Kuinka meidän tulisi käyttäytyä perhokalastusvesillä
Tässä postauksessa kerron perusasioita käyttäytymisestä etenkin sellaisille, jotka eivät ole kovin usein koskilla kalastamassa käyneet.Tarkoituksena ei ole moittia ketään erityisesti mutta toivon että jokainen ajattelee omaa toimintaansa kriittisesti ja ottaa tästä itselleen sopivat ohjeet käyttöönsä tulevia tilanteita varten.
Kalastusetiketti eli käyttäytyminen on asia, joka puhuttaa monella koskialueella, niin myös järvien ja merienkin rannoilla. Jokaisella mainitulla kalastusalueella on omat erikoisuutensa ja tietysti myös lainalaisuutensa. Lisäksi alueille voi myös liikkua kalastajien lisäksi ei kalastavia henkilöitä sekä tietysti myös kalastuksenvalvojia.
Tämä postaus sisältää kumppanuuslinkin joka on merkattu(*) merkillä.
Näin Wikipedia määrittelee sanan; Etiketti.
Etiketti (< muinaisransk. estiquette, ‘lappu) on käyttäytymissäännöstö, joka ohjaa yksilöiden käytöstä ja toimintaa sosiaalisissa tilanteissa. Etiketti voi syntyä eettisistä normeista, tai toisaalta se voi olla puhtaasti muodin ja kulttuurin sanelema. Etiketti antaa kehykset ihmisten vuorovaikutukselle yhteiskunnan tai muiden sosiaalisten ryhmien sisällä ja helpottaa ihmisten kanssakäymistä. (Wikipedia 2022).
Mitä se sitten tarkoittaa kalastusmaailmassa?
Kun menemme historiassa taaksepäin on useinmiten käytetty sanaa, “herrasmiessäännöt”. Tätä sanontaa voisi myös kutsua maininnalla “kirjoittamattomat säännöt”. Oikeastaan kyse on lopulta vain hyvistä tavoista, joita toivotaan käytettävän ihan myös normaalissa elämässä. Vaikkapa kaupan jonossa on hyvin suotavaa ettei kukaan etuile. Sama pätee myös koskelle kalaan tultaessa. Ei kyse ole lopulta kuitenkaan mistään ydinfysiikasta. Varmasti suurin osa ihmisistä tunnistaa sanonnan “käyttäydy muita kohtaan niin kuin toivoisit muiden sinua kohtaan”. Uskoisin että suurin osa teistä lukijoista myös allekirjoittaa tämän.
Kun etsin netistä aineistoa tätä artikkelia varten, tuli vastaan muutama keskustelu, jossa haukuttiin hyvän tavan puolustajia todella alatyylisesti. Kun luin viestiketjuja tarkemmin siellä otettiin usein esille ihmisten koulutuserot. Paremmin koulutetuilla on muka paremmat käytöstavat ja huonommin koulutetuilla huonommat käytöstavat.
Minun mielestäni asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen. Vaan kaikista koulutusluokista löytyy ihan yhtälailla hyvin kuin huonostikin käyttäytyviä. Kun kyseessä ei ole kuitenkaan kokonaisuutena mistään lain määräämistä säännöistä, tulee tehtyä niin monta tulkintaa kuin on kalastajaakin.
Perho- ja uistinkalastajat mahtuvat samoille koskille
Perho- ja uistinkalastajia tapaa usein yhtä aikaa samoilla kalastuskohteilla. Molemmilla on siis yhtäläinen oikeus kalastaa kohteessa tarvittavat luvat lunastettuaan. Jokaisella tulee olla aina valtion kalastonhoitomaksu maksettuna sekä myös jokikohtainen kalastuslupa. Kummankin kalastajatyypin mieltymykset omaan lajiinsa ovat varmasti perusteltuja eikä kumpikaan ole se ainut ja oikea tapa kalastaa. Kummallakin välineellä pystyy myös kalastamaan niin eri tavoin, että joskus se voi tuottaa hieman hankaluuksia jos ei ymmärretä toisen käyttäytymistä. Mutta näiltä hankaluuksilta voidaan välttyä, kun jokaisella on mukana aina aimo annos malttia ja maalaisjärkeä.
Mutta jotta vältytään suuremmilta kahnauksilta, maltti on valttia kalastessakin
Kun saavut kalastuskohteesi rantaan, suosittelen ehdottomasti, että jokainen pysähtyy rantaan hetkeksi ja seuraa, kuinka muut käyttäytyvät ja kalastavat. Kuka kalastaa ja missä, mihin suuntaan ja millä välineellä. Näin helposti myös usein vältytään väärinymmärretyksi tulemiselta.
On ihan selvä asia että satunnaisella kalastajalla ei varmasti ole kaikki käyttäytymissääntöjä selvillä, mutta siitä usein asiat selviävät kysymällä muilta kalastajilta neuvoa. Kannattaa selvittää kuinka lähelle saat tulla kalastamaan, ylä- vai alapuolelle jne. Etenkin jos kalastuspaikka näyttää olevan aika täynnä kalastajia. Yleensä vastauksen saa aina, eikä kenenkään tarvitse arvailla, kuinka tilanteessa tulee toimia. Jos kuitenkin toimit väärin ja tulee sanomista, Do not worry, ensikerralla osaat toimia sitten oikein.
Uskon että hyvin harva tekee asioita tahallaan väärin, vaan pikemminkin vain tietämättömyyttään. Meistä jokainen on joskus aloittanut kalastuksen ihan samalta viivalta eli nollasta. Tuolloin tulee usein opittua asioita kantapään kautta, muilta kuultuna tai jopa pahimmillaan vi.…luna. Tätä viimeistä tapaa en suosi, sillä kuten sanottua, tyhjästä olemme jokainen lähteneet liikkeelle. Eikä veetuilu auta tippaakaan vaan aina kärjistää tilanteita.
Erityiskalastuskohteissa tapaa usein molempia yllä mainittuja kalastajia ja näissä kohteissa voi joskus erilaiset näkemykset kalastustavoista kärjistyä. Moni erityiskalastuskohteen omistava taho on myös luonut koskille sääntöjä, jotka liittyvät tietysti käyttäytymiseen eli etikettiin. Jos pitäisi joitain asioita mainita niin esimerkiksi kalakiintiössä pitäytyminen sekä parhaimman paikan koskesta varaaminen koko päiväksi. Jos et pidä kosken kalastussäännöistä kiinni, et pidä silloin kiinni etiketistäkään ja jos et liiku koskella kuten muutkin kalastajat tekevät, käyttäydyt hyvin itsekkäästi josta moni muu kalastaja ei pidä.
Hyvät tavat kunniaan eli käyttäydytään fiksusti
Kun saavut jokirantaan ja näet muita kalastajia, on hyvän tavan mukaista, ettet mene toisen kalastajan viereen kalastamaan. Annetaan aina rauha joella jo oleville kalastajille. On siis hyvä etsiä sellainen kohta, jossa ei sillä hetkellä ole muita kalastajia. Jos tilaa ei ole, voit hetken joutua odottamaan, että joku siirtyy tietyltä paikalta esim. alavirran suuntaan ja näin vapauttaa sinulle kalastuskohdan. On soveliasta pitää ainakin sellaiset 20 m väliä toiseen kalastajaan. Tämä tietysti hieman riippuu kohteen pituudesta.
Perhokalastajat voivat liikkua kalastaen, joko ylävirrasta alavirran suuntaan tai alavirrasta ylävirran suuntaan. Riippuen siitä minkälaisella perholla kalastaa. Kumpikaan ei kalasta mielestäni väärin tai oikein. Jommankumman on väistettävä toista, yksinkertaista. Helpointa on kun toinen väistää ensiksi ohittaen vaikkapa rannan kautta ohi.
Kalastuskierto systeemi pyörii yleensä lohenkalastajilla ja muutamilla koskilla myös taimenenkalastajilla
Lohenkalastajilla pyörii usein joella hyvillä paikoilla ns. rinki. Kerrallaan yhtä hyvää poolia eli esim. 70 m pätkää joesta kalastaa vain yksi kalastaja. Usein kalastajia voi olla vaikkapa kymmenkunta ja siinä istutaan nuotion äärellä ja odotetaan omaa vuoroa. Kun tulet paikalle, kysy aina kenen jälkeen olet vuorossa. Sitten jäät vain odottamaan omaa vuoroa. Siinä onkin hyvää aikaa seurata kuinka muut toimivat. Näin pääset helposti kärryille systeemistä.
Kun aloitat kalastuksen, on pääsääntönä että heität yhden heiton, kalastat sen loppuun. Ota kolme askelta alaspäin. Seuraava heitto, kalastat sen loppuun. Ota kolme askelta alaspäin ja näin mennään kunnes olet käynyt paikan läpi. Älä koskaan jumiudu yhteen paikkaan, siitä saat varmasti kuulla muilta kalastajilta.
Taimenkoskilla homma toimii seuraavasti. Kannattaa hetki seurata mihin suuntaan kalastajat ovat menossa. Jos mielit johonkin tiettyyn kohtaan ja näyttää siltä että kalastajia on siinäkin lähekkäin, kannattaa käydä kysymässä muilta kalastajilta saatko mennä kyseiseen paikkaan kalastamaan. Yleensä alapuolelle kalaan mentäessä on aina syytä kysyä lupa lähinnä sinua olevalta. Tarkoituksena on aina se, ettei mennä “iholle” vaan annetaan tilaa kaikille reilusti.
Koskella tervehditään aina muita kalastajia. Myös keskustelut ovat sallittuja ja jopa toivottuja. Usein siinä ehtii saamaan pientä vinkkiä hyvistä paikoista tai tapahtumista. Missään nimessä et saa varata yhtä kohtaa itsellesi pitkäksi aikaa ja mielestäni 15 – 20 min alkaa olla se maksimiaika. Annetaan muillekin kalastajille mahdollisuus. Jos huomaat jonkun kalastajan pitävän samaa paikka itsellään tuntitolkulla, voit aivan hyvin käydä huomauttamassa asiasta ja samalla pyytää siirtymään muualla päin koskea, jotta muutkin saavat kalastaa paikan.
Erityiskalastuskohteita on Suomessa monia paikkoja ja säännöt myös toisistaan poikkeavia
Erityiskalastuskohde on yleensä joki, koski tai järvikohde, johon on haettu Ely-keskukselta lupa rauhoittaa se yleiseltä kalastukselta. Perustelut ovat usein olleet, että kalastuskohteeseen istutetaan jotain pyyntikokoista kalaa ja/tai kalanpoikasia. Yleensä kyse tällöin on lohikaloista, pääosin taimenesta tai kirjolohesta. Hakija on yleensä kalastus- tai hoitokunta sekä yksityinen elinkeinonharjoittaja. Kyseinen kalastusoikeuden haltija on myös tehnyt kalastusta varten tietyn säännöstön, jota on jokaisen kalastajan aina noudatettava. Tällaisissa kohteissa pätevät myös ne normaalit hyvät käyttäytymissäännöt. Et varaa itsellesi yhtä kohtaa koskesta pitkäksi aikaa eli et kalasta vain yhtä kohtaa, anna muidenkin kalastaa sitä paikkaa. Anna muille tilaa liikkua koskessa omaan suuntaansa. Eikä mennä ihan viereen kalastamaan, joka mielestäni on ainakin sen 20 metriä.
Tästä löydät tietoa Kuhmon Akonkoskesta ja kosken kalastukseen liittyvistä säännöistä.
Tästä taas löydät Inarin Juutuanjokea koskevat rajoitukset
Tästä löydät Taivalkosken Iijoen koskikalastusalueen kalastusta koskevat rajoitukset
(*)Täältä löydät hyviä perhokalastusvälinetarjouksia ja tuotteita
Olen kalastanut yllämainituissa jokaisessa kohteessa useamman kerran ja voin suositella niissä kalastamista jokaiselle. Kosket ja jokialueet ovat hyvin erityyppisiä. Näissä kohteissa saat rahalle vastinetta sekä harjusta sekä taimenta on todella hyvin.
Säännöt voi olla määritelty esim näin: Kalastusvuorokausi alkaa klo 12.00 ja päättyy klo 12. Luvan hinta on 40€ ja se on henkilökohtainen. Lapset alle 16v puoleen hintaan. Lohikaloja saa ottaa max. 1 lohikala/ lupa. Haavissa tulee olla solmuton havas. Suositellaan väkäsettömän koukun käyttöä. Koskella voi olla myös kalastajamäärä rajoitus, esim max. 10 hlöä.
Hieman perusteluja kyseisille säännöille
Kalastusaika: on varmaan ajateltu niin että iltapäivästä testaillaan kalojen aktiivisuutta. Saat kalastaa koko alkuyönm pidät tauon keskellä yötä ja kalastat aamuyön, jolloin kalat voivat taas olla aktiivisia eilisen kalastuspaineen takia. Nuorten kalastusta suositaan, jotta saadaan heitä ohjattua hyvän harrastuksen pariin. Kalaa ei kukaan tarvitse ruokakalaksi yhtä enempää. Kalan istutushinnat ovat aika kovat, joten lupatulot ovat suorassa suhteessa kalan istutusmäärään. Haavissa solmuton havas: kalan limapintaa halutaan suojella sillä solmullinen havas vahingoittaa kalaa enemmän kuin solmuton. Väkäsetön koukku vahingoittaa kalan suuta vähemmän kuin väkäsellinen. Kalastajamäärän rajaamisella pyritään välttämään liiallinen tungos koskella, jotta kaikilla olisi mielekäs tilanne kalastaa. Samalla kaloillakin on enemmän häiriötöntä aikaa ja saavat edes hetken rauhan jossain vaiheessa päivää kalastajan koukuilta.
Kohteen kalastusoikeuden omistajan tulee tehdä riittävän selkeät säännöt, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin. Koskaan ei voi olla säännöt laadittu liian tarkkaan. Kalastuslaissa sanotaan myös selvästi että kalastajan tulee aina selvittää ennen kalastusta alueen kalastussäännöt. Joten tietämätöntä on turha teeskennellä, jos toimii väärin.
Kohteeseen, johon istutetaan lohikaloja, tehdään istutukset tietyin väliajoin. Se voi olla viikko, kaksi viikkoa tai vaikkapa kuukausi. Kalanistutusmäärät ovat usein muutamasta kymmenestä kilosta aina satoihin kiloihin. Pyyntikokoisina istutetut kalat ovat useimmiten painoltaan 700g – 4kg näin karkeasti arvioituna. Kalojen istutushinnat ovat nousseet ja tällä hetkellä pyyntikokoinen kirjolohi maksaa 7-9€/kg kuljetuskustannuksineen. Taimenen istutushinta lienee siinä 15-17€/kg.
Kannattaa käydä lukemassa myös aiempi postaus tästä, aiheesta Väärät luulemukset perhokalastuksessa. Sillä sieltä löytyy aiheita, jotka omalla tavallaan liittyvät perhokalastajan joka päiväiseen toimintaan.
Kalastuksenvalvonta koskilla
Alueella toimii yleensä kalastuksenvalvojia, joilla on oikeus tarkistaa sinun kalastuslupasi sekä myös henkilöllisyytesi. Kannattaa siis joko tai tallentaa luvat kännykkään sekä myös olla paperiset versiot. Koskaan ei tiedä milloin kännykästä loppuu virta ja tuolloin sinun on vaikea todistaa ostaneesi kalastusluvan kyseiseen kohteeseen. Kalastuksenvalvojalla tulee olla Elyn myöntämä kuvallinen kalastuksenvalvoja kortti, jonka hän on velvollinen näyttämään sinulle lupaa tarkistettaessa.
Jos et pysty todistamaan, että olet ostanut tarvittavat luvat, voi kalastuksenvalvoja kirjoittaa sinulle näyttömääräyksen poliisille. Tuolloin saat kalastuksenvalvojalta lapun, jossa kerrotaan minkä rikkeen olet tehnyt ja sinulla on esim. viikko aikaa käydä näyttämässä poliisilaitoksella unohtuneet lupasi. Muista ottaa kalastuksenvalvojalta saamasi näyttömääräys mukaan poliisilaitokselle. Jos et käy kyseiseen aikaan mennessä näyttämässä mahdollisia kalastuslupia tai olet ostanut ne vasta tuon tapahtuman jälkeen, kirjoittaa poliisi sinulle sakot rikkeestä. Tällöin sinulle tullee myös merkintä rikosrekisteriin.
Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että jos et viitsi/halua ostaa lupaa koskelle, mihin haluat mennä kalastamaan, pysy sieltä poissa. Jos et osta lupaa ja kalastat luvatta on se mielestäni törkeää käytöstä etenkin niitä muita kalastajia kohtaan, jotka luvan aina hankkivat. Yksityisissä kohteissa lupatulot menevät aina kalaston hoitoon ja sen alueen infran hoitamiseen. Ei kalastusluvista kukaan “kääri” hirmuisia voittoja ja tulothan ovat nykyään veronalaista eli myyjä vielä maksaa sen alvinkin.
Roskaaminen on ongelma monessa kohteessa
Eihän roskaaminen mikään uusi asia ole mutta luulisi että nykyään ollaan paljon enemmän valistuneita siitä että roskat tuodaan mukana kotiin pois maastosta tai ainakin viedään ne paikalla olevaan roska-astiaan. Mutta valitettavasti tämä ei olekaan mitenkään selvä asia. Esimerkiksi Karkkilan Pitkäkänkoskella on nykyään roska-astia vain laavulla ja sekin pitää olla kettingillä kiinni puukatoksen seinässä. Ennen oli roskis myös parkkipaikalla mutta neljännen pariin viikkoon rikotun roskiksen jälkeen kaupunki päätti ettei paikalle enää tuoda uusia roska-astioita. On tietynlainen ihmisjoukko, joka menee kosken rantaan laavulle viettämään iltaa. Mukavaa ja tunnelmallista mutta samalla poltetaan koko laavun kaikki polttopuut sekä maastoon jätetään roskasäkillinen kaljapulloja – sekä tölkkejä. Mihin ovat kadonneet edes ne normi käytöstavat?
Huolestuneena olen usein myös kerännyt jokirannasta kalastajien jättämiä siimatukkoja. Ei luulisi olevan kovin vaikeaa kerätä taskuun ne ylijäämä siimasotkut. On myös olemassa todella kätevä laite, jonka soisi yleistyvän jokaisen kalastajan välineissä. Laite on Monomaster ja tässä on linkki laitteen ostamista varten. Sijoitus ei ole kovin hinnakas ja saat tuotua siimanpätkät kätevästi putkilon sisällä kotiin ja roskiin. Linnut sotkeutuvat usein noihin siimasotkuihin, eivätkä nykymateriaalit maadu luontoon kovinkaan nopeasti. Tunturivesien rannoilta olen kerännyt kassitolkulla tyhjiä kaljatölkkeja sekä kuivamuonapussien jätöksiä. Eihän niitä foliolla vuorattuja voi polttaa mitenkään. Täältä löydät vastuullisen kalastajan kuivamuonapussit, sillä ne voi vaikka polttaa tai laittaa sekajätteisiin. Kerätään siis omat jätteet mukaan eikä jätetä niitä koskien rannoille, eikö vaan!
Käypä lukemassa Tunturikalastus alkeet Vol1 postaus. niin tiedät kuinka varustautua jotta selviät hengissä tunturissa. Tuossa olen myös maininnut ikävän maineen suomalaisista Norjan kalavesillä.
Meidän kalastajien käyttäytyminen näkyy kaikille, myös se huono käyttäytyminen
Hyvä käyttäytyminen ja etiketin noudattaminen on siis monen asian summa ja kuten tästä postauksesta ilmenee, sen ei kuitenkaan pitäisi olla kenellekään liian vaikeaa. Yhdessä voimme kehittää kalastuskulttuuriamme oikeaan suuntaan, jolloin voimme todeta että me kaikki mahdumme sopuisasti samoille kalapaikoille ja osaamme käytttäytyä sivistyneesti. Viemme roskamme mukanamme emmekä likaa puhdasta luontoamme.
*Vastuullisen perhokalastajan liikkeen löydät tästä linkistä. Käy kurkkaamassa mitä tarjouksia tällä kertaa liikkeestä löydät.
Me kalastajat yksilöinä olemme myös eräänlainen “mainos” ei kalastaville ihmisille. Kuten tiedämme kun yksi hölmöilee, niin kaikki saavat helposti sen saman maineen. Hyvä esimerkki on Norjasta, jossa suomalaiset kalastajat ovat saaneet todella huonon maineen roskaavina ja juopottelevina sekä huonosti käyttäytyvinä örvelöinä. Kuitenkin nämä määritelmät koskevat vain murto-osaa Norjassa kalastavia suomalaisia. Ei kaikki tietenkään käyttäydy huonosti. Mutta se muutaman kaverin koheltaminen on riittävä asian yleistämiseen.
Monet kalastuskohteet eteläisessä ja keski-suomessa ovat lähellä ns. sivistystä, muita ihmisiä ja asutusta että mokailemalla annamme helposti todella huonon kuvan meistä kalastajista. Kunniottakaamme myös alueen mökkiläisiä ja kaikkia asukkaita, joiden asumusten lähellä liikumme. Näin varmistamme että jatkossakin pääsemme kalastamaan vielä niitä harvoja kalastuskohteita, joita meillä on vielä käytössä.
Tämä postaus sisältää kumppanuuslinkin joka on merkattu(*)merkillä. Linkin klikkaamisesta ei koidu sinulle mitään kuluja, minä saan pienen korvauksen jolla ylläpidän tätä blogia.
Jaa postaus eteenpäin jos pidit postauksesta ja koit että siitä oli hyötyä.
