Perhokalastuksen vaaratilanteet – Vaara piilee meidän kaikkien jokapäiväisessä elämässä ja sen myötä myös harrastuksissa. Ei ole mitenkään ihmeellistä, että päiväsi aikana voit nyrjäyttää nilkkasi katukiveykseen reunalle astuessa. Voit murtaa ranteesi kaatuessasi liukkaalla pihalla. Kuulostaa aika mahdolliselta. Artikkelikuvassa näkyy pari tärkeää asiaa kahlaajalla. Vyö on kiinni vyötäröllä ja kahluusauva käyttövalmiina.
Myös perhokalastuksessa voi tapahtua kaikenlaisia vahinkoja. Käyn seuraavassa läpi erilaisia tapaturmia, jotka ovat erittäin mahdollisia. Mennään siis mukaan perhokalastuksen vaaratilanteisiin.
Koukkua ihoon
Perhon koukku voi aiheuttaa ikäviäkin tapaturmia. Ehkä yleisin on koukun joutuminen sormeen tai yleensäkin johonkin ihon kohtaan. Kun vielä aikanaan kalastin paljon vieheillä haukea, kävi kerran ikävä tapaus veneessä. Olin jättänyt uistimen huolimattomasti riippumaan vavan kärjestä, kun ajoimme veneellä mökin laituriin. Otin laiturista kiinni ja samalla kolmihaara koukku upposi syvälle oikean käden etusormen juureen.
No, yritin sitä tietysti väkisin repiä irti, mutta eipä onnistunut. Myöskään väkäsen painaminen pihdeillä alas ei tuottanut toivottua tulosta. Niinpä edessä oli lähtö kohti paikallista Terveyskeskusta.
Siellä lääkäri avasi sormen juuren auki ja totesi, että “hyvä kun et vetänyt pihdeillä koukkua kovempaa, sillä se on kiinni jänteiden alla”. Koukku saatiin leikkaamalla lopulta pois ja jänteetkin yhä toimivat. Mutta vamma olisi voinut olla pahempikin, jos olisin toiminut väärin.
Kalastaessa perhon kanssa, olen joskus saanut koukun uppoamaan sormeen aivan koukun kaareen asti. Väkäsellisellä koukulla se olisi ollut aikamoinen operaatio saada pois, mutta olen siirtynyt käyttämään väkäsettömiä koukkuja jo kauan aikaa sitten.
Väkäsellinen koukku ihosssa, kuinka voit poistaa
Jos saat väkäsellisen koukun sormeesi tai muualle ihoosi, toimi seuraavasti: Tähän tarvitset hyviä pihtejä, joilla voit katkaista koukun poikki. Yritä ensin varovasti vetää koukkua pois sormesta. Jos väkänen sormen sisällä selvästi laittaa hanttiin, älä revi koukkua väkisin. Seuraava vaatii tekijältä lujaa luontoa. Käännä koukkua niin, että mahdollisesti saat koukun kärjen työnnettyä nahasta läpi uudesta kohtaa. Tämä sattuu, tiedän ja olen sen tehnyt pari kertaa.
Jos saat koukun eri kohdasta läpi ja saat väkäsen näkyviin, on seuraava liike katkaista koukku poikki hyvillä pihdeillä (tongilla) joissa on katkaisuterät. Tämän jälkeen työnnä väkäsetön koukun osa takaisin pois sitä kautta kuin se on sormeen tullutkin. Puhdista haava hyvin Amisept tai haavapuhdiste liuoksella. Käy näyttämässä lääkärille tarvittessa. Tee tämä kaikki edellämainittu erittäin harkiten. Mieti etukäteen onko se turvallista tehdä.
Väkäsettömillä koukuilla olen vähentänyt tapahtuneen vamman vauriot minimiin. Vain terävän koukun aiheuttama reikä ihossa ja joskus hieman verta. Suosittelen ehdottomasti puhdistamaan ihoon tulleen reiän antiseptisellä liuoksella, jotta vauriokohta ei tulehdu.
Koukun voi myös saada silmään, jolloin vaurio on aina pysyvä. Siksipä kalastajan on fiksua käyttää aurinkolaseja aina kalastaessa. Ensinnäkin ne suojaavat polaroideina haitalliselta uv- säteilyltä ja vähentävät vedenpinnasta tulevaa heijastusta. Mutta se tärkein asia.
Lasit suojaavat silmiä koukuilta. Perhokalastajan heittäessä tuulisessa säässä, on hyvinkin mahdollista saada perho silmään. Myös oman ilmaheiton epäonnistuminen voi aiheuttaa perhon lentämisen silmään.
Palkesin perhokalastusasiakkailla on aina ns. pakko käyttää laseja, sillä emme halua kenenkään näön menevän edes vahingossa. Päätös olla käyttämättä laseja on mielestäni osoitus siitä, ettei välitä omista silmistään. Onneksi silmiä on kuitenkin kahdet 🙂 jos se ketään lohduttaa. Minä arvostan kumpiakin silmiä, joten käytän laseja, aina.
Raajavahingot ovat tyypillisiä perhokalastuksen vaaratilanteita
Kun liikumme vesillä, on vahinko aina lähellä. Huolellisuus ja rauhallisuus on ykkösjuttu esimerkiksi koskilla kahlatessamme. Jos olemme joella tai koskella, jossa vesi virtaa voimakkaana, aiheuttaa kova virtaus ongelmia. Jos olet tottumaton kahlaaja, en suosittele ensimmäiseksi kahlaamaan keskelle jokea. Kivikkoinen pohja ja kova virtaus ovat paha yhdistelmä kenelle tahansa. Kaatuminen koskessa voi aiheuttaa kaikenlaisia vahinkoja.
Sääri-, nilkka- ja polvivammat ovat aivan yleisiä kaaduttaessa kivikkoisessa koskessa. Nilkkavammoista suojaavat parhaiten hyvät, tukevat ja korkean nilkkituen omaavat kahluukengät sekä niihin oikean pohjamateriaalin valinta. Tukeva ja korkea nilkkaosa ehkäisee nilkan vääntymisen erityisen hyvin. Joidenkin kahluukenkien pohjat voivat olla niin jäykät ettei kahlaaja tunne pohjaa ollenkaan. Tällöin kompastelu voi olla todennäköistä.
Mutta jos kahluukengän pohja on liukas, ei tukeva nilkkaosa kengässä auta loppuun asti. Kahluukengän pohjamateriaalin valinta on makuasia, mutta paljon vaelluskengillä liikkuneena voin todeta että, aika harvasta kahluukengästä löytyy hyvä ja pitävä kumipohja. Monessa kahluukengässä on ollut Vibramin kumipohja, joka on ollut vaelluskengissä aivan järkyttävän liukas märällä kalliolla liikuttaessa.
Tämä sama havainto on todettu myös monen kahluukengän osalta. Jos pohjaan veivaa hyvät tungstennastat kiinni, helpottuu tasapainon kanssa kikkailu hieman. Itse käytän huopapohjia nastoilla. Ne ovat osoittautuneet pitäviksi kaikella muulla pinnalla paitsi savella. Nastojen sijoittelulla pohjaan on merkitystä. Päkiän ja kantapään alueella tulee olla reilusti nastoja. Toki korkealle jäävät nastat ovat myös kallioilla ja kivillä liukkaita. Joten kannattaa laittaa nastat hieman kuvioinnin mukaan niin että nasta jää kuviokorokkeiden väleihin ja kuvion ulkopuolelle jää tungstennastan pää.
Vaikka välineet olisivatkin kunnossa ja siitä huolimatta olo on hutera, suosittelen kahluusauvan käyttämistä. Moni nuorempi kalastaja ajattelee, että on heikkoutta käyttää kahluusauvaa. Mutta oma mielipiteeni on se, että on vain viisautta käyttää kahluusauvaa, jos kokee sille tarvetta.
Ehkäpä sinua saattaisi kiinnostaa tämä Karkkilan koskien kalastuksesta kertova postaus. Käy lukemassa tästä linkistä.
Eräs tapaus lyhyesti omalta perhokalastajan uralta
Tähän väliin pieni tarina omasta kaatumiskokemuksesta. Olin v. 2018 Espanjassa Mastersien Perhokalastuksen MM-kilpailuissa. Ensimmäisen jakson ensimmäiset 10 min menossa ja tuon toista kalaa mittaukseen. Tulen hieman turhan kovalla vauhdilla ja kahlaan kivikossa kohti valvojaa. Juuri ennen rantaviivaa kivi pyörähtää vasemman jalan alla. Vasen nilkka vääntyy vasemmalle päin ja kaadun oikealle kyljelleni.
Kuuluu pirummoinen rusahdus. Annan kalan mittaukseen maassa maatessani ja kuuntelen hetken nilkan tuntoja. Jalkaa koskee ihan kaikki liikkuminen. Mutta en ole tullut Espanjaan asti luovuttamaan 10 min kalastuksen jälkeen. Joten jatkoin kilpailua parhaalla mahdollisella tavalla. Lounaan aikaan yritin itse ottaa kahluukenkää pois jalasta, mutta en onnistunut. Jalka oli turvonnut pyöreäksi palloksi.
Kun kahden viikon päästä palasin Suomeen kävin lääkärissä. Nilkka kuvattiin ja kirurgin konsultaation jälkeen lausunto oli suomennettuna lyhyesti seuraava: Nilkan nivelsiteet revenneet 2-asteen vammaksi, ei voi enää leikata, sillä tapaturmasta on kulunut liikaa aikaa. Kantapäässä luuödeema, joka on siis tulehdusprosessi. Tulehdus tapahtuu luiden sisäisessä pehmeässä ainesosassa. Tulehdus oli edennyt jo aika pitkälle, joten aikamoiset tropit lääkäri määräsi minulle. Vauriot olivat pahat ja lopulliset, sekä tietysti itseaiheuttamat. Luuödeema parani lopulta puolen vuoden kuntoutuksen jälkeen. Nivelsiteet eivät koskaan palaudu ennalleen ja nilkka jäi löysäksi. En suosittele kenellekään jättämään hoitoa liian myöhäiseksi.
Sääri- ja polvivammojen ehkäisy
Kaaduttaessa koskessa on myös mahdollista lyödä polvi tai sääri koskessa oleviin kiviin. Olen itse tällaiseen tapaturman kohdannut monesti. Näiltä polvi- ja säärivammoilta ei vain voi välttyä, jos haluaa kahlata. Mutta niitä voi lieventää, ja jopa ehkäistä, kahdella tapaa. Ensimmäinen on tietysti se, ettei kahlaa tai kahlaa varovaisesti kahluusauvan kanssa.
Toinen vaihtoehto on, että käyttää tarkoitusta varten tehtyä polvi – säärisuojuksia. Ne eivät kovin paljon eroa jääkiekkoilijoiden vastaavista. Perhokalastajien polkkarit ovat yleensä mustia ja hieman kevyemmät käyttää. Suomalaiselta Ikon Fishingiltä löytyy mallistostaan hyvät polvi – säärisuojukset. Itselläni on juurikin Ikonin valmistamat polkkarit ja ne ovat helpot käyttää sekä ehkäisevät todella hienosti kyseisiä vammoja.
Tästä linkistä löydät yllä mainitut polvi/säärisuojat.
Kahluuhousut ovat tarpeelliset, mutta on syytä muistaa eräs asia
Kaatumiset koskessa sattuvat tietysti kahluuhousut jalassa. Tuossa ylempänä jo kerroin nilkka-, sääri- ja polvivammoista. Mutta kerronpa tässä hieman kaatumisesta koskessa. Kun kalastaja kaatuu koskessa, voi siis esimerkiksi tipahtaa polvilleen koskeen, jolloin polvivamma voi syntyä. Mutta jos kaadut kokonaan koskeen, on seurauksena vaatteiden kastuminen kun vettä pääsee housuihin sisälle. Jos virtaus on kova, voi olla hankala päästä uudestaan seisomaan. Mutta pahin skenaario on se, ettet käytä kahluuvyötä vyörätölläsi tai et ole kiristänyt sitä riittävän tiukalle. Vaarana on kahluuhousujen totaalinen täyttyminen vedellä, jolloin veden paino painaa sinua kohti kosken pohjaa. Näin käydessä olet todellisessa vaarassa.
Kahluuhousut täynnä vettä, riittävästi virtausta ja sekä vedessä syvyyttä metri tai enemmän, voi sinulle käydä todella huonosti. Tärkeintä on, että käytät kahluuhousujen vyötä tiukasti kiristettynä vyötäröllä. Tällä estät suuremman vesimäärän pääsemisen kahluuhousujen sisään. Kun puet kahluuhousut ja laitat kengät jalkaan sekä kahluuvyön kiinni, jää jalkoihisi kahluuhousujen sisälle aina ilmaa. On hyvä tässä tilanteessa kyykistyä ja puristaa jalkaosista ylimääräinen ilma pois. Jos kaatuisit koskeen ja jalkaosassa on paljon ilmaa, kellut kuin korkki jalat ylöspäin. Pahimmassa tapauksessa pää kolisee tällöin veden alla kiviin.
Sinua voisi kiinnostaa myös erittäin tarpeellisesta asiasta kirjoitettu Koskenlukutaidosta kertova postaus.Hyvällä koskenlukutaidolla voit ehkäistä kaatumisia koskessa ja etenkin parantaa saalismäärääsi.Voit lukea postauksen tästä linkistä.
Jos kuitenkin käy niin, että kaadut koskeen ja virta lähtee viemään sinua, hylkää ensimmäiseksi vapasi. Se on pieni vahinko verrattuna siihen, jos pahimmassa tapauksessa hukkuisit. Kun virta vie sinua, koita pitää itsesi selälläsi ja kääntää jalat alavirtaan. Näin suojaat päätäsi kolhuilta. Samalla myös näet, mitä on tulossa vastaan alavirran suunnalta. Etsi jaloillasi kiviä sekä pohjaa, joihin voit kiinnittyä tai jopa päästä seisomaan. Käsillä voit yrittää tehdä ohjaavia liikkeitä rantaa kohti. Älä hätäile tilannetta, vaan yritä kuitenkin pitää pää kylmänä. Pyri koko ajan kohti rantaa, kivirykelmää tai matalampaa paikkaa. Olen itse joutunut kaksi kertaa syvässä vedessä virran vietäväksi, eikä ole helppoa saada tilannetta kontrolliin. En vähättele tilannetta, enkä halua peloitella ketään, mutta aina kun on henki kysymyksessä otan asian vakavasti.
Siima ja kala vaaratilanteissa
Perhosiima ja peruke saattavat joskus aiheuttaa yllättävän tilanteen. Kun iso kala tällää perhoon ja pidät siimasta kiinni, voi perhosiima pyörähtää vaikkapa sormien ymprärille. Tällöin on jonkinasteinen palovamma tai puristusvamma olla mahdollinen. Perhosiima sormen ymprillä ja siihen yhdistettynä ison kala nopea syöksy tuottaa varmasti hankausta eli samalla palovamman. Yleensä mistään isosta vahingosta ei ole kysymys, mutta jatkossa kalastusta haittaava asia kuitenkin. Toinen on puristusvamma, jolloin sormi ikään kuin hirttäytyy siimaan ja kalan vetäessä siimaa tiukemmalla on kyllä syytä yrittää saada sormi nopeasti vapaaksi puristuksesta.
Suomessa ei elä mitenkään vaarallisia kaloja kuten tropiikin maissa. Mutta jos kalastat haukia ja haluat nostaa kalan maalle tai veneeseen käsin, on sinun muistettava tärkeä asia. Hauki tulee nostaa ottamalla kiinni kiduskannen takaa. Käsi siis liutetaan hitaasti ja varovaisesti hauen kiduskannen alle niin etteivät sormet mene kiduksien väliin vaan jäävät niiden ulkopuolelle. Kuitenkin hauella on kiduksissa uskomattoman teräviä kohtia, puhumattakaan sen hampaista. Suosittelen tarkoitusta varten tehtyjen hanskojen käyttämistä. Ne ehkäisevät pahimpien haavojen tulemisen.
Polvi- ja nilkkavammoihin löytyy omat hyvät tukivälineet. Olen käyttänyt tämän linkin polvitukea, jos kahlaan kovassa virrassa. Se auttaa väljää sekä kipeää polvea paljon. Tämän linkin nilkkatuen olen todennut olevan tarpeellinen, sillä aiemmin mainitun oman kompuroinnin seurauksena nilkka vaatii jatkuvaa tukea kahlatessa.
Tässäpä on nyt käyty läpi ne yleisimmät perhokalastuksen vaaratilanteet joita voi jokaisen eteen tulla. Toivon tietysti ettei kellekään sattuisi mitään. Mutta kun koskaan ei voi tietää. Toivotan kaikille turvallisia perhokalastushetkiä.
