Tunturikalastuksen alkeet vol 1

Laitahan vinkit eteenpäin!

Tunturikalastuksen alkeet vol 1, kalastuspaikkoja löytyy paljon, joki- ja järvivesiä | Tässä jutussa käsittelen tunturikalastuksen alkeita ja siellä tarvittavia perusvälineitä sekä kalastuspaikkoja

Linkkejä päivitetty 28.1.2024

Tässä ei tule mukana mitään tyhjentävää listaa tunturiretkeilyyn. Enkä käsittele kuin välttämättömät retkeilyvarusteet sillä niistä pitää tehdä ihan oma juttunsa. Postaus sisältää mainoslinkkejä, jotka on merkattu (*) merkillä.

Tunturikalastuksen alkeet. Jos ei ole kertaakaan käynyt tunturissa kalalla on vaikea ymmärtää, mitä se maisema, tunnelma sekä hiljaisuus aiheuttaa ihmismielelle. Harvemmin tunturissa kuulee ihmisen aiheuttamaa ääntä ja ainoat selvästi havaittavat äänet tekee luonto. Sateen ropina, riekon kätkätys, kapustarinnan ääntely, ketun rääyntä ja tuulen humina. Siinäpä ne pääosin ovatkin. Kaupungista tultaessa tunturiin, sitä jää usein vain seisomaan ja ihmettelemään hiljaisuutta ja rauhallisuutta, jonka luonto meille tarjoaa, ilmaiseksi. Eikä maksa mitään.

Olen ollut jo pienestä pojasta alkaen ollut itse aina kiinnostunut tuntureista  ja erämaista.Kun minut (8-9v/1970-71) otettiin mukaan ensimmäisen kerran isäni ja enoni Lapin reissulle, jäi se kokemus lähtemättömästi syvälle minuun. Sen jälkeen kävimme 7 kesää peräkkäin, aina vähintään 2 vk, jossain päin Inaria. Näin oli  lapintartunta ihan selvä, nautin kaikesta mitä näin ja koin. Pääsin kalastamaan hienoissa maastoissa, upeissa joissa ja järvissä. Kokemaan myös hienot jäkäläkankaat ja nauttimaan iltanuotiolla istumisesta. Sen jälkeen olen käynyt joka vuosi Suomen lapissa, Ruotsissa tai Norjassa. Olen käynyt läpi Suomen erämaita, monelta tunturilta ja nyppylältä koettuna sekä kalastanut niiden vesistöjä paljon. Koskaan siitä en ole saanut tarpeeksi, enkä usko saavanikaan.

Kuinka tunturi määritellään

Tunturin määritelmäksi voisi karkeasti määritellä että se on lähes puuton korkean kohdan alue, jossa kasvaa usein vain vaivaiskoivua, heinää, varpuja ja sammalia.Toki kasvillisuusvyöhykkeet ovat aina hieman erilaisia johtuen mm. paikan korkeudesta merenpinnasta. Suomessa tuntureiden ihan juurella kasvaa yleensä havumetsää ja korkeammalla koivuja.

Suomen tunturit eivät ole kuitenkaa kovin korkeita verrattuna Ruotsiin tai Norjaan, jotka ovat mielestäni jo aika jylhän näköisiä, oikeastaan vuoria.

Muutaman korkeuden mainitakseni

• Riisitunturi 465m                        Saana 1028m
• Rukatunturi 500m                      Halti 1323m
• Levitunturi 530m                        Kebnekaise Ruotsi 2118m
• Morgam-Viibus,Inari 600m    Galdhøpiggen Norja 2469m
• Ylläs 719m

Hyvin suunniteltu on ainakin puoliksi tehty

Kun suunnittelet lähtöä tunturikalaan, suunnittele se aina huolella. Usein tunturit ja erämaat ovat paikoissa, joissa ei ole minkäänlaista kännykkäyhteyttä. Apua ei siis ole helposti saatavilla jos jotain sattuisi. Ensinnäkin varmista puhelin operaattoriltasi kuuluvuusalueet. Merkkaa ne karttaan, jonka otat mukaan, enkä nyt tarkoita puhelimessa olevaa maastokarttaa. Suosittelen otettavaksi myös mukaan GPS laitteen ja sen lisäksi paperinen kartta ja  kompassi. Itselläni on aina mukana (*)Garmin Montana 700i, jossa on InReach-toiminto. Turvallisuus ensin, loput asiat vasta sitten.

Kohteen valinta vaikuttaa moneen asiaan, joten mieti tarkkaan mitä tunturikalastukselta haluat:

• Haluatko kokea vain sen tunturinäkymän mutta helposti, rasittamatta itseäsi kovin paljoa. Haluatko saada paljon kalaa vai onko kalastus toisarvoinen asia.
• Haluat rasittaa itseäsi ja olet valmis patikoimaan hieman pidemmälle. Kalastus on kiva jos sattuu sopiva järvi kohdalle.
• Haluat kauas pois sivistyksestä etkä halua nähdä tai kuulla muita ihmisiä. Näin et myös pelkää sitä ettei kännykkäyhteyttä löydy mistään. Kalaa löytyy yleensä  paljon, eikä muita kalastajia ole.
• Vai haluatko luxusta tyylin- all inclusive eli silloin Aki Huhtaselta kannattaa kysellä hintoja

Suomen lapissa on monta hienoa paikkaa näin alkajaisiksi.Ei siis ole heti pakko lähteä Ruotsin tai Norjan huippumestoille.

Käsivarren tunturikalastus vedet ja vaikea saavutettavuus

Käsivarressa on monia hienoja järvi ja jokikalastuskohteita. Ongelmana on se että itse pelipaikoille pääsee vain apostolin kyydillä tai lentäen vesitasolla sekä helikopterilla. Kävelyä tulee helposti vähimmillään suuntaa kohden 20km. Vain Kalkkoaivin menee heikkokuntoinen ja erittäin kivikkoinen tie, jota pitkin pääsee autolla. Tuolloin autossa tulee olla riittävä maavara eli Land Cruiser tai vastaava. Muilla autolla voi toki päästä johonkin asti, mutta ei välttämättä takaisin. Ehkä voi päästä Saitsijärville asti, mutta tuskin pidemmälle.  Läski- tai sähköpyörällä tuon tien ajeleekin sitten hulppeasti. Toki painava rinkka selässä voi olla sitten vaaratekijä. Reilu 30 kg selässä heilumassa pyörällä ajaen ei tunnu kovin mukavalta.

Huhtasen Aki – Graylingland vie kyllä  tarvittaessa maastoautollaan sopuhintaan tuon Kalkkoaivin tien loppupäähän asti. Sieltähän voi sitten vaikka patikoida Lätäsenon jokivartta pitkin alaspäin ja pitää välillä leiriä siinä jokivarressa. Kalkkoaivilla on autiotupa, jos kattoa mielii pään päälle. Toki tuvalta Lätäsenon rantaan on noin 5km, mutta kyllä siinä ensimmäisen yön viettää ennen kuin siirtyy jokirantaan. Kalkkoaivin kohdalta on taas kävelyä linnuntietä aika tarkasti 30km ja kun joki kiemurtelee, niin aina siihen tulee muutama kilometri lisää kävelyä.

Jokivesiä riittää Käsivarren tunturialueilla

Käsivarressa  on useita jokia kuten Poroeno, Lätäseno, Rommaeno. Jokainen on hiukan erilainen joki mutta jokaisessa riittää paljon kalastettavaa aluetta sekä myös kalaa. Oikeastaan Lätäseno on se valtaväylä, johon pohjoisempana laskee Rommaeno  latvavesiään. Lähes samoilla paikoilla laskee Lätäsenoon Norjan rajan viertä Poroeno, joka monen mutkan kautta lähtee Porojärvestä. 

Rommaenoa ylöspäin mennessä tulee ensi Raittijärvi sen jälkeen pohjoisempana Rommajärvi. Rommajärveen laskee Kaitsajoki. Näin se Lätäseno siis koostuu monen keskisuuren ja pienen joen vesistä. Kalasto on kuitenkin pääasiassa harjusta. Lohi nousee Lätäseno pitkin aina Poroenolle noin Poroharjun paikkeille. Könkämäenolla lohi nousee aina Peerakoskelle saakka. Ei kuitenkaan ihan Kilpisjärvelle asti. Siitä jää vielä rapiat 10km matkaa. Könkämäeno virtaa lähellä Kilpisjärven tietä, joten se on helposti löydettävissä mutta niin ovat varmasti ajatelleet monet muukin kalastajat.

Eikä järvivesien kalastuksen laatu jää toiseksi jokivesille

Käsivarressa on myös todella paljon järviä, joista lähes jokaisesta vähänkin isommasta löytyy siikaa, harjusta,taimenta tai rautua. Mutta tämä kaikki tuo mukanaan sen lieveilmiön että myös muitakin kalastajia sekä retkeilijöitä saattaa tulla vastaan päivisin useitakin henkilöitä. Et siis saa olla rauhassa, jos sitä haet tältä retkeltä. Tämä on mahdollista vain, jos otat koneellisen kyydin aivan pohjoisrajan tuntumaan. Isot järvet ovat tietysti se varma valinta kuten Termisjärvi lähimpänä, mutta myös Pitsus- ja Somasjärvi. Mutta uskallan väittää että ainakin kaikissa 400 m halkaisijltaan suuremmissa lutakoissa, kaikissa on joko harjusta tai siikaa. Jopa ihan matalat järvet saattavat tuottaa yllätyksen, näin omakohtaisena kokemuksena vihjailen. Olen kalastanut koko käsivarren alueella juurikin noita 300-400 m kokoisia lampia ja niissä todellakin on syötävän kokoista kalaa.

Pöyrisjärven erämaa

Pöyrisjärven erämaa-alue Enontekiön pohjoisrajalla on näistä kaikista ehkä vähiten tunnetuin. Kaikista lähimmäksi autolla pääsee Näkkälään, josta sitten mönkijäuraa pitkin joko kävellen tai polkupyörällä eteenpäin. Noilla seuduillahan on pääosin vain järviä, Pöyrisjoki ja Käkkälöjoki jokien edustajat. Maasto on paikoin todella hienoa hiekkadyynejä sekä upeita harjuja. Erämaata ympäröi laajat suoalueet ja ne on kyllä syytä kiertää kaukaa. Pöyrisjärvellä on myös autiotupa ja sijaitsee kyseisen järven etelärannalla. Samassa rakennuksessa on toisessa päässä varaustupa. Hettasta lähtee hyvä polku Näkkälään sekä  Kalmankaltiolta Pöyrisjärven kautta Näkkälään.

Näitä kaikki alueita yhdistää se, että jokaisesta alueesta löytyy merkattuja polkuja, jotka löytyvät ainakin alueesta ostettavissa olevasta fyysisestä kartasta. Läskisähköpyörät ovat tuolla hyvin suosittuja ja niitä saakin vuokrata tämän linkin Hetta Huskies yrityksestä. Myös talviset  merkatut kelkkareitit saattavat olla kuljettavassa kunnossa. Kalastosta lohikalojen lisäksi myös isoja ahvenia ja haukia. Paistetut ahvenfileet tunturissa ovat muuten maukkaita reissumiehen ja voin lisäksi.

Inarin ja pohjoisen alueen tunturikalastus vedet

Inarin ja Utsjoen alueelta löytyy lukuisia kalaisia alueita Esimerkiksi Kaldoaivi, Muotkatunturi ja Vätsärin erämaa alueet, joista Muotkatunturissa on ehkäpä vähiten kalastettavaa. Kaldoaivissa ja Vätsärissä on eniten järviä, joista monet ovat todella kalaisia. Vätsärissä on kaikkein vaikein liikkua, sillä koko alue on erittäin kivikkoinen ja pieniä järviä on varmasti satoja. Joten suunnistamisessa on omat vaikeutensa. Siellä tarvitsee ehdottomasti GPS laitteen, jolla voit varmistaa oman sijaintisi. Näillä kahdella alueella merkittävin kalastettava joki on Näätämö.

Jos lähtee patikoimaan Sevetistä Kaldoaivin alueelle, on alkumatkasta ehkä hieman vähemmän korkeuseroja kuin Vätsärissä. Pieniä järviä ja lampia on paljon heti alusta alkaen ja tuottaa kyllä hankaluuksia suunnistamisessa. Siinä onkin syytä olla todella tarkkana ja hyvä seurata karttaa silmä tarkkana, ettei vain pääse eksymään. Sama toki pätee aika pitkälle myös Vätsärin puolella, siellä joutuu liikkumaan selvästi rauhallisemmin, etteivät pahat kivikot aiheuta heti alussa vahinkoa liikkujalle. Vedet ovat joka puolella  hyvälaatuisia, joten käyttöveden saa suoraan matkan varrelta.  Toki pienien lutakoiden vesiä kannattaa välttää lämpimien kelien aikana. Kaldoaivissa ehdottomasti testaamisen arvoisia paikkoja on Pikkukivennokan ympäristö. Myös Rovivaaran takana on muutama hyviä ison harjuksen järviä.

Leammijohkan seudut

Lemmenjokilaaksosta  joka sijaitsee kansallispuistonalueella pääsee hienosti liikkeelle esim. venekyydillä ensin jokea pitkin Ravadaskönkäälle asti. Matka on noin 15km.  Siitä voikin sitten jatkaa vaeltelua vaikka länteen kohti Vaskojokea, jossa on kohtuullisen hyvä kanta harjuksia. Suoraan käveltynä matkaa on suuntaansa 18km. Mutta kukapa sitä suoraan tunturissa kävelisi, mutkaa tulee varmasti mukaan. Matkan varrella kannattaa poiketa Hanhijärvelle kopaisemassa josko taimen olisi kotona.

Toinen mahdollisuus on palata Ravadaskönkäältä kävellen takaisin päin Lemmenjokivartta pitkin Ravadaspuolta niin ei tarvitse miettiä, millä pääsee sitten joesta yli. Toki tuossa matkassa ei kauan mene, mutta voi olla ihan aloittelijalle sopivan turvallinen reitti kun menee joen rantaa pitkin  eikä ole liian pitkä. Lemmenjoen kansallispuisto on perustettu jo v.1956 ja laajennettu 1971/1982.Nykyisessä laajuudessaan (285 790 ha) Lemmenjoen kansallispuisto edustaa monipuolisesti
Pohjois-Lapin luontoa ja maisemia. Se on Suomen suurin kansallispuisto, kansallisesti ja kansainvälisestikin erittäin  merkittävä suojelualue. Nimi Lemmenjoki tulee muuten saamenkielisestä sanasta Leammijohka ja Leammi tarkoittaa suomeksi lämmintä.

Paistuntunturin erämaa-alue ja tunturikalastus

Karigasniementien pohjoispuolella on Paistunturin erämaa-alue, jossa on kolme  varteenotettavaa jokikalastusaluetta. Isoin näistä on Kevon kanjonissa kulkeva Kevojoki. Liki jokea menee Kevon tutkimusaseman tie, mutta sen varrelle ei ole lupa jättää autoa eli kävelyä tulee runsaasti. Hieman hankalakulkuinen ja sitoo jyrkkäseinäisyydellään sinut kulkemaan juurikin siellä kanjonissa. Muutamasta paikkaa pääsee kyllä poiskin.  Vastapainoksi maisemat ovat upeat ja kalasto on monipuolisesti erilaisia lohikaloja. Pientä lohtakin nousee alkumatkan, mutta myös taimenta ja harjustakin löytyy.  Ehdottomasti suosittelen, mutta ei ehkä ole ihan aloittelijan paikka saavutettavuuden ja liikkuvuuden kannalta.

Karigasniementien seudut

Kaamasjoki saa taas alkunsa läheltä Suttersvarri nimisen pienen tunturin yläpuolisilta latvoilta. Kaamasjokeen yhtyy Kiellaniemen kohdalla Kiellajoki,  joka on mielestäni todella kaunis ja mukava kalastaa. Kiellajoki saa taas alkunsa Muotkatunturin pikku puroista. Kilometrimäärissä kalastusvettä löytyy täältäkin siis ihan tarpeeksi muutaman reissun tekemistä varten. Kevojoesta saa varmasti ne isoimmat kalat, mutta kun malttaa näitä kahta pienempää jokea kalastella rauhallisesti, niin sieltäkin löytyy varmasti kiloluokan taimenia ja harjukset sellaisia 40-45cm. Kevojoesta löytyy raudun, taimenen ja harjuksen lisäksi myös lohta.

Tunturikalastuksen välineet

Tuolla aiemmin kirjoittamassani postauksessa jo hieman vinkkasinkin millaisia kalastusvälineitä käytän tunturikalastuksessa. Mutta kertaan ne kaikki vielä tässä.

Tunturijärvillä kalastaessani otan mukaan aina pari erilaista perhovapaa  #5 – #7 luokkaiset ja 10” pitkä vapa liitsi ja nymfikalastukseen. Tämän vavan luokkaisuus ei ole ihan suhteessa perhoihin, joilla mielellään kalastan mutta tunturissa tuulee usein ja siellä sitä poweria pitää vavasta löytyä. Kuitenkaan ei yleensä ole mahdollisuus kantaa monia vapoja mukana, jos ei sitten liiku vesitasolla tai kopterilla kohteeseen. Joten vaelluksella täytyy kamojen määrää minimoida.

Pintaperhokalastukseen käytän tunturissa yleensä  #6  luokkainen ja 10′ pitkä vapa yhden luokan raskaammalla siimalla. Tuulessa saan ladattua vapaa tuolloin hieman paremmin ja kun yleensä rautuparvet kiertävät kalastajan kaukaa, pitää pystyä heittämään pitkälle.

Tämä tekee siis yhteensä kaksi vapaa. Entä sitten jokikalastukseen?

Tunturialueelle lähdettäessä ovat nymfivapani 9'6″- 10'8″jalkaisia ja # 2-4 eli hieman riippuen kalastettavan joen koosta.  Leveällä joella otan mieluusti käyttöön hieman pidemmän vavan, etenkin jos on vaikeammin kahlattava. Nymfisiimana #2-3 ja tuollaisella hyvällä nymfivavalla heittää jo ihan auttavasti pintaperhoakin #3-4 siimalla jos sellaisen haluaa ottaa mukaan.  Mikään pituusheitto tykki se ei ole, mutta joskus joutuu tekemään kompromisseja välineiden suhteen.

Tämä tekee siis vielä 1-2 nymfivapaa eli yhteensä 3-4 vapaa järvivapojen kanssa. Yhteen vapaputkeen mahtuu mukavasti ainakin kaksi vapaa. Jos kaikki työntää yhtaikaa putkeen niin saattaa mennä kolmekin. Mitä vähemmän kannettavaa sen mukavampaa.

Mitä muuta mukaan tunturikalastukseen

Ehkä vaikein päätettävä asia on, että ottaako ja tarvitseeko mukaan kahluuvälineitä. Housut ja kengät vievät kantamuksista aikamoisesti tilaa ja tuovat myös muutaman kilon painoa. Mutta on siellä muutama sellainen joki, että toivoisi kahluuvälineiden olevan mukana. Pistäisin kyllä harkintaan, sillä monella järvelläkin pääsee usein kuitenkin kahlaamaan rannnasta, jonkun verran ulospäin, joka taas helpottaa kalastamista.

Olen pari vaellusta tehnyt niin että päällä ovat olleet kahluuvälineet vyötäröä myöden kiinni  ja kahluukengät jalassa. Selässä rinkka 30kg ja edessä rinnan päällä iso 8kg kumivene erillisessä repussa. Voin sanoa että ensimmäiset 10km tuntuivat piiiiiiiitkältä ja raskaalta. Sitten siihen painoon jotenkin turtui ja perille päästyä, rojahdin maahan ja erehdyin jo heti ajattelemaan että nuo kaikki pitäisi vielä kantaa takaisin autolle. Mutta mikäs siinä, tunturijärvelle haluttiin ja sinne myös päästiin.

Alle olen laittanut linkkeihin muutamat tuotteet, joita itse käytän ja voin niitä suositella.

Eikä ne kannettavat kalastusvälineet tähän vielä loppuneet. Eli mukaan tulisi vielä vaihtoehtoisesti seuraavat:

• Järvikeloja 2kpl  + varapuolalla joku siima, kelluva ja slowinntteri sekä 3 uppo
• Nymfikela + pinturisiima puolalla tai eri kelalla.
• Haavi
• Monomaster(*) eli muovinen pötkylä, jonka sisällä on piikikäs keskiö. Sitä pyörittelemällä, siiman pätkiä sisälle työntämällä, saat siimat kerättyä laitteen sisälle. Näin pidämme luontoa siistinä ja roskattomana.
• Polaroidlasit, keltaisilla tai ruskeilla linnseillä. Keltaiset pilviselle ja ruskeat aurinkoiselle kelille
• Muutama rulla peruketta, eri paksuisia 0,14 vaikealle kalalle ja muuten 0,16-0,22
• Perhoja joella ja järvelle. Liitsejä musta, violetti, oliivi, oranssi ja punainen
• Painottamattomia ja painotettuja nymfejä. Väreinä toimivat ruskea, vihreä,harmaa,musta
• Pintaperhoja, kohdejäljitelmät: vesiperhoset, päiväkorennot, muurahaiset, kaksisiipiset
• Muut pikku tilpehöörit, mitä haluaa mukaan esim. suonipihdit, siimaleikkuri jne.
• Kelluntarengas + räpylät  tai kumivene + airot
• Puhelin sillä milläs muulla sitä kalakuvia reissusta ottaisi vaikka puhelinyhteyksiä ei erämaassa yleensä olekaan
• GoPro on hyvä väline videokuvaukseen
• Puhelimelle vedenpitävä pussi
• Hyttyskarkoite ilman deet :tä (*)
• Cocoon hyttyshattu (*)
• 2 hlön teltta  (*) + makuualusta (*) + (*)  3 vuoden ajan kierrätysmateriaaleista tehty makuupussi
• (*) Naisille hyväksi todettu makuupussi tästä linkistä
• Näiden lisäksi sitten tietysti omat varavaatteet, (*) selälle hyvä rinkka löytyy tästä linkistä,  ruoka, keitin jne.

Näitä mukaan tarvittavia kalastusvälineitä löytyy Tuusulasta kivijalkaliikkeestä (*)

Hieman tunturikalastuksen perhokalastustekniikkasta

Järviä on siis tunturialueilla paljon, toisissa on hyvin kalaa toisissa vähemmän. Järvet ovat myös erilaisia siinä, että kuinka syviä rannat ovat. Usein esim. rautu liikkuu siinä syvän ja matalan rajamailla. Monissa järvissä tuo reuna saattaa olla ihan muutaman metrin päässä rantaviivasta. Tuolloin ei heittojenkaan tarvitse olla kovin pitkiä. Kunhan perhon saa vähän yli siitä syvän reunasta. Joillakin järvillä taas rannat ovat todella matalia hyvinkin pitkälle.

Kalat eivät helposti löydy siitä matalasta vaan silloin on syytä kahlata hieman syvemmälle, jotta pääsee tarjoamaan perhoa siellä hiukan syvemmällä uivalle kalalle. Liitsit tarvitsevat aktiivista uittoa, nymfeillä tasaista nypytystä ja pintureiden annetaan pääasiassa lillua paikallaan. Pääsasia että pidetään aina siima suorana, jotta ehditään reagoimaan tärppiin.

Kalasto tunturijärvillä

Saaliskalat ovat moninaiset ja mitä pohjoisemmaksi ja etenkin korkeammalle mennään sen enemmän kalasto muuttuu yksipuolisemmaksi eli rautuun. Mutta pääosin kalasto on etenkin järvissä ne normikalat eli ahvenet, jotka voivat olla todella isoja ja hauet, jotka ovat todella ahnaita. Lohikaloista pääkalana on harjus, joka onkin hyvä ruokakala. Taimenta ehkäpä enemmän harvakseltaan. Siikaa on joillakin mainituilla alueilla todella runsaasti. Isoimpiin jokiin nousee lohikin, mikäli yhteys mereen on olemassa.

Kertaus ja muistutukseksi tunturikalastusreissua suunnitellessa

Kun ja jos olet lähtemässä tunturiin, kannattaa tämä tuleva reissu suunnitella huolella. Etenkään jos tiedossa on ensimmäinen kerta tällaisessa maastossa. GPS ja paperisen kartan + kompassin  suhteen en tinkisi milloinkaan. Ne tulee olla aina mukana. Kivijalkaliike Kivennalla vuokraa GPS laitteita, jos ei halua itselleen sellaista ostaa. Myös RetkiRent löytyy samanlainen vuokrauspalvelu.

Ruoan suhteen en koskaan laskisi pelkästään kalan saamiseen varaan. Se vastustaja on yllättävä kaveri, joka voi pistää suun kiinni moneksi päiväksi. Niinpa suosittelen laskemaan jokaisen päivän ruokailut, kuinka monta leipää syöt päivässä, mitä muuta lisuketta tarvitset jne. Mukaan kannattaa ottaa myös varuiksi sekä myös helpottamaan päivittäistä ruokailua kuivatuista ruoka-aineista valmistettuja retkiruokapusseja. Lisää vain kuuma vesi ja sinulla on helppoa ruokaa muutaman minuutin päästä.

Näitä maukkaita ja monipuolisia retkiruokia löytyy helposti  Retkiruoat.fi sivustolta. Täältä löytyvät myös luomuruoat, gluteenittomat, laktoosittomat, vegeruoat sekä monenlaista muuta herkkua.

Veden käytöstä sen verran että Inarin alapuolella olevien vesistöjen vesiä suosittelen keittämään, enkä juomaan tai käyttämään suoraan ruoanvalmistukseen. Inarista ylöspäin ainakin tunturivedet ovat jo sitten suoraan juotavissa. Toki jos kesä on oikein lämmin niin puhdistaisin ainakin matalista järvistä otettavan juomaveden. Mukaan voi tietysti hankkia pumppumaisen vedenpuhdistimen, joka suodattaa vedestä pois kaikki bakteerit ja eliöt. Minulla on aina käytössä ja mukana vedenpuhidstin nimeltä Katadynin Vario, joka puhdistaa veden aktiivihiilen läpi. Lisäksi juomapullon saa suoraan pumppuun kiinni, joten homma käy helposti.

Tämän linkin  postauksen Tunturikalastuksen tekniikat ja nyt lukemasi postauksen jälkeen sinulla onkin valmiudet täydelliseen ensimmäiseen tunturikalastusreissuun. Mutta tämän postauksen tietojen perusteella voit jo lähteä suunnittelemaan talven aikana kesän huippureissua.

Jos et ole aiemmin uskaltanut lähteä yksin tai ensimmäistä kertaa tunturikalastamaan. Suosittelen rohkaistumaan, etsimään kaveri mukaan ja aina voi aloittaa helposta paikasta, jossa tie on lähellä (Lemmenjoki).

Laitan tähän lopuksi muutaman tarpeellisen linkin:

• Aki Huhtanen Graylingland Kilpisjärvi- huippu kalastusopas
• Heliflite – Helikopteripalvelut Kilpisjärvi
• Fly Lapland – Sevettijärvi
• Arctic Fishing Pasi Karvonen – huippu kalastusopas, Lohenkalastus, Kevo ja Norja
• Palkes Oy – perhokalastusopastusta kohteissa Karkkila, Kuhmo, Taivalkoski, Kuusamo ja Enontekiö

Laitahan vinkit eteenpäin!