Siika haastaa perhokalastajan | Siika on monelle perhokalastajalle tuntematon vastustaja. vaikka sitä onkin Suomessa lähes joka järvessä. Siika mielletään usein vain verkkokalastajan saaliiksi mutta onkin todellisuudessa erittäin mukava perhokalastuskohde.
Muistathan jakaa postausta myös eteenpäin jos se miellytti sinua.
Siikaa pidetään vaikeana kalastuskohteena mutta on pikemminkin erittäin mielenkiintoinen kala, joka haastaa kalastajan paneutumaan siian syvimpään elämään ja käyttäytymiseen. Siian kalastus on kehittynyt viime vuosikymmenen aikana hyvää vauhtia eteenpäin, ainakin kilpaperhokalastus puolella. Syynä lienee siian kalastuksen yleistyminen ja taitojen kehittymisen yhteistulos. Siiankalastus on myös otettu mielenkiinnolla vastaan, sillä se kilpailee hyvinkin istarilötköjen kalastuksen kanssa.
Siika käyttää hyönteisravintoa hyvin monipuolisesti
Siian ravinto antaa perhokalastajalle mahdollisuuden lähestyä sen kalastamista luonnollisin keinoin. Oikea hyönteisjäljitelmä oikeanlaiseen keliin ja vuodenaikaan voi tuoda kalastukseen tuloksekkaasti mukavasti säpinää. Siian ravinto koostuu pääasiassa mutapohjalla elävistä surviaissääsken toukista ja päiväkorentojen eri kehitysvaiheista sekä kivipohjilla elävistä vesiperhosista. Eri vesiperhoslajeja tunnetaan maailmassa yli 12 000, kun suomessa esiintyy 218 lajia. Ota siinä nyt sitten selvää mikä laji kulloinkin on kysymyksessä. Syksyllä muiden hyönteisten vähentyessä kaksisiipiset näyttelevät pääosaa siian pintaravinnosta.
Täältä taas löytyy hienosti koostettu esitys Longinojan vesiperhosista.
Perinteinen kalastusaika taitaa suurimmalle osalle kalastajista olla tuo juhannuksen ympärille ajoittuviin kahteen viikkoihin. Tuolloinhan kuoriutuu mm. suursurviaisia, jotka ovat siian suurta herkkua. Pintaelämä on aktiivista ja siikojen liikkumista pintakalvon tuntumassa ei voi olla huomaamatta. Mutta siian kalastusta ei pidä unohtaa muuna avovesikausina, sillä siika on hyvinkin aktiivinen koko kauden.
Keväällä jäiden sulaessa ja niiden lähdettyä on siika mahdollista löytää, jopa aivan rannan tuntumasta. Rantavedet lämpenevät nopeasti, joka tietysti houkuttelee kaloja ravinnon perässä matalampaan veteen. Siialla on pitkä kylmä talvi takana ja tarve saada vatsan täytettä on suuri. Surviaissääsken toukat ovat keväällä vesien lämmettyä heti liikkeellä ja buzzerkalastus onkin tuolloin tuloksekasta. Musta tai punarunkoinen buzzer, hopealla kierteellä ja oranssi tai holoposkilla antaa varmasti saalista. Lämpimät iltapäivät ovat tuolloin parasta kalastusaikaa.
Siian perhokalastus sopii ihan kaikille
Siian kalastajien joukko on hyvin kapea ja aktiivisin kalastus tapahtuukin kesäkuun aikana, jolloin hyönteisiä onkin eniten. Tämä taas tuo siiat lähelle pintaa, jolloin ne myös näkyvät ja kuuluvat kalastajille. Tuolloin myös pikkuvaapuilla kalastavat voivat saada saalista hyvin. Mutta parhaimpaan tulokseen päästään tietysti perhoilla. Jotta hyönteiset alkavat kesän alussa parveilla, tarvitaan tietysti sopivan lämpimiä kelejä. Kesäkuussa kuoriutuukin lukematon määrä erilaisia hyönteisiä.
Täältä kannattaa käydä lukemassa Tunturikalastus Vol 1 postaus
Pintaveden lämmetessä yli 10 asteen alkavat nymfit olla liikkeellä runsaslukuisina, joita siiat napsivat pitkän ja kylmän talven jäljiltä ahnaasti. Pintaelämän aktivoiduttua siiat alkavat valikoida kohderuokaansa, sillä valinnanvaraa on runsaasti. Tuolloin lämpimänä päivänä siiat aloittavat aamupäivällä pinnanalaisella ruoalla ja päivän lämmetessä saattavat siirtyä lähemmäksi pintaravintoa. Vesiperhosia ja päiväkorentoja on runsaasti, joista vatsan saa täyteen helpommin. Muurahaisiakin tipahtelee puista vedenpinnalle, joita siiat syövät kohdalle osuessaan. Murkku on kuitenkin enemmän siian loppukesän ja syksyn ravintoa.
Heinäkuusta syksyyn on vielä erinomaista aikaa siian perhokalastukselle
Heinäkuussa siikojen ruokalistan täyttävät vesiperhoset, isommat päiväkorennot sekä surviaissääsket. Tuolloin voi suurin hyönteisten kuoriutuminen tapahtua vasta illalla, etenkin jos pintavesi on lämmennyt yli 20 asteen. Liian lämmin vesi voi tukahduttaa kalojen syönnin aivan kokonaan tai siirtää se hyvin lyhyeksi hetkeksi iltamyöhään. Mutta aktiivisia kaloja voi tuolloin löytää lähempänä pohjaa, josta löytyy viileämpää vettä. Tuolloin on usein buzzerkalastus # 5-7 synkillä siimoilla antanut hyviä tuloksia.
Elokuusta eteenpäin kuoriutuu vielä joitakin vesiperhosia ja muurahaiset sekä kaksisiipiset näyttelevät siian ruokalistalla pääosaa. Murkkujäljitelmät ovat yksinkertaista tehdä, mustat pallukat sidontalangasta koukun päihin ja keskelle kierretään musta- tai ruskea häkilä kelluttamaan perhoa. Sitä parempi mitä lähempänä vesikalvoa perho roikkuu. Moni käyttää myös foamia kelluttamaan muuten niin heikosti kelluvaa murkkua. Loppusyksyn kalastus kääntyy enemmän murkuilla kalastuksen suuntaan, ehtyen sitten kokonaan lokakuun loppupuolella. Toki pienet mustat kaksisiipijäljitelmät voivat loppusyksyn kalastuksessa antaa lämpimän päivän aikana mukavia kalastushetkiä.
Loppusyksyn siian kalastus voi olla tuloksellista lämpimänä ja aurinkoisena päivänä. Hyönteisten esiintyminen alkaa olla vähäistä, lähinnä kaksisiipisiä pörrää veden pinnalla ja muurahaisia voi räpiköidä vedenpinnalla. Kaksisiipisten koko on usein erittäin pientä, kokoa 18 ja siitä pienempään. Kun taas muurahaisjäljitelmät ovat 14-16 kokoa. Aktiiviset siiat seurailevat rantaviivaa rauhallisesti uiden ja napsivat tarkasti eteen sattuvat pienet hyönteiset. Siika tuntuu olevan syksyllä erityisen tarkka tarjottavasta perhosta. Perhokalastuskausi alkaa olla lopuillaan ja lämpimät kalastuspäivät ovat vähissä.
Siian perhokalastus nymfeillä on lisääntynyt
Nymfikalastus on mielenkiintoinen lisä pintaperhokalastukselle ja tuo mukavasti monipuolisuutta siian pintaperhokalastukseen. Siika ei ole aina pinta-aktiivinen mutta on tuolloin tavoitettavissa tietenkin pinnan alta nymfeillä. Nymfikalastusta varten tarvitset muutaman uppoavan siiman. Lähinnä slow ja intermediate siimat sekä mahdollisesti syvemmällä käytettävää 3/5 luokan uppoavaa siimaa.
Mustat, ruskeat ja vihreän eri sävyt toimivat nymfeissä, riippuen toki aina kuloisenkin ajankohdan hyönteismaailman mukaan. Uittotekniikoita kannattaa vaihdella hitaasta hand twististä aina todella nopeaan sisäänottoon. Kannattaa käyttää aikaa siian olinsyvyyden selvittämiseen, sillä siiat vaihtelevat sitä päivän mittaan useasti. Helpoiten tuo tapahtuu lähtemällä liikkeelle esimerkiksi slowintterillä ja siitä asteittain vaihtamalla siimatyyppiä synkempään suuntaan.
Itse olen keskikesän aikoina usein onnistunut erittäin nopealla perhon sisäänotolla, kun taas syksyä kohti sitä hidastetaan. Kun siika vaihtelee olinsyvyyttä aamun pinta-aktiivisuudesta aina järven syvimmän montun reunoille saakka, tietää se kalastajalle aikamoista erilaisten siimojen kokeilua pitkin päivää. Pääosin siika oleskelee pinnan ja noin kolmen metrin välillä. Joten hitaasti uppoavilla siimoilla pärjää jo pitkälle. Mutta joskus siian löytää vain läheltä pohjaa tai välivedestä 5-8 m väliltä. Toki riippuen aina järvestä.
Kannattaa käydä lukemassa aiempi postaus Perhokalastusoppaan Espanjan MM-joukkueelle. Tuolloin viime elokuussa 2021 kävimme opettamassa Espanjan MM-joukkueen siiankalastuksen saloihin ja siinä onnistuimmekin. Sillä Espanjalaiset ottivat järvijaksoilla parikin jaksovoittoa. Postauksessa hiukan kerron tämän postauksen aiheesta.
Järjestän myös toukokuun lopulla Järviperhokalastuskurssin Perniön Lohenrenkaalla, jossa kalalajeina ovat siika ja kirjolohi, käypä lukemassa instassa kyseinen postaus. Jos haluat mukaan niin laita sähköpostia palkes@palkes.fi
Siiankalastus on mukavaa puuhaa, kun kaikki asiat sattuvat kohdalleen. Mutta tulee myös päiviä jolloin mikään ei tunnu onnistuvan. Tuolloin ei kuitenkaan kannata lannistua vaan sitkeästi kokeilemalla erilaisia siima, perho ja uittotekniikkavaihtoehtoja voi löytää yllättävästi toimivan yhdistelmän.
Jaa postaus eteenpäin jos pidit postauksesta ja koit että siitä oli hyötyä.
Siika on mainio ruokakala
Siika on sitä paitsi erinomainen ruokakala. Kun lopulta on onnistunut jallittamaan siian haavin perukoille asti, on edessä sen valmistaminen ruoaksi. Kannattaa kokeilla vaikkapa sitruunagraavattua siikaa, se vie kielen mennessään. Tässä alla siihen resepti:
- noin puoli kiloa siikafilettä
- 2 kpl sitruunaa, voi käyttää myös limettiä
- 2 tl suolaa
- hippunen sokeria ja valkopippuria
Leikkaa siikaa fileet mieluimmin ruodottomiksi. Toki kaupasta myös saa ruodottomia fileitä. Purista sitruunan/limetin mehu ja raasta puolet kuoresta kalan päälle. Ripottele suola sekä sokeri fileen päälle ja hieman valkopippuria. Nosta fileet sopivalle lautaselle ja laita kelmu päälle. Nosta lautanen jääkaappiin ja anna olla pari tuntia. Sitten vaan syömään. Tämä aika on ohjeellinen sillä jokaisella on oma makunsa kalan maun vahvuudelle. Ennen syömistä voi päälle hiukan ripotella vielä rosepippuria. Tämä on helppo ja nopea tehdä myös vaikka tunturissa. Kalat vaan vaikka johonkin pussiin tai voipaperiin ja kaikki ainekset sekaan, ravistus ja sitten vaan odotellaan vesi kielellä. Kyllä muuten maistuu namilta siellä luonnossa.
Tai sitten vaan paistat siiat pannulla kuten alla kuvassa. Hyvää ruokahalua!
