Millaisia perhokeloja ja vapoja käytän ja mitä suosittelen sinullekin?

Millaisia perhokeloja ja vapoja käytän

Laitahan vinkit eteenpäin!

Millaisia perhokeloja ja vapoja käytän ja mitä suosittelen sinullekin? Lyhyt katsaus välineisiin. *Teksti päivitetty 24.4.2022.

Postaus sisältää kumppanuuslinkkejä, linkit on merkitty (*) merkillä.

Vuosien varrella ovat omat perhokalastusvälineet vaihtuneet kymmeniä kertoja. Kun aloittelin perhokalastusuraani oli saatavilla vain bambu- ja  lasikuituvapoja. Pikku hiljaa ilmestyi joitain erilaisista hiilikuidun seoksista tehtyjä ja siitä eteenpäin on vapojen  materiaalien kestävyys vain parantunut ja keventynyt.

Toki yhä löytyy lasikuitu- ja  bambuvavoille omat vannoutuneet käyttäjänsä mutta suurin osa kuitenkn käyttää nykyaikaisia hiilikuituvapoja. Joista kalliimmat tehdään yksitellen käsin pöydällä pyörittelemällä ja kasaamalla. Tällöin pyöritään hintaluokassa + 800 euroa.

Kelat olivat ihan alussa omatekoisia alumiinilevystä muokattuja. Sitten tuli kevytvalukelat ns seoskelat ja mitäpä ainetta nuo nykyiset  sitten ovatkaan. Mukaan ovat tulleet myös erilaisia muoviyhdisteistä tehtyjä keloja,  jotka kestävyydeltään eivät ainakaan ole vakuuttaneet minua.

Ennen vanhaan pärjättiin simppeleillä välineillä

Kun aikanaan 90-luvun alussa aloittelin kilpaperhokalastusuraani oli käytössä yhä nuo kohtuullisen simppelit välineet. Ei mitään ihmeellistä. Perhot oli tehty osittain luonnosta löydetyistä sulista sekä Englannista tilaamillani tarvikkeilla.

Aika sutturoitahan ne oli, mutta kalaa niillä sai hyvin ja näin jälkikäteen ajatellen oli melkein ihan sama minkälainen turjake siellä vedessä oli uimassa. Pääasia että värisävy oli kohdallaan. Nykyisin ovat perhonsidontamateriaalit kehittyneet huimasti ja määrällisesti valinnan mahdollisuuksia on todella paljon. Niinpä myös perhomalleja on tullut runsaasti lisää. Näistä on oma postaus eli parhaimmat jokiperhoni kaudella 2021.

Nykyään on välineitä kertynyt yhden huoneellisen verran, vapoja  reilut parikymmentä samoin kuin keloja. Erikseen on tietysti joki- ja järvikalastusvälineet. Merelle taimenelle ja hauelle  löytyy vielä erikseen omat välineet. Näihin kaikkiin  on vielä jotain ihan omia erikoisia juttuja.

Aloittelijalle alku haastavaa

Kun joka vuosi tulee käytyä pääosin Euroopan erilaisilla vesillä harjoittelemassa huippuoppaiden kanssa tuleviin MM- kisoihin, niin omat välineet ovat alkaneet hioutua kohdilleen. Ei tule enää turhia hutiostoksia ja rahaa säästyy sitten niihin mukaviin kalastusmatkoihin ja oppaiden palkkioihin.

Senpä takia ihan hirvittää, että mitä kaikkea onkin tällä hetkellä perhokalastusta aloittelevalle kalastajalle. Tarjontaa ja sen myötä myös ihan turhaketta on tarjolla niin paljon että päätä pyörryttää. Perussääntönä sanoisin että halvalla ei saa hyvää, se vaan pitää niin paikkansa.

Aika monella aloittelijalla on perhokalastus innostus taantunut aika nopeasti, kun välineet eivät vain ole olleet tarkoitukseen sopivat. Mutta olen nyt kirjoittanut aloittelijalle välineiden valinnasta pikku postauksen ja se löytyy tästä linkistä. Tietoa heti alkuun on kuitenkin turha  antaa liikaa sillä helposti menee aloittelija ihan sekaisin ja mielenkiinto voi lopahtaa.

Joki- ja järvikalastusvälineet

Jospa nyt  tässä hieman avaan omaa vapa- ja kelamääriä. Olen niitä viime vuosien aikana myynyt muutamia pois. Lähinnä sellaisia, joille en enää näe tarvetta. Möin jopa sellaisia  numeroituja keräilykappaleita, joilla olisi voinut myöhemmin olla enemmän arvoa, mutta siitä saadulla rahalla pystyy ostamaan jotain sellaista, mitä tarvitsen nyt heti. Ja kannattaa huomoioda että kaikki nämä välineet ovat nyt vain minun omia valintoja omista lähtökohdista.

Järviperhokalastukseen tarvittavia vapoja on tällä hetkellä 13 kpl. Määrä johtuu siitä että kun järvellä kalastan usein myös kisoissa, pitää vapoja erilaisilla siimoilla olla useampi valmiina. Mutta osa noista vavoista ovat myös asiakasvapoja.

Käytän kirjolohelle hieman raskaampia  #6-7 ja siialle taas köykäisempiä #4-5  luokkaisia vapoja. Rantakalastukseen ja venekalastukseen ovat hieman omanlaisensa vavat. Rantakalastuksessa tarvitaan enemmän jäykkyyttä, jotta jaksetaan rullailla painavaa siimaa mahdollisimman kauas rannasta. Venekalastuksessa on kovemmassa tuulessa helpompi heilutella hieman lyhyempää 9´jalkasta vapaa, mutta 10´menee ihan ok. Keloja on myös useita, sillä järviperhokalastukseen tarvitaan erilaisia uppoavia siimoja ja pari kelluvaakin luokissa #5-7. Näitä löytyy 20kpl eri uppoamisnopeuksilla sekä eri luokkaisina.

Jokiperhokalastukseen tarvittavia vapoja on tällä hetkellä 11  vapaa. Näistä pelkkiä  nymfikeppejä #2-3 on 6 kpl. Loput ovat ihan pinturin, streamerin viskomiseen tarkoitettuja  tai lyhyitä 7- 8′ puskavapoja. Jopa yksi lohivapakin löytyy. Perhosiimoja keloilla on kaikkiaan 12 kpl, aina luokan #1-7 väliltä.

Jos nuo vavat ja kelat lähtisi nyt ostamaan kaikki kerralla niin rahallinen korvaus niistä olisi valtava. Siksipä niitä on tullut hankittua pikkuhiljaa, sillä eipä kenenkään luottokortti kestäisi sellaista höyläämistä. Voisi nuo rahat varmaan jonkun mielestä käyttää järkevämminkin, mutta minä olen nyt valinnut tällaisen oma polun,  jossa panostan perhokalastusvälineisiin.

 

 

Oma perhovapakasa, josta löytyy moneen erilaiseen kalastusmuotoon oma vapa
Joki- ja järvikalastusvavat

Perhokalastusvälineet tarkemmin

Pääosin joella kalastan n. 85% nymfivavalla, sillä nymfikalastus on tehokkainta ja mielekkäintä. Sillä pääsee myös kalastamaan hieman kauempaa, eikä tarvitse välttämättä kahlata niin paljon. Toisena tulee pintaperhokalastus ja näihin aiemmin mainittuihin liitettynä Dry Dropper- kalastus(pintaperho+nymfi), kolmantena streamerit.

Kaikki nymfikeppini ovat huippuluokkaa ja tästä en halua tinkiä.Pari kappaletta Soldarini Hydropsyche Elite vapoja #2-3 10′ sekä #2-3  9′ 6″. Pari kappaletta  Italialaisen moninkertaisen maailmamestarin Edy Donan Fly Tiers World Light Czech Nymphing Evolution #2/3 10′. Sitten vielä Visionin Nymphmaniac (*) sekä Guidelinen LeCie #3 10′. Nyt olen saanut käyttööni käsin tehdyn Espanjalaisen Maxia Rodin SX4 10`8″ jalkaisen ja #3 luokkaisen nymfivavan. Olen päässyt kalastamaan sillä matalia ja syviä jokia sekä pieniä ja isoja kaloja Espanjan jokivesillä. Se onkin osoittaunut hyväksi hankinnaksi ja kalastuksen tunnokkuus on huippuluokkaa. Otin tilatessani vapaan ns. Hybrid Tipin eli tuplakärjen. Toinen on tehty pocketmaiseen matalanveden tarkkaan kalastukseen pienemmille kaloille ja toinen hieman jäykempi kärki on tänne Suomeen oikein sopiva.

Vavan tulee  yleensäkin olla tunnokas ja erikokosille joille hieman erilaisia eli lyhyempi tai pidempiä sekä luokaltaan  #2 tai #3 riippuen mitä kalalajia olen menossa kalastamaan. Nymfivapani ovat 9'6″- 10'8″jalkaisia eli ei mitään ihmeellistä mielestäni. Leveällä joella otan mieluusti käyttöön hieman pidemmän vavan, etenkin jos joki on vaikeammin kahlattava.

Pintaperhokalastukseen kevyempää

Jos kalastan pintaperholla saattaa käytetty vapa olla #3-5 ja 9′ riippuen tilanteesta ja usein siima on saman luokkainen kuin vapa. Jos olen menossa kalastamaan joelle kirjolohta. ovat vavat 9′-10′ luokaltaan #4-5. Tällä setillä heittää myös streameriä jo ihan mainiosti. Siimat aina saman luokkaisina. Pinturi siimoina olen käyttänyt Barrion käsintehtyjä siimoja,Visionin XO (*) ja nyt myös viime aikoina Espanjalaisen Arcay Fishingin #3 pintasiima on kokeilussa. Tässä siimassa on kartiointi selvästi sen muotoinen että pystyn tarjoamaan pintaperhon kalalle hyvinkin tarkasti ja pehmeästi.

Nymfisiimoina olen käyttänyt nykyään Visionin Ultra Light (*) tai Ikonin N-serie tai D-serie (*) siimoja. Jokaisella tulee toimeen monipuolisesti nymfihommissa.

Järvikalastusvälineet

Järvikalastuksessa on käytössä olevia variaatioita enemmän. Järvellä kalastan n. 60% kirjolohta ja 30% siikaa, loput 10% menee rautu,harjus, hauki,ahven,särki linjalla. Kirjolohta tulee kalastettua hieman liikaa, mutta sen pystyy perustelemaan omilla kisatouhuilla.

 

Omat jokikelat joita käytän vaihtelevasti. Nymfisiimoja sekä normaaleja siimoja.
Jokikelat

Välineisiin kannattaa panostaa

Jotta kisoissa pärjää niin sitä kautta tulee kalastusmäärä kirjolohella olla noin suuri. Kirjolohen kalastuksessa käytän 10jalan vapoja, jotka ovat luokaltaan #6-7. Hyviä järvapoja ovat olleet Visionin Stillmaniac (*) sekä Onki vavat(*). Onki toimii myös jokikalastuksessa mainiosti.  Sitten löytyy vielä yksi rantatykki 11′ #7 jos halutaan rullata rannalta oikein pitkälle. Vapojen materiaalit ovat kehittyneet nykyään niin paljon että lähes jokaisella hyvällä merkillä on käyttökelpoisia vapoja. Myös halvatkin vavat sisältävät niitä heitto-ominaisuuksia, joita järvellä kalastaessa tarvitaan. Vapa tulee olla tunnokas, sopivan jämäkkä, ei kuitenkaan rautakanki. Liian löysällä vavalla taas tulee vain tippa linssiin, kun heitot eivät tunnu onnistuvan. Tämä vapojen erilaisuus ja niiden sopivuus kalastukseen on erityisen hyvä asia huomata heti perhokalastusuran alussa.

Siialle käytän hieman pehmeämpiä vapoja, jotta siian pysyvät kiinni haaviin asti. Siikavavassa tuo löysäisyys vavassa tarkoittaa oikeastaan hyvää tunnokkuutta mutta missään nimessä vapa ei voi olla yhtä jäykkä kuin kirjolohta kalastaessa. Sopivia ovat 10′ #  4 – 5,  jotka ovat sopivan löysiä herkkäsuiselle siialle. Siimat ovat suunnilleen samaa luokkaa. Siian kalastus järvellä on oikeastaan kaikista rentouttavimpaa puuhaa.

 

Järviperhokeloja on runsaasti sillä uppoavia on niin monia eri malleja.
Järvikelat

Lue myös tämä: Kalastusoppaan kanssa kalassa

Mihinkään ei ole kiire, perhoa pienin nykäyksin uitetaan rauhallisesti pienillä nyansseilla korostaen. Sitten vaan tärpin tultua kala haaviin ja ruokakala on siinä.

Tunturijärvillä kalastaessani otan mukaan yleensä pari erilaista keppiä #6-7 10” liitsi ja nymfikalastukseen. Tämän vavan luokkaisuus ei ole ihan suhteessa perhoihin, joilla mielellään kalastan mutta tunturissa tuulee usein ja siellä sitä poweria pitää vavasta löytyä. Kuitenkaan ei yleensä ole mahdollisuus kantaa monia vapoja mukana, jos ei sitten liiku vesitasolla tai kopterilla kohteeseen. Joten vaelluksella täytyy kamojen määrää minimoida.

Pintaperhokalastukseen käytän tunturissa yleensä  #6 10′ vapaa yhtäluokkaa raskaammalla siimalla. Tuulessa saan ladattua vapaa tuolloin hieman paremmin ja kun yleensä rautuparvet kiertävät kalastajan kaukaa, pitää pystyä heittämään pitkälle.

Kovaa  kalastusta

Hauen kalastus järvillä on oikeastaan ihan oma lukunsa. Vavan tulee olla vahva  #7-8 sekä 9′-10′ ja aika jäykkä. Sillä käytettävät perhot ovat talitintin tai kottaraisen kokoisia sekä hauella on myös todella kovaluinen suu.

Tällöin perhokaan ei tartu ihan helposti, vaan jo vastaiskusta alkaen kaikki on raakaa touhua. Ennen perhoa tulee olla myös vahva puruperuke hauen julmien hampaiden takia.

Välineurheilua tai ei niinhän sitä kaikkeen harrastukseen saa menemään rahaa niin myös perhokalastukseen. Toki hyvin hoidettuina vavat ja kelat kestävät pitkään. Eniten kuluu perhosiimat, joita joutuu vaihtamaan muutaman vuoden välein samoin kuin perukemateriaalit ja etenkin perhot.

Halvalla ei saa hyvää

Nykyään panostan laatuun, en määrään. Halvalla setillä tulee vain pahamieli ja kalastus ei ole mielekästä. Sen saattaa ymmärtää vasta sitten kun pääsee kokeilemaan jonkun toisen laadukasta settiä. Nykyään on tarjolla muutamassa kivijalkaliikkeessä hyvää ja asiantuntevaa palvelua.

Siellä on sellaisia kavereita myyjinä, jotka itsekin suorastaan “asuvat” kaiken vapaa-aikansa kalastamassa ja testaamassa välineitä. Näistä liikkeistä saat asialliset neuvot oikeisiin välineisiin saman tien ja tiedät että et osta kelvottomia välineitä.

Tässä on mielestäni paras kivijalkaliike (*), jossa saat asiantuntevia neuvoja välinehankintoihin.

Nyt tiedät millaisia perhokeloja ja vapoja käytän. Suosittelen käymään kaupassa paikan päällä, josta saat aina asiantuntevaa palvelua. Siellä pääset vertailemaan ja kysymään itsekin kalastavilta myyjiltä mielipiteitä.

Laitapa vinkit jakoon muillekin!

Laitahan vinkit eteenpäin!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.