Karkkilassa laadukasta perhokalastusta ja uusia poikastuotantoalueita
Tässä postauksessa esittelen tiiviisti koko Karkkilan koskialueen.Tästä postauksesta hyötyvät etenkin ne kalastajat, jotka ovat aloittamassa perhokalastusta ja tarvitsevat tietoa minne mennä kalaan. Tai eivät tunne Karkkilan koskialueita vielä kovin tarkasti. Tai eivät löydä haluamaansa paikkaan. Karkkilan kosket ovat hyvä mahdollisuus perhokalastajille.
Tämä postaus sisältää linkin karttaan josta löydät postauksessa manittujen koskipaikkojen parkkipaikat, kieltoalueet ja laavut,tulipaikat ja wc. Sekä myös reitit kävellen jos sellaista tarvitaan. Karttalinkissä on yleensä myös osoitteet koskialueille. Linkki on postauksen alaosassa.
Karkkilan kosket ovat monelle Etelä-Suomalaiselle kalastajalle tuttuja paikkoja. Oikeastaan Karkkilan koskikalastuskohteet muodostuvat kahdesta eri joesta.
Pohjoisempana lähtee Keritty-Puneliajärvestä Saavajoki, joka laskee Karkkilan keskustassa olevaan Pyhäjärveen. Kyseisestä järvestä taas lähtee Karjaanjoki, joka lopulta laskee vetensä monen mutkan kautta Lohjanjärveen ja siitä aina mereen asti.
Karkkilan koskia on kunnostettu Virhon toimesta jo vuosia. Ensin aloitettiin Saavajoen reitin sivupuroista, jonne paranneltiin poikastuotantoalueita runsain määrin. Soraistuksia tehtiin niin että vähemmälläkin vedellä kutusoraikkoja on veden alla. Näitä on tehty jo useampana vuotena.
Muutama vuosi sitten tehtiin soraikkoja myös Pitkälänkosken yläosille. Seuraavana kohteena olikin Maijalankosken massiivinen uudistaminen, josta tulikin lopulta ihan erityyppinen kuin se alkuperäinen oli. Muutoksia on kokenut nyt Pitkälänkosken alaosa ja jota on myllätty jopa kahteen kertaan. Viimeisimpänä on keskustan alue kokenut kunnostuksen kokonaisuudessaan.
Etelä-Suomen helmi on nyt kunnostettu
Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä on kunnostettu koko Keskustan alue. Aina tehtaan alueelta alkaen Pärehöylän eli Myllykosken alapuolelle asti. Kaikilla kunnostuksilla on ollut oma budjettinsa ja myös Karkkilan hoitokunnat ovat laittaneet mittavan määrän euroja Virhon työn tukemiseen. Nyt mielenkiinnolla jäämme odotettamaan kuinka tuloksia alkaa tulla. Jo Pitkälänkosken ensimmäisen kunnostuksen jälkeen havaittiin koskella 7 kutukuoppaa aiemman syksyn nollan jälkeen.
Saavajoki
Lähdemme nyt liikkeelle koko alueen pohjoisimmasta koskikohteista ja etenemme kohti etelää. Saavajoen koskikalastuskohteita ovat pienimuotoinen Siikalan uimaranta, Siikalankoski ja Katlakoski. Näistä Siikalan uimaranta on oikeastaan virtapaikka. Siikalankoski on kutistunut vuosien varrella kovin pieneksi alueeksi joidenkin kalastajien hölmöilyn takia. Pieneksi muistutukseksi jo tässä vaiheessa. Joen rannalla on paljon mökkejä ja mökeissä saunoja ihan jokirannassa.
Jätetäänhän ne paikat rauhaan ja ohitetaan kaukaa, annetaan asukkaille oma rauha. Näin me saamme vielä kalastella Etelä-suomen harvinaislaatuisella taimenjoella.
Siikalankoski
Siikalankosken uimaranta löytyy Siikalantien varresta, kohdasta, josta Koskelantie kääntyy vasemmalle Karkkilasta päin tullessa. Oikeastaan kyse ei edes ole koskesta vaan virtapaikasta. Tuossa maantiesillan kupeessa oikeasti on uimaranta joessa, joka on ollut paikallisten käytössä aina.
Siinä uimarannan kohdallakin sai aiemmin kalastaa, mutta valitettavasti taas kalastajien törttöilyjen takia sillasta ylävirtaan 100m on rauhoitettu kalastukselta. Sillasta alaspäin aina Siikalankosken sillalle asti on koko väli rauhoitettu poikastuotantoalueeksi. Luvalliselta alueelta voi lämpimänä päivänä löytyä hieno vesiperhosten parveilua ja sen myötä myös taimenia.
Seuraavaksi Karkkilaan päin mennessä Siikalantie ylittää itse Siikalankosken. Heti sillasta alaspäin on koskenpätkä rauhotettu törmän päällä olevan talon kulmaan asti. Pienhkö parin auton parkkipaikka löytyy kun laittaa navigaattoriin osoitteeksi Siikalantie 207, siitä kääntyy oikealle(Karkkilan suunnasta tultaessa) pieni hiekkatie ja heti ensimmäisessä mutkassa on tilaa parilla autolle. Kannattaa laittaa autot niin että tien päässä asuvat asukkaat pääsevät autolla ohitse.
Koskella pääsee siitä parkkipaikalta suoraan rinnettä alas kävelemällä jokirantaan. Paikka on hyvin pienimuotoinen noin 200m pitkä ja max 2 kalastajalle sopiva. Taivaanmerkkien ollessa kohdillaan siiman päähän voi löytyä hyvänkokoinen malliyksilö taimenesta. Myös harjuksia on jostain sinne aikanaan tullut. En suosittele kahlaamista muuta kuin varovaisesti ihan lupa-alueen yläpäässä.
Katlakoski
Erämainen Katlakoski on alavirrassa vastassa seuraavaksi ja sinne onkin syytä liikkua autolla ajamalla hetki kohti pohjoista ja Pilpalaa sekä kääntymällä oikealle Pajuojantielle. Sitä huristellaan kunnes tullaan vanhalle Karkkila – Hyvinkää junarata pohjalle. Tiellä on annettu niinkin omintakeinen nimi kuin Ratatie.
Käänny oikealle ja näetkin heti valkoiset sääpallot. Sääpallojen kohdalla on virallinen parkkipaikka. Mutta jos osaat ajella rauhallisesti, etkä häiritse maanviljelijän liikkumista tiellä. Tällöin voit ajaa auton hieman eteenpäin, jossa on selvä levennys auton parkkeerausta varten. Olen jutellut pellot omistavan viljelijän kanssa ja ajoittain on ongelmia kun autot jätetään parkkiin lähes keskelle pikkutietä.
Rekisteriseloste ja tietosuoja
Kamat kantoon ja nätisti pellon reunaa pitkin pikku metsikköön, joka on jo jokivarressa. Katlakosken koko alue on noin 500m pitkä. Alueella ei ole laavua, wc tai muutakaan paikkaa viralliselle nuotiolle. Tarkoittaa siis sitä ettei sinne ole lupaa tehdä nuotiota. Kun tulemme polulta jokirantaan, olemme Pikku-Katlalla.
Joskus löytyy kalaa, useimmiten ei. Joen vasenta reunaa kävellen alavirtaan löytyy itse Katlakoski. Paikka on äärimmäisen herkkä kahlaamiselle ja jos oikeasti haluaa sen ison taimenen siiman päähän on oltava todella varovainen, eikä veteen ole menemistä. Joki on vielä niin kapea, etten näe siihen edes tarvetta. Paikka on myös niin pienimuotoinen, että 2-3 kalastajaa on maksimi. Putoamiskorkeutta on runsaasti ja kalastus on lähinnä pocket-kalastusta.
Karjaanjoen perhokalastuskohteet
Karjaanjoki,, joka siis lähtee liikkeelle Karkkilan keskustan Pyhäjärvestä valuen ensin Högförsin tehdasalueen läpi. Tässä kohtaa on ensimmäinen nousueste kaloille eli pato, jolla tehdas säännöstelee veden käyttöä omiin tarkoituksiinsa. Siihen on saatu ainakin lupaus purkamiselle ja asia etenee, toivottavasti.
Toiveissa on siis että vielä joskus lohi voisi nousta Karkkilaan asti ja pääsisi nousemaan uusia uomia pitkin aina joen yläosille asti. Tämä tietysti tarkoittaa sitä että Masskosken pato ja Högforssin tehtaan kohdalla olevat esteet saataisiin poistettua.
Keskustan alue
Ensimmäinen potentiaalinen sekä myös virallinen kalastusalue Karjaanjoessa alkaa tehdasalueen verkkoaidalta. Keskustan alue eli Tervasilta, Maatiensilta Pärehöylä eli Myllykoski…paikka on siis moninainen. Alue on kaikkiaan noin 300 m pitkä. Navigaattoriin kun laittaa osoitteeksi Valurinkatu niin löytää parkkipaikalle perille. Eniten kalastetuin kohta ja varmasti myös kalarikkain paikka on Tervasillan alapuolella oleva suvanto. Syksyisen kunnostuksen jälkeen suvanto on muuttunut vain monipuolisempaan suuntaan.
Seuraavaksi alavirrassa vastassa on se korkein este eli Massakosken pato, joka lienee noin 10m korkea iso rakennelma. Jos joskus haluamme että lohi ja meritaimen nousisivat kudulle Karkkilaan asti, on tämä pato se pahin este näillä seuduilla. En tiedä juuri tämän hetkistä tilannetta mutta suunnitelmat sen poistamiseen ovat myös olemassa.
Pitkälänkoski
Massakosken padon alapuolelta n. 500 m päästä alkaa Pitkälänkoski pituutta 700 m. Navigaattoriin osoitteeksi Puhdistamontie niin löytää parkkipaikalle perille. Kosken puolessa välissä on laavu, wc, roskis ja puukatos, jossa yleensä on polttopuita. Suosittelen ottamaan omat wc-paperit vessareissulle sekä kirveen mukaan puide halkomista varten, jotta tauko laavulla olisi miellyttävä ja tulen saisi helposti tehtyä. Tämän kosken pyörätie on äärettömän suosittu ulkoilijoiden keskuudessa ja ainakin viikonloppuisin koskella on paljon kalastajia.
Joten jos haluaa olla rauhassa on parempi tulla kalastamaan viikolla. Koko Karjaanjoen alueella on luontainen taimenkanta, harjustakin esiintyy ja sitä istutetaaan myös poikasina. Kirjolohta istutetaan Karkkilan alueella ainoastaan Pitkälänkoskeen ja Keskustan alueelle. Istutukset tulevat joka toinen viikko ja jaetaan esim. Pitkälänkoskella 6-7 eri kohtaan kantamalla saavissa
Maijalankoski
Maijalankoski on alavirtaan noin 700 m päässä Pitkälänkoskesta. Navigaattoriin osoitteeksi Maijalantie, jonka päähän auto parkkiin ja kävelyä muutama sata metriä mäkeä alas eläinten hautausmaan ohi. Pituutta koskella on noin 400 m. Koskessa on jäljellä vanhaa koskea kunnostuksen jälkeen vain laavun alapuolinen suora.
Kaikki muut alueet ovat ihan uutta. Heti kunnostuksen jälkeen alueella on havaittu kutupareja sekä pieniä taimenen ja harjuksen poikasia. Eipä mennyt mittava työurakka hukkaan.
Laavulla on puuvaja ja siellä usein puitakin mutta valitettavasti niiden halkominen on osoittautunut sille tehdyllä välineellä huonoksi. Suosittelen ottamaan oman kirveen mukaan jos haluaa makkaroita paistella sopivan pienillä haloilla.
Roskis oli myös jossain vaiheessa, mutta Pitkälänkoskella ja Maijalassa tapahtuvien roskisten hajoittamisen takia on kaupunki päättänyt että enempää ei roskiksia koskille sijoiteta. Joten viekääpä roskat pois alueelta ihan omaan roskikseen asti. Maijalankosken jälkeen kalastusalue jatkuu aina Maijanojantie siltaan asti.
Pidetään huolta vesistöistämme
Meillä on siis olemassa todella potentiaalinen koskikohde, josta voi kehittyä upea taimenen kotijoki. Toki sitähän se jo nyt mutta jotain todella merkittävää voi olla tulossa. Me kaikki Karkkilan koskialueen käyttäjät voimme vaikuttaa asiaan jos vain otamme sen asenteen että tehdään tästä yhdessä Uudenmaan ja koko eteläisen suomen hienoin koskikalastusalue. Pohjatyöt ovat tehty ja loppu on meistä kosken käyttäjistä kiinni.
Nautitaan maisemista, joen ja sen hienon lehtomaisen ympäristön tarjoamista näkymistä. Annetaan tilaa muillekin kalastajille, eikä tunkeuduta iholle. Ei roskata ja jokainen huolehtii omalta osaltaan että koski ja sen kalasto pysyy kunnossa. Päästetään siis alamittaiset kalat nätisti takaisin ja toivotaan että joskus saamme kokea sen ison kalan tärpin.
Karkkilan koskialue on monipuolinen ja vaatinee jossain vaiheessa jokaisen kosken esittelyn erikseen eli sellainen postaus tulossa kun ehtii kirjoittamaan. Koskenlukutaitoa kun näet tarvitaan ainakin Pitkälänkoskella ja Maijalankoskella.
Mukavaa tulevaa kalastuskautta kaikille ja muistakaa nyt talvella on runsaasti aikaa huoltaa omat kalastuvälineet ja tehdä ensikesän perhot jo valmiiksi. Nähdään jokirannassa ainakin silloin kun kyselen kalastuslupia
Tein Gmapsin karttapalveluun kartat Karkkilan koskialueista, parkkipaikoista, kalastuskieltoalueista. Linkki on tuossa alla.
Tästä löytävät Karkkilan koskialueet kartalta
