Änättikoskesta Kainuun tuleva huippukohde?

Taimen

Laitahan vinkit eteenpäin!

Änättikoskesta voi kasvaa Kainuun tuleva huippukohde, mutta se vaatii vielä hieman työtä ja panostusta kosken alueelliseen kehittämiseen. Kosken luontainen taimenkanta on vahvistumassa, siitä kertovat vuosittain usein saatavat luomukalat. Mutta aina voidaan kalakannan tilaa parantaa vielä paremmaksi. Kansikuvassa Änättikosken luomutaimen.

Tämä postaus sisältää vain seurantalinkkejä, joilla seuraan kävijöiden liikettä eri sivuilla. En saa niistä mitään tuloa eikä linkkien klikkaaminen maksa sinulle mitään. Linkit on merkttu (*) merkillä.

Änättikoskesta voi kasvaa Kainuun tuleva huippukohde. Änättikoski lähtee Lentiiran Änättijärvestä laajan Niskanselän reunamilta. Syvin kohta järvessä on  44m ja pinta-alaa järvellä 24 neliökilometriä. Änättijärveen laskee pohjoisesta Kylmänjoki ja Kuumunjoki. Kun tuulee pohjoisesta Niskanselkää pitkin kohti Änättikosken niskaa, jäähtyy kosken vesi todella nopeasti. Järvessä on 1990-luvulla ollut hyvässä mallissa oleva järvilohikanta, mutta lienee taantunut jo aikaa sitten. Myös pulskaa muikkua oli aikanaan hyvin, mutta sitäkin saadaan enää hyvin vähänlaisesti. Kuha- ja haukikanta kukoistaa muiden kalojen edestä ja jigaukseen järvi näyttääkin sopivalta kartalta katsottuna. Taimenta siellä kuitenkin on oltava, sillä ei kosken taimenkanta siinä koskessa talvehdi.

Perhokalastaja laiturilla
Kodan kohdalla voi kalastuksen aloittaa laiturilta
Perhokalastaja haavitsee taimenta
Palkesin leirillä saatiin kaloja

Monipuolisen ilmeen omaava koskialue 

Änättikoski on 570 m pitkä ja putoamiskorkeutta tuolla matkalla on 7,3 m ja keskivirtaama 4,9 m³/s. Eli kohtuullisen jyrkkä on tuo koski, etenkin sen alaosa kapenee runsaasti verrattuna ensimmäiseen 160 metrin matkaan ja suorastaan kuohuu kapeassa väylässä. Koski laskee vetensä suvannon ja Aittokosken kautta Lentiiranjärveen. Alempana oleva Aittokoski on rauhoitettu poikastuontoalueeksi. Tosin mitään tietoa siitä, kuinka kalat siellä kutevat, ei ole olemassa.

Änättikoskessa on kohtuullisen hyvä luontaisen taimenen kanta, tai siis ainakin itselleni on niitä luomukaloja sattunut kohdalle useampia. Suurimmat ovat olleet 50 cm luokkaa. Harjuskanta on kohtuullinen, ei mikään järisyttävän suuri, mutta päivän aikana voi kuitenkin saaliiksi saada useampia harjuksia. Palkesin perhokalastus leiriläiset ovat saaneet koskesta yli 40 cm harjuksia,  joten on niitä siellä. Suosittelen kuitenkin laskemaan vähäiset harjukset takaisin koskeen, ei niitä siellä liikaa ole.

Kosken taimen
Hyväkuntoinen istukastaimen

Parkkipaikalta Änättikoskelle tultaessa, on hyvää sorabaanaa helppo kävellä suoraan kodanmallisen tulipaikan viereen. Kodan kohdalle rantaan on rakennettu heittolaituri ajatellen esteetöntä kalastusta. Muualta ei sitten olekaan mahdollista kalastaa esteettömästi. Polut seuraavat jokivartta ylä- ja alavirtaan. Kodalla on myös wc ja pieni puuvaja, josta löytyy aina kuivia puita makkaroiden paistamiseen.

Niskanalueelta kodalle

Änättikosken niska, ennen itse kosken alkua, on ihan huippupaikka. Kauniina iltana voi nähdä ja kokea hienon pinturihätsingin kun harjukset, siiat ja taimenet ilakoivat niskan alueella. Vesiperhosten kuoriutumisen sattuessa kohdalle on hienoa vain istua kivellä ja katsella kun kalat hyppivät ahneina perhosten perässä yrittäen täyttää mahaansa. Länsiranta on matalahkoa ja syvin uoma niskalta alkaen virtaakin enemmän itärannan puolella. Uomassa on runsaasti tilaa isolle kalalle ja useimmiten siinä joku köntti majaileekin. Mutta se onkin aina niitä kosken ujoimpia kavereita. Myös harjukset tykkäävät oleskella uoman alueella.

Niskan uoman jälkeen koski hieman laajenee ja taimenen paikat lisääntyvät moninkertaisesti. Itse heittolaiturin kohta on tietysti suosituin paikka aloittaa kalastus, mutta onko se sitten mielekkäin, kuka tykkää mistäkin. Alue koostuu kohtuullisen isoista kivistä vieri vieressä, joten kahlaaminen ei ole mitenkään mielekästä. Isolle taimenelle siinä kyllä on paikkoja, mutta kun alue on myös se kalastetuin kohta, on varmaa että kalat ovat myös hyvin arkoja. Jos kahlaat, niin kahlaa maltilla, äläkä mene liian pitkälle.

Perhokalastaja haavitsee taimenta
Sielltä se lopulta tulee haaviin

Kodan ja laiturin kohdalta alavirtaan

Kodan jälkeen seuraavat 100 m on todella mielenkiintoinen koskialue, jossa taimen voi olla lähes missä kohtaa tahansa. Virta jakautuu monipuolisesti ja mukavia poteroita on siellä täällä, joka puolella. Varomaton kahlaaja menettää varmasti päivän parhaan kalan tyhmällä ryntäämisellä keskelle jokea. Koko alue on suorastaan mitä parhainta pocket-kalastus aluetta, jossa pääsee kalastamaan lyhyillä tarkoilla heitoilla pieniä, juuri taimenen mentäviä paikkoja. Heh, pieniä juuri reilun 60 cm mittaisia koloja. Noh, jokainen kala tarvitsee oman kokoisensa tilansa, mutta yllättävän mitättömän näköisistä paikoista voi taimenen tavoittaa. Harjuksia on kyllä tälläkin alueella, mutta määrällisesti vähemmän kuin kodalta ylöspäin.

Tämän alueen kalastaminen kannattaa miettiä etukäteen jo ennen veteen astumista. Kahluulinjat ovat tärkeitä ja tietysti samaan aikaan kalojen oleskelupaikkojen katseella löytäminen, jotta ei vain tule kahlattua kalan päälle.

Taimen vedessä
Änättikosken  istukas

Kapea ja kovavirtainen ränni

Vastarannan Koskenkorvan-tilan talon rantasaunan kohdalta, alkaa joki kapenemaan lähes puoleen yläpuolen koskeen verrattuna. Pudotuskorkeuden takia koski on paljon kiivaampi kuin yläosalla. Tässä kohtaa joki on selvästi porrasmainen ja jokainen porras on potentiaalinen ison taimenen paikka. Kun vedet alkavat lämmetä, alkavat kalatkin siirtyä tähän happirikkaaseen kosken osaan. Tuolloin kalat eivät ole enää helppoja saada perhoon kiinni. Kala on hyvin passiivinen ja hakee vain sen hapekkaan veden hyödyn. Tällöin perho tulee saada suorastaan uitettua kalan suuhun.

Iso taimen
Vauraampi kala pistää siimat kireälle

Änättikosken viimeiset 150 m on mielenkiintoinen alue kalastaa

Alaspäin mennessä tuo porrasmainen osuus muuttuu hieman tasaisemmaksi koskeksi. Virta rauhoittuu ja jakautuu ennen alapuolen saarta kahteen osaan. Sivuvirta kääntyy oikealle ja päävirta jatkaa suoraan saaren ohi. Tässä kohtaa taimenelle jää muutama selvä paikka, josta sen parhaiten tavoittaa. Mielestäni nämä paikat ovat niin selvästi havaittavia että jokainen kalastaja varmasti huomaa ne. Pidän tätä saaren kohtaa mielenkiintoisena paikkana. Sillä kun kalan paikkoja on vähän, joutuu laittamaan itsensä enemmän peliin löytääkseen lopulta sen aktiivisen kalan.

Aiemmin oikealle kääntynyt sivuvirta ei ole kovin kummoinen kalapaikka, sillä siinä on aika vähän suojapaikkoja tarjolla aralle kalalle. Kun sivuvirta jälleen yhtyy takaisin pääuomaan saaren alaosassa, on heti yhtymäkohdassa hyvä peili. Paikkaa tulee lähestyä alavirran puolelta, jottei pelästytä kalaa jo ennen kalastuksen aloittamista. Tästä eteenpäin aina joen loppuliukuun asti on alue, joka kannattaa kalastaa joko pitkällä siimalla alavirtaan tai nymfeillä alavirrasta ylöspäin. Tällä kyseisellä loppuvirran osalla on muutama hyvä kohta, josta mittataimenen voi tavoittaa.

Tämä alaosa Änättikoskesta on vähiten kalastettu alue, jota ihmettelen suuresti. Sillä suurin osa kalastajista kalastaa vain ensimmäistä 200 metrin mittaista aluetta. Tuolloin joutuu kalastamaan kohtuullisen vieri vieressä ja koko ajan toisen perässä. Alaosalla on varmasti taimenta siinä missä muuallakin joessa. Mutta niitä saadaan sieltä harvemmin kun sitä kalastetaankin niin vähän.

Änättikosken alaosaa
Saaren alaosasta ylävirtaa kohti

Kalastustekniikoista vaihtelua omaan kalastukseen

Änättikoski on kaksijakoinen koskialue, jossa keskiosa voimakasvirtaisin ja kapein. Kun taas ylä- ja alaosa ovat hieman rauhallisemmin virtaavia. Kuitenkin voimme puhua selvästä kovavirtaisesta koskialueesta, jonka kalastuksessa tulee ottaa huomioon kalastettavan alueen veden määrä ja sen virtaukset.

Kosken yläosa aina vastarannan saunaan asti on hyvä kalastaa erittäin tarkasti. Nymfisetillä on hyvä heittää esim. parin vavan mittaisella siimalla ja kalastaa ihan jokainen virtapiikki ja sen reunat hyvin tarkasti. Kun kalastuspaine on koskella kova ja kahlaajia on paljon, siirtyy taimen pois kalastajan tieltä. Tällöin kala etsii itselleen taas rauhallisemman kivenkolon, jossa voi hetken rauhassa hengähtää.  Yleensä jopa ihan vastarannalta saakka. Jatkuva kahlaaminen kalan paikkojen yli ei varmasti ole hyväksi kenenkään kalastukselle. Etenkin kun puhutaan taimenen kalastuksesta. Harjus ei ole niin arka sille kahlaamiselle.

Streamerit pelittää

Tummanruskeat ja harmaat streamerit ovat aina varmasti taimenen mieleen ilman painotusta alavirtaan lillutellen ja/tai aktiivisesti uittaen. Kuulapäistä versiota voikin sitten tarjota ylävirtakalastuksella, siihen kun laittaa sivutapsiin kyytipojaksi sopivan pienen nymfin eli koko 14 -16 niin se poimii sitten aremmatkin kalat. Tinselillä ja surffilaudalla voi haravoida koko alueen nopeasti ja etsiä ne mahdollisesti aktiiviset yksilöt, mikäli niitä on koskessa. Vaikka kaloja ei saisikaan tartutettua, olet saanut ne “merkattua”,  jolloin niitä voi yrittää vaikkapa sillä vaatimattoman näköisellä nymfillä.

Mutta nymfit tuottaa yleensä tulosta

Nymfeistä toimivat tietysti ne kaikkien käyttämät Orange ja Pink-Tagit mutta myös PT-nymfien erilaiset versiot. Mutta joskus myös  pitää ymmärtää tarjota erittäin yksinkertaista sidosta, sillä joku on jo testaillut nuo yllä mainitut versiot. Silloin on syytä yksinkertaistaa oma kalastus ja pitäytyä laihoissa tummissa nymfisidoksissa tai käyttää jotain todella poikkeavan näköistä streameriä. Jo aeimmissa postauksissa esille tullut perukkeen ohentaminen antaa varmasti paremmin kalaa kuin paksu peruke. Toki jokaisen tulee löytää ne omat rajat joilla kykenee pitämään isommankin kalan kiinni ilman että peruke menee poikki. Itselläni käyttämäni perukepaksuus voi minimissään olla yli 60 cm taimenelle 0.10 mm. Hieman aina tietysti vaikuttaa kuinka kovassa koskessa kala tarttuu kiinni. Mitä kevyempi virta, sitä ohuemmalla pystyy pitämään isonkin kalan kiinni. Tähän alle laitan pari kuvaa toimivista nymfeistä.

Eikä unohdeta sitä pintaperhokalastusta. Vaikka pinnassa ei näkyisikään pintakäyntejä, voit saada kalan aktivoitumaan juurikin sopivan kokoiseen vesiperhosjäljitelmään. Ehdottomasti suosittelen kalastamaan ylävirran suuntaan ja heittämään niin että perukkeen pää ja perho kaartuu aina hieman jommalle kummalle sivulle.

Yleisperho1
Hyvä yleisperho 1
Yleisperho1
Hyvä yleisperho 2

Majoitukseksi suosittelen Lentiiran lomakylää (*) jolla on tarjolla hyvätasoista majoitusta aina leirintäaluepaikasta  hirsimökkeihin. Palvelu on huippuluokkaa ja jos sinulta puuttuu jotain, sekin yritetään järjestää. Mutta tässä tulee se tärkein asia majoittuessasi Lentiirassa – sinun tulee ehdottomasti käydä lomakylän savusaunassa. Se on aivan järkyttävän hyvä, se on ihan pakko jokaisen kokea.

Palkes Oy (*) Lentriian Lomakylä järjestää yhteisytyössä kesäisin perhokalastusleirejä. Tulevana kautena on ensimmäisenä Special Rapids 16-19.6.2022, jossa kalastetaan mm. Kaarneenkoski. Tämä leiri oli viime vuonna niin suosittu että tui täyteen jo joulukuussa 2020. Tänä vuonna ensikesän leiri tuli täyteen jo lokakuussa. Toinen leiri on 20-23.6.2022 Lentiira Workshop, jossa kalastetaan Änättikoskea, Lentuankoskia, Pajakka sekä Saarikoskia. Tällä leirillä on vielä 3 paikkaa jäljellä.(*) Leireistä voit käydä lukemassa lisää täältä

Kannattaa myös lukaista Kuhmon lähellä sijatsevan Kaarneenkoskesta aiemmin tehty postaus

Kalastusluvat pelkästään Änättikoskelle (15€/vrk) saat Lentiiran lomakylästä  On myös useamman kosken yhtenäislupa 50€/3vrk. Tähän kuuluvat Änättikoski, Lentuan kosket, Pajakkakoski ja Saarikoski.

Tämän kolmen kosken luvan saat kaupasta nimeltä Pääkkönen-Piirainen Kuhmosta

Laitahan vinkit eteenpäin!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.