perhoa luonnottoman näköisesti vauhdilla alavirtaan. Nyt on kyllä pakko myöntää, että joskus tarkoituksella perhosiimaan heitetty pussi alavirran suuntaan on tuottanut tulosta. Mutta harvemmin kuitenkin.

Perho siis heitettään poikki virtaan ja aletaan strippaamaan nopealla vauhdilla itseään kohti samalla mendataan siimaa toistuvasti ylävirran suuntaan. Mendaaminen on vavan kärjellä tehty liike, jolla siima saadaan hetkeksi hieman ylävirran puolelle. Tämä toimii usein hyvin taimenelle, joka on joen omaa luonnonkantaa. Myös euroopan kirkkailla vesillä on tämä tyyli todettu toimivaksi.

Vavalla voit myös antaa perholle käden avulla liikettä, jolloin pystyt hieman kontrolloimaan mitä siiman päässä tapahtuu. Heitä tai rullaa siis perho veteen ja kädellä lyhyitä tai pitkiä liikkeitä tekemällä lähtee perho liikkeelle. Tästä tyylistä on sinun hyvä opetella itse aktiivisen kalan kanssa millainen ja kuinka iso liike kalalle toimii. Itse vaihtelen uittotyyliä ja jokaisella kalastuskerralla etsin juuri silloin kalaa eniten ärsyttävän liikkeen. Mutta usein tyyli on yhdistelmä eri mittaisista vavan kärjellä tehdyistä liikkeistä. Itse en suosi ylimitoitettuja löysiä liikkeitä vaan ennemmin annan lyhyitä mutta nopeita uittoliikkeitä.

Käsialauitto nymfikalastuksessa

Myös nymfeillä kalastettaessa voit hieman vaikuttaa kalaan, mutta kovin monipuolista repertuaaria ei ole tarjolla. Tunnetusti uitamme nymfiä pitämällä peruketta indikaattoreineen suorana, jotta tärpit välittyvät heti suoraan vapakäteen. Tämä on tietysti ihan oikein. Mutta uittamista voi hieman höystää pienillä liikkeillä. Jos kalastaa oikein kivikkoisessa koskessa, tulee siinä lähes automaattisesti nostettua ja laskettua vavalla nymfisettiä yli isompien kivien. Kun setti on ohittanut ison kiven, lasket taas vapaa takaisin hieman alemmas. Tämähän on sitä toivottua käsialauittoa parhaimmillaan.

Kun olet uittanut heiton loppuun, on tietysti selvää, että nymfisetti alkaa kohoamaan ylös pohjasta virran ja siiman kiristymisen vaikutuksesta. Tätä perhojen nousua pintaa kohti kutsutaan Leiseringin nostona, jolla saadaan aikaan pupan pintaan nousu efekti. Toimii ajoittain, mutta ei ole mitenkään älyttömän tehokas. Ennemmin keskittyisin hyvää ja tarkkaan nymfisetin koko uittovaiheeseen.      Tästä linkistä löydät nymfikalastuksen tekniikat.

Käsialauittoa nymfillä erittäin kivikkoisessa joessa
Käsialauittoa nymfillä erittäin kivikkoisessa joessa

Streamerkalastusta

Oikeastaan otsikon mukaista kalastusta tässä artikkelissa on sivuttu jo moneen kertaan. Mutta vielä hiukan asiasta lisää. Taimen on kala, joka erityisesti pitää hieman erilaisemmasta käsialauitosta. Tällä tarkoitan, että kun koskea kalastaa useampi kalastaja streamerillä ns. normaalilla alavirtatyylillä ja heti perään tulee kalastaja joka käyttää jotain hieman omaperäisempää perhon heiluttelua, niin johan saattaa taimen hermostua ja nasauttaa perhoon kiinni. Harjus on taas kala, jota saadaan harvemmin streamerillä kuin nymfillä. Toki ne saadut kalat ovatkin sitten hieman isompia.

Kala on jo tässä vaiheessa nähnyt monia alaspäin lilluvia tai ohikiitäviä perhoja. On lähes varma, että kun hieman annat kädellä liikettä siimaan, niin jopa alkaa tapahtua. Taimenta tulee siis härnätä tai toisinaan olla härnäämättä.

Taimen syö todennäköisesti päiväsaikaan lähes aina, me emme vain näe sitä.  Sen on pidettävä itsestään huolta kesäkauden aikana jaksaakseen myös kutea syksyllä. Suomen kesäkausi on niin lyhyt, että kalan tulee tankata koko ajan, jotta se selviää talven kylmästä ja energiaa kuluttavasta ajasta. Usein keväällä saatu taimen onkin kohtuullisen tumma, ja etenkin laiha kaveri käytettyään kaiken rasvan itsestään. Harjukseen pätee nämä asiat paitsi että harjus on keväkutuinen kala. Rankan talven jälkeen harjuksen on vielä jaksettava kutea. Vasta sitten alkaa kesäkauden ruokatankkaus.

On selvää, että käsialauitto auttaa tiukassa tilanteessa. Mikään ihmeiden tekijä se ei ole, mutta antaa varmasti lisäboostia kalan epäröintiin. Kalalla ei ole ruokaillessaan kovassa virrassa kovin hirmuisesti aikaa reagoida ohi liikkuvaan perhoon. Kala toimii siinä tilanteessa vaistollaan, ottaa tai epäröidessään ei ota perhoa.

Kalastaja ei voi olla tästä toiminnasta koskaan varma, eikä välttämättä edes huomaa, että kala kävi vilkaisemassa perhoa ja hylkäsi sen epäröidessään sen aitoutta. Tämä on varmasti hyvä asia, sillä miten stressaavaa olisikaan tietää kuinka moni kala on perhomme hylännyt.

Tässä linkki uusimpaan koskenlukutaito postaukseen. Koskenlukutaito on syytä osata jotta löydät kalat ja voit käyttää tämän postauksen vinkkejä.

Mutta …

Käsialauitto ei ole yksiselitteinen asia eikä etenkään helppoa kertoa tekstinä. Se pitäisi päästä näyttämään käytännössä. Mutta toivottavasti tämä teksti tuo sinulle hieman lisää omia ajatuksia ja vinkkejä siitä kuinka voisi koskella toimia toisin. Ehdottomasti myös kaipaan keskustelua, mielipiteitä ja kokemuksia tämän postauksen viestiosioon. Rohkeasti vain omaa kommenttia kirjoittamaan.

Mukavia lukuhetkiä ja kireitä siimoja koskille!

Laitahan vinkit eteenpäin!

2 ajatusta aiheesta “Käsialauitto perhokalastuksessa”

  1. Itse olen tänäkin vuonna huomannut pariin kertaan, että vanha kunnon leisering-vetäminen, eli että kehii perhosiimaa hitaasti peukalon hangan ja pikkusormen väliin, saa kalan ottamaan. Monet lähtevät nymfikalastuksessakin turhan usein uuteen heittoon.

    1. perhokalastajaninfo@gmail.com

      Tuo Leiseringin nosto on vanha menetelmä mutta toimii kyllä yhä varmasti. Kalan pitää olla tosin edes hiukan aktiivinen ja nostokohdan sattua juuri kalan nenän eteen. Mutta käsialauittoa se on sekin. Kannattaa myös miettiä jotain pientä nyanssia tuohon omaan uittamiseen. Mitään isoja liikkeitä ei kuitenkaan tarvita. Ja usein se kala myös ottaa siihen varmaan perusuittoon.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *