3 virhettä, miksi ilmaheitot eivät onnistu| Usein näkee joella tuskaisia ilmeitä kun kalastajasta tuntuu etteivät heitot vaan lennä mihinkään. Syyt siihen ovat usein hyvin yksikertaisia mutta kukapa sitä omaa heittoansa osaisi sillä silmällä katsoa. En ole itse mikään perhonheitonopettaja mutta kokemuksen kautta sekä Antti Guttormin hyvässä opetuksessa olen ymmärtänyt asiasta ainakin ne tärkeimmät asiat. Kaikki nuo kolme Ongelma kohtaa ja niihin ratkaisut perustuvat vain omaan oppimispolkuun ja Guttormin kanssa haettuihin ratkaisuihin. Mutta tässä pientä vinkkiä kaikille. Tämä postaus sisältää affiliate linkin joka on merkattu (*) merkillä.
Oma perhokalastushistoria on reilut 40 vuoden takaa ja olen itse opetellut perhokalastuksen kantapään kautta. Siis vaikeinta mahdollista tietä ja kun ura alkoi vielä Saimaalla järvikalastuksella oli aloitus oikeastaan vaikein mahdollinen. Järvellähän yleensä pitää pystyä heittämään kohtuullisen pitkälle, jos kalastaa rannalta käsin eikä ole kovin syvää heti rannasta alkaen. Opettelin heittämistä pitkään ja tuohon aikaan vielä ei tietoa ollut kuin parissa kirjassa. Nekin pääosin englanninkielisiä. Heittäminen oli pitkään sellaista viuhtomista että sirkustirehtööri olisi palkannut minut varmasti saman tien leijonankesyttäjäksi. Siksi pidänkin tärkeänä jakaa omaa osaamista ja ymmärrystä, joka tässä pitkän taipaleen aikana kertynyt. Siksi siis postaus | 3 virhettä miksi ilmaheitot eivät onnistu.
Siiman ja vavan tehtävä perhokalastuksessa
Perhokalastuksessa painavan siiman tarkoituksena on viedä kevyt perho sinne kauemmas kalan ulottuville. Perhosiima on pääosin pituudeltaan noin 28-32m pitkä ja siima on myös aika paksu eikä sitä liitetä suoraan perhokelalle. Jotta se saadaan liitettyä kelalla tarvitsemme ohuemman pohjasiiman ja näin saamme koko paketin kiinni kelalle. Pohjasiimana käytetään nykyisin punottua siimaa eli siis monisäikeistä punottua dacronia.
Itse heitto-ominaisuudet tulevat siis siiman painosta, sen muodosta sekä siiman pinnoitteesta. Perhosiima on ominaispainoltaan yleensä vettä kevyempää ja tällöin myös ilmanvastukseen nähden kevyt ettei sitä itsessään pysty heittämään kovin pitkälle. Siksipä avuksi tarvitaan perhovapa joka toimii ikäänkuin vipuna ja jousen ominaisuudessa. Kun perhosiima tekee ilmassa heittäjän avustuksella oikeanlaiset liikkeet voidaan päästä suurinkin pituuksiin.
Siimojen ja vapojen luokitus
Perhosiima on n. 30 m pitkä kaksikerroksinen siima. Lujuuden antaa siiman ydin, joka yleensä on monisäikeistä punosta, nylon-dacron'ia tai muunlainen kuitua. Heitto- ja kalastusominaisuudet tulevat siiman pinnoitteesta, siihen tehdyistä ominaisuuksista. Yleensä PVC-muovia tai polyuretaania, joka on muotoiltu sellaiseksi, että siimaa voidaan heittää mahdollismman pitkälle.
Vavoissa ja siimoissa käytetään ns. AFTM tai AFTMA-luokitusta ja se tärkein eli tuo luokitus kertoo ostajalle välineiden sopivuudesta keskenään. Pääsääntönä on se että valitaan samanluokkaiset vapa + heittosiima keskenään.
Luokittelussa mitataan kärjestä päin mitattuna perhosiiman ensimmäisen 30 jalan eli 10 jaardin, siis 9,14 m massaan (painoon). siimasta punnitaan ohuen heittopään jälkeiset 10 jaardia eli 9,14m. Tuon punnituksen mukaan muotoutuu tuo välineiden luokkaisuus. Vavan ja siiman luokkaisuus merkitään aina # -merkillä. #0 on kevein luokka ja #12 vahvin luokka.
Siimojen profiilit
Siimoja on profiililtaan erimuotoisia ja tavalliselle normijoen kalastajalla ovat merkinnät WF tai DT ne tärkeimmät.
Jos siiman profiilin yleistää on se raskaasti etupainotteinen WF siima, Weight Forward. Joka leikkaa hyvin tuulen lävitse. Alussa on lyhyt jyrkkä kartio, jonka jälkeen tulee se siiman paksuin osa, jonka painolla saadaan heitto onnistumaan. Loppu osa siimasta on ohutta ja tasapaksu. Perässä on yleensä lenkki, johon pohjasiima saadaan solmittua. Kuten kuvista huomaatte ovat siimojen kartioinnit kuitenkin jonkun verran erilaiset. Näitä vaihtoehtoja on niin paljon että ainakin alussa, myös myöhemmin, menee varmasti sekaisin. WF siimoja on niin kelluvia kuin uppoaviakin.
DT-siiman profiili on alla olevan kuvan mukainen.
DT merkintä tarkoittaa Double Taper eli kaksoiskartioitu siima. Siimassa on siis molemmat päät kartioineen identtisesti samanlaiset ja keskiosa tasapaksua siimaa. DT-siimat ovat aina kelluvia.
Jos siiman merkintä on WF6F – tarkoittaa se Torpedo siima/Weight Forward luokassa 6, F tarkoittaa kelluvaa. Jos merkintä WF6I tarkoittaa tuo i-kirjain interemediate. Jos merkintä on WF7SI5 tarkoittaa merkintä Weight Forward #7 = 7 luokan siima, SI- sinking ja 5= vitos uppoava.
Heittojen onnistuminen on todella paljon tekniikasta kiinni
Ihan ensimmäiseksi tärkein asia on että siima ja vapa sopivat keskenään luokituksiltaan yhteen. Jos siima on luokitukseltaan pienempi kuin vapa, on heittäminen ihan varmasti todella haasteellista. Tuolloinhan ei siima kuormita vapaa, joka lopulta kuitenkin tekee sen itse työn. Jos siima on luokitukseltaan yhden isompi kuin vapa, pystyy sillä ihan varmasti vielä heittämään.Tuolloin siima kuormittaa vapaa hieman enemmän kuin olisi tarpeellista mutta ei pitäisi vielä haitata heittämistä. Parasta kuitenkin olisi että siima ja vapa ovat saman luokkaiset.
Ilmaheitto eli päänyliheitto
Kannattaa ensimmäiset harjoittelut tehdä ilman perhoa ja laittaa tilalle vaikkapa 3 cm mittainen villalangan pätkä. Myös ehdottomasti tulee kalastaessa käyttää polaroidlaseja. Näin vältytään vaarallisilta tilanteilta eli perho korvassa tai pahimmassa tapauksessa silmässä. Jotta voimme heittää ilmaheiton tarvitsemme vapaata tilaa edessä sekä takana. Sillä siimaa heitetään koko ajan ilmassa eteen ja taakse.
Valmistelut ennen heittoa
Oikea kätinen pitää vapaa oikeassa kädessä ja vasemmalla kädellä pitää siimasta kiinni. Vasenkätinen tekee tietysti päinvastoin. Ensin vedä kelalta jalkojesi juureen siimaa noin 5 m, anna siiman jäädä siihen vapaasti. Pidä vasemmalla kädellä siimasta kiinni alimmaisen vaparenkaan alapuolelta. Perhosiima ja peruke sekä perho (villalankatupsu) tulee olla ulkona vavan kärkirenkaasta noin kaikkiaan yhden vavan mitan verran, jotta heittäminen voidaan aloittaa.
Heittäminen aloitetaan liikuttamalla vapaa ilmassa edes takaisin
Siima nostetaan ilmaan ja aloitetaan lyhyelle siimalla sopivan terävällä tahdilla liikuttamaan vapaa edes takaisin ilmassa noin kuvainnollisesti klo 10-13 välillä. Klo 10 on siis heittäjän edessä ja klo 13 heittäjän takana. Toki näitä kellonaika kohtia ei tarvitse ihan orjallisesti noudattaa, kunhan vain heittorytmi on kohdallaan. Vapa ei myöskään saa mennä liian alas kummassakaan päässä. Kun aloitat siiman heittämisen taaksepäin, odotetaan aina että siima ehtii oieta suoraksi. Kun tämä on tapahtunut, heität siiman suoraan eteenpäin. Anna taas siiman oieta ennen kuin aloitat heiton taaksepäin.Kuitenkaan siima/peruke-paketti ei saa tipahtaa veteen asti.
Otit alussa ylimääräistä siimaa jalkoihisi ja kun haluat jatkaa siimaa pidemmäksi, jatketaan heittoa aina etuheiton aikana siten että kun kätesi liikuttaa vapaa takaheitosta etuheittoon ja käsi on siellä liki kello 10.30 niin tässä vaiheessa päästä vasemman käden läpi siimaa noin metri, lukitse siima vasempaan käteen uudestaan ja jatka takaheittoa. Älä kadota heittorytmiä, sillä siima ei saa tippua edessä tai takana liian alas. Kun siima nyt pitenee ilmassa, sinun tulee löytää heitolle sopiva rytmi.
Kun lopulta päätät että nyt haluat tehdä sen lopullisen heiton. Pysäytä vapa noin klo 11 asentoon, vapa tässä sekunnin ja laske vapa hitaasti alas klo 9 kohtaa ja anna siiman oieta eteen ja tippua vedenpinnalle. Ihannetilanteessa siima ja peruke + perho tipahtavat veteen ihan suoraksi linjaksi.
Ongelma nro 1
Älä heitä kääntämällä rannetta vaan ranne pidetään aina jäykkänä, jotta siima pysyy ylhäällä ilmassa. Jos heität ranteella niin siima tekee ilmassa kahdeksikkoa ∞ eli kasin muotoista liikettä. Kun siima tekee tuota kasin muotoista liikettä menee heiton ja vavan tuoma energia aivan väärään suuntaan ja heitto ei onnistu ikinä. Tai siis onnistuu mutta et saa heitettyä siima kuin lyhyen matkaa. Käden liike on aina vaakasuorassa ⇔ tasainen ja ihanneliike siimalle on ilmassa pääsi yläpuolella aivan kuin viivottimella olisi piirretyn viivan vaakasuoraan. Hieman tämä voi olla takapainoitteinen eli takana heitto voi nousta hieman ylemmäs.
Ongelma nro 2
Heittorytmi on siiman pituudelle väärä. Kun heität ilmaheitossa eteen ja taakse niin rytmityksen tulee olla kohdallaan. Eli mitä pidempi siima sitä harvempi heittorytmi. Kun aloitat perhon heittämisen ja sinulla on siimaa ulkona vain vavan mitan verran on heittorytmi nopea. Sinullahan ei tuolloin ole kuin se lyhyt pätkä siimaa ilmassa eli ei kauaa tarvitse odotella siiman oikenemista edessä ja takana. Yleensä liian hidas heittorytmi tuottaa tuon saman kahdeksikko ∞ ongelman ja taas heittojen energia menee ihan hukkaan. Jos sinulla on enemmän siimaa ilmassa, sinun tulee aina odottaa hieman kauemmin, että siima ehtii oieta suoraksi, jolloin seuraava heittoliike voi taas alkaa.
Ongelma nro 3
Kalastusheitossa, jossa heität perhosiima/peruke/perho paketin lopulta veteen ja haluat alkaa kalastamaan, ei peruke oikene vaan jää sykkyrälle veteen. Tällöin etuheittosi on liian löysä tai takaheittosi on ilmassa olevan siiman pituuteen nähden liian löysä. Kun lähdet tekemään kalastusheittoa tulee sinun hiukan kiihdyttää vavan liikettä eteenpäin heittäessä. Samalla kun teet kalastusheiton ja pysäytät vavan noin klo 11, kun siima on lähes kokonaan oiennut eteenpäin laske vapaa alaspäin noin klo 9 asentoon eli vaakasuoraan, Kun olet lopussa kiihdyttänyt vavan liikettä niin sen ansiosta perhon ja siiman paino oikaisee perukkeen heiton lopuksi suoraksi veteen.
Kun ostat uusia välineitä,käytä apuna ammttilaista
Kun olet ostamassa uutta perhosettiä tai siimaa tai vapaa. Eikä sinulla ole näistä välineistä kokemusta, olisi todella tärkeää saada juuri silloin neuvoja ja opastusta välineiden soveltuvuudesta keskenään. Eri valmistajien vavat, vaikka olisivatkin # luokitukseltaan samanlaisia voivat erota toisistaan todella paljon, valitettavasti. On nopeita, keskinopeita ja hitaita vapoja ja kaikki nuo ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka heittosi lopulta tulee onnistumaan. Oikean siiman löytäminen vapaasi on ensiarvoisen tärkeä asia. Nykyään erilaisia siimavaihtoehtoja ja eri ominaisuuksiltaan on niin paljon, että minäkin meinaan mennä sekaisin siinä, että mikä siima on sopiva juuri minun vapaani. Jolloin joudun joskus kysymään Ruodon Antonilta neuvoja.
Siksi suosittelen että käytät aikaa välineiden valintaan sekä asiantuntija apua. Oman kokemuksen mukaan tätä hyvää apua löydät Tuusulassa sijaitsevasta Ruodosta. Ruodon perhokalastuspuolesta vastaa taitava perhokalastaja Anton Pousar. Ruoto on metsästykseen ja kalastukseen erikoistunut liike, jonka toiminta on alkanut juurikin perhokalastuvälineiden myynnillä v. 2012. Tässä linkki Ruodon perhokalastussivuille(*)
Kannattaa myös lukea aiempi postaus minun käyttämistä välineistä
Jos et lopulta löydä apua muualta voit ottaa minuun yhteyttä Palkesin nettisivujen Ota yhteyttä lomakkeen kautta.
