Tästä jatkuu oma kalastusvuosi 2021 Vol 2 postaus. Jäimme edellisessä postauksessa ajankohtaan 1.8.2021 jolloin siirryimme kohti Kuusamoa. Ensin ohjelmassa oli Espanjalaisten 10vrk opastus ja heti perään MM-kisojen järjestäminen. Espanjalaisten opastuksesta olenkin jo tehnyt postauksesta. Joten nyt tässä postauksessa jatketaan Kuusamon MM-kisoista eteenpäin
Perhokalastuksen MM-kilpailut Kuusamossa 2021
Hieman päällekkäin Espanjan joukkueen opastuksen kanssa tein töitä myös Suomen perhokalastuksen MM-kilpailun järjestelyjen eteen. Toimin kisan aikana Kuusinkijoen kisasektorin päällikkönä ja poolitukseen eli maastotyöhön olisi tarkoitus käyttää kolme päivää. Kun kävi ilmi että työmiehiä kantamaan kylltejä yms olisi vain seurakaveri Jouni Stenberg, ajateltiin että tehdäänpä poolitus vain kahdessa päivässä. Ihan hullu ajatus, sillä kävely kilometrejä tuli päivän aikana se 20km ja autolla ajoa sen 40- 80km verran. Hiki virtasi,itikat kiusasi ja tuli rämmittyä aikamoisissa pusikoissa. Mutta lopulta poolitukset olivat valmiita, kisa voisi alkaa meidän puolesta.
Kävimme MM- kisan avajaisissa ja illaksi saunaan sekä latautumaan aamun kisa-aloitukseen. Aamiainen Pohjolan Pirtillä ja tätä ei voi kuin peukuttaa. Mahtavan runsas aamiainen ja vielä runsaampi illallinen, herkkua. Tätä voi vain suositella ihan jokaiselle. Sitten ajelin kohti Kuusinkijoen Putkosen valvojien kokoontumispaikkaa ja ajattelin tarkistaa vielä poolituksien kunnon. Kiire olisi seuraavan paikkaan sillä tehtävääni vielä kuului kahden kilpailijan vienti Juumanjokisuun pooleille 7-8 jokaisella jaksolla. Hienosti bussikuskit osasivat löytää oikeat pudotuspaikat kilpailijoille, tässä auttoivat myös mahtavat bussiemännät ja isännät, jotka varmistivat että jokainen kilpailija löysi perille.Iso peukku heille!
Ensimmäinen jakso alkoi ja tuli tieto että yhdeltä poolita puuttuu kaukalo. Joten puhelinrumba käyntiin ja pian Seppo Salo toimittaa mulle kaukalon ja lähden viemään sitä Kuusinkijoen toiselle puolelle Saunavaaran tien kautta. En ehdi ihan perille ennen kisan alkua ja ensimmäinen kala mitattiin mittanauhaa käyttäen. Siitä siis selvittiin. Takaisin kävellessä vahvistan vielä nauhoitusta poolilta parkkipaikalle. Päivä kuluu ajellessa ympäri Kuusinkijokea ja varmistaessa että valvojilla on kaikki kunnossa. Samalla käyn hieman katsomassa huippukalastajien kalastusta, jospa sitä oppisi jotain uutta. Ensimmäisen jakson jälkeen on tilanne seuraava 1. Suomi 16p, 2.Italia 20p, 3.Ranska 23p. Toisen jakson jälkeen 1. Suomi 37p, 2.Ranska 48p, 3, Slovakia 51p. Opastamamme Espanja on yhä iskuetäisyydellä sijalla 6. 71p.
Kuusamon MM-kilpailun toinen päivä
Toinen kisapäivä ei tuo tullessaan mitään kummoisia asioita. Parin kilpailijan toimintaan joudun puuttumaan päivän aikana, sillä aina joku yrittää kelmitemppuja mutta niihin puututtiin välittömästi. Hyvin valvojat ottivat heti yhteyttä kun jotain erikoista havaitsivat kilpailijan toimissa. Toisen kisapäivän jälkeen Suomi vain vahvistaa otettaan voitosta 1.Suomi 73p, 2.Ranska 96p, 3. Espanja 116p. Hienosti Suomi on kalastanut vaikka pari blankkoa järviltä tulikin. Opastamamme Espanja nousee taistelemaan mitallista.
Henkilökohtaisessa kisassa ennen viimeistä jaksoa tilanne on 1. Heikki Kurtti 7 p Suomi, 2.Jari Heikkinen 10 p Suomi 3. Pablo Castro Pinos 10 p Espanja, 4. Kristian Sveda 11 p SVK, 5. David Arcay 12 p Espanja. Kisa on myös tiukka henkilökohtaisella puolella ja mitä vaan voi vielä tapahtua. Viimeisen jakson huono pooli tai epäonnistuminen järvellä, voi muuttaa järjestyksen kokonaan.
Kuusamon MM-kilpailun kolmas päivä ja Suomelle KULTAA!
Viimeinen kisapäivä alkaa jännittävissä merkeissä. Onnistuuko Suomi saamaan kaloja järvijaksoilta sillä jokijaksot ovat varmasti varmaa kauraa suomen rutinoituneelle joukkueelle. Pyörin ympäri Kuusinkijokea ja seurailen kilpailun etenemistä. Käyn mm katsomassa Santeri Kinnusen upeaa työskentelyä Kuusingin 4 poolilla., jaksovoitto, jes! Niinhän siinä lopulta käy että suomen pojat vetävät kolmelta jaksolta jaksovoitot ja Suomen kulta on lopultakin totta.
Henkilökohtaisessa kilpailussa 1. Heikki Kurtti 8 p, 2. Jari Heikkinen 13 p, 3. David Arcay 15 p Espanja 4. Santeri Kinnunen 15 p, 5. Mikko Räsänen 18 p.
Joukkuekisassa 1. Suomi 80 p, 2. Ranska 127 p, 3.Espanja 141 p, 4. Slovakia 153 p, 5. Italia 161 p.
Pienellä tuurilla Suomella olisi voinut olla kolmoisvoitto mutta Espanjan David Arcayn hieno loppukiri nosti hänet pronssille. Illalla juhlittiin niin Suomen joukkuekultaa kuin myös kahta henkilökohtaista Heikin ja Jarin mitalia. Oli mahtavaa seurata poikien kalastusta, Santerikin heitti hiukan huulta Kuusingin jaksollaan, eikä ainakaan ulospäin näkynyt otsassa kireyttä. Tietysti me Palkesin oppaina olimme myös tyytyväisiä Espanjan joukkue- sekä henkilökohtaiseen prosnssiin. Hieno suoritus koko joukkueelta. Kuusamon MM-kisojen tulokset löytyvät täältä.
Kisan jälkeen oli vuorossa siirtyminen kotiin ja etelässä olisi opastuksia Karkkilan koskilla. Masters SM- kisassa elokuun lopulla sij. 5/14.
Seuraavaksi voisin hieman kertoa extempore retkestämme Espanjan parikilpailuun, jonne saimme kutsun MM-kisaviikolla Espanjalaisilta. Mietimme lähtöä viimeiseen asti, olimmehan olleet kauan reissussa ja aika väsynyt olo, mutta eiköhän sitä ehdi levätä sitten myöhemmin.
Kiireellä Espanjaan parikilpailuun
Pikainen pakkaus kaikki tarvittava yhteen laukkuun ja vavat putkeen. Kisamaksu menemään Espanjaan, auton varaus Bilbaoon ja eikun koneelle. Perille ajetaan ehkä hiukan horromaisessa tilassa. Perille päästyämme näemmekin tuttuja. David Arcay Suomen MM-pronssimies saapui samaan aikaan Jordi Oliveiras Cortinan kanssa hotellille. Päätimmekin yhdessä lähteä katsomaan kisajokea ja biittejä läpi, joka hiukan auttoikin asennoitumista siihen, mihin olimme ryhtymässä. Emme tienneet säännöistä ja koko systeemistä mitään ennen kisainfoa. Kisassa olisi 29 espanjalaista joukkuetta + me ja otimme tavoitteeksi, ettemme olisi viimeisiä.
Poolit olisivat pitkiä 800m- 1km. Kalastamme kisan parina ja valvomme toista paria niin että kummallakin on oma valvottava kalastaja. Vesi oli todella matalalla ja poolien kalastus tulisi olemaan hyvin vaikeaa. Paikkatuntemus olisi nyt ollut tarpeellista. Taimen olisi kisakalana, alamitalla 18cm. Kalan koko oli sellainen, jota normaalisti emme edes yritä kalastaa. Jakson pituus 2h ja kilometri poolia käytössä. Tee siinä sitten päätöksiä missä kalastaa ja missä ei.
Noh, aamulla Espanjalainen aamiainen eli kahvi + keksi ja menoksi. Pääsimme aloittamaan kalastuksen ja sovimme pikaisesti taktiikasta. Ensimmäinen tunti meni totutellessa siihen veden vähäiseen määrään ja miettiessä että missä kohta ne kalat oikein olisivat. Onneksi löysin yhden taimenen haaviin asti ja pistin heti Kanervalle tietoa millä perholla taimen tuli. Tässä kisassa sai olla pariin yhteydessä puhelimella. Näinpä sitten kisa kulki päivän aikana niin että vuoronperään laitettiin saaduista kaloista tietoja toisillemme kalastuksen lomassa tai valvottiin espanjanlaisia kilpailijoita.
Koko kisassa tietoa tuli läjäpäin siitä, kuinka matalaa vettä ja arkaa taimenta pitää kalastaa. Huomasimme pikaisesti, ettei meillä ollut oikeita perhoja edes mukana, saati sitten tehtynäkään. Joten opin paikka siinäkin. Toisena kisapäivänä löysin omista rasioista yhden perhon, joka toimi eikä sitäkään ollut kuin kaksi kappaletta mukana. Mutta sillä tulikin kaikki omat saamani kalat, joita oli 7 kpl. Hyvin pienillä perhoilla tuli espanjalaisten kalat, maksimissaan perhojen koko sai olla 18 ja suotavaa oli koko 20-24. Paras saalis, jonka mittasin oli Espanjalaisen Ali Perez Trebollen 11 kalaa jaksolla. Muuten kalamäärät liikkuivat 2-7 kalan välillä.
Summa summarum. Varsin opettavainen ja silmiä avaava kokemus kokonaisuudessaan siitä, miten kalastaa lähes seisovaa ja kirkasta jokivettä. Mutta myös nilkka- ja polvisyvyistä matalaa koskea. Espanjalaisten pinturinheittotaito ohuella 0.10 kärjellä, pitkällä yli 6 m perukkeella ja pienillä 22 kokoisilla pintureilla tuli selväksi. Kisa päättyi aikanaan, emmekä olleet viimeisiä.
Lopultakin saadaan hengähtää ja nauttia kiireettömästä ajasta oli mielessä kun palasimme kotiin. Seuraava reissu olisi 3vk päästä lähtö Tsekkeihin Masters MM – kilpailuihin. Tällä välin kävimme Hossan metsissä nauttimassa syksyn ruskasta ja kanalintumetsästyksestä.Viimeiset kisaperhot olisi myös tehtävä. Nyt kun vielä oli muistissa Espanjalaisten käyttämät perhot niin eikun spigotti pyörimään. Pieniä väkäsettömiä koukkuja ei vain oikein tahtonut löytyä kunnolla mistään.
Tsekki Hanusovice- Zabreh Masters MM-kilpailu
Pakkailin tuon kolmen viikon aikana jo pikku hiljaa kisareissun kamoja. Kahteen ruumaan menevään laukkuun mahtuivat lopulta varakahluista alkaen ihan kaikki. Mukaan tulisi myös järvikalastuskamat yhden jakson verran. Riittävästi ohuita perukkeita eli joelle maksimissaan 0,14 ja ohuimmillaan 0.08 mm. Järvelle sentään fluorocarbonia 0.16- 0.22. Useamman kerran koukutetut kalat eivät ole kovin innokkaita ottamaan oikein mihinkään, jos ei tee omassa toiminnassaan jotain muutoksia. Ne ovat tietysti pääasiassa tuon perukkeen ohentaminen ja perhojen pienentäminen.
Lähtöpäivänä 28.09 aikainen herätys ja lentokentälle, jossa tapasimme muut joukkueen jäsenet. Joukkue siis koostui seuraavasti:
Kanerva Kilpelä kapteeni
Petri Virolainen
Jukka Levänen
Kaj Kujala
Jouko Ijäs
Oppaaksemme Tsekkeihin olimme saaneet huippukaverin Lubos Rozan. Hän on ollut monta kertaa Tsekkien MM- ja EM- joukkueissa ja tietää taatusti mitä ja kuinka pitää Tsekin vesistöissä kalastaa. Prahasta otimme pikkubussin alle ja ahdoimme auton täyteen laukkuja sekä kasseja.
Ajoimme ensin tulevalle kisahotellille hakemaan harjoitusluvat. Lupien hankkiminen ei ole kovin helppo prosessi. Siellä pitää tuntea juuri oikea henkilö, joka myy luvat vain esim. klo 11-12 välisenä aikana. Sitten vielä joki on jaettu moneen alueeseen, non salmonid ja ja salmon alueeseen jne. Perillä meitä kuitenkin odottikin jo Lubos, jonka avustuksella luvat hoituivat kohtuullisen nopeasti. Ajoimme harkkaviikon majoitukseen, joka olisi muuten tähän aikaan kiinni mutta omistajat avasivat koko hotellin vain meitä varten. Aika hulppeaa palvelu halukkuutta. Illalla pidimme palaverin seuraavasta päivästä ja jokainen vielä katsoi aamuksi kalastusvälineet yhteen kassiin. Olisimme siis valmiita 5 päivän harjoittelupäiviä varten.
Aamupalan jälkeen kohti jokea ja lyhyt hetki mindlfuinessia eli unohda kaikki muut asiat ja keskity olennaiseen. Perhot kiinni perukkeeseen ja porukalla lyhyt pätkä ylävirtaan. Lubos kahlaa jokeen ja alkaa kertomaan sekä näyttämään kuinka Morava-joki pitää kalastaa. Uutta asiaa tulee sopivasti niputettuna ja uusi tekniikkakin pääsee testattavaksi.
Alueella oli jo edellisenä päivänä ollut USA joukkue, joten tiedossa oli vain koukutettua kalaa. Sehän sopi mainiosti. sillä tilanne olisi vastaava kuin kilpailussakin, jossa kalastat aina jonkun muun jo kertaalleen saamia kaloja.
Harjoittelun merkitys korostuu
Kaikki harjoituspäivät vietetään erilaisissa joen osilla, jotta saadaan paras käsitys siitä minkälaisia tilanteita voi tulla kisan aikana vastaan. Meille suomalaisille oudointa on Turvan kalastus ja sitä kalaa etsittiinkin tiettyinä päivinä monesta paikasta. Kuulimme myös että jollekin harjoituspätkälle on istutettu kirjolohia. Lubos selvitti sen ja kävimme testaamassa Luboksen oppeja. Hyvin näköjään toimivat pienellekin kirjolohelle.
Parhaimmat harkkapäivät venyvät 10 h mittaisiksi ja kalamäärät ovat paikoin todella hyviä eli yli 40 taimenta/kalastaja/3h aikana. Erilaisten kisaperhojen määrä vähennettiin 6 erilaiseen malliin ja vain perhon koko ja kuulan väri vaihtuu. Näin jää turha perhoilla säätäminen vähemmäksi. Vielä viimeisenä iltana sidottiin kädet kipeinä lisää ottikoneita rasioihin, etteivät vaan lopu kesken.
Kilpailu alkaa ja ensimmäinen sekä toinen jakso
Siirrymme kisahotelliin ja illan Kapteenien kokouksen jälkeen tiedämme oman kisan aikaisen kiertomme. Mulle ryhmä A eli aloitan ykkösektorilta, ihan kaupungin keskustasta kapeimmasta jokisektorilta ja lopetan järvelle. Aamun pimeässä istun kisabussiin muiden kilpailijoiden kanssa ja odottelen arvontatuloksen julkistamista. Minulle napsahtaa pooli nro 10 eli kaukana kaupungin parhaimmista pooleista. Pooli oli reilu 300 m mittainen ja sen tarkastelun jälkeen löydän poolista kolme mahdollista aluetta, joissa kaloja todennäköisesti olisi. Pooli on pääosin todella matalaa kovaa koskea ja ne ovat puista tippuneita lehtiä täynnä. Ei hyvä juttu.
Ensimmäinen jakso
Jakso 1 Sektori 1. Pooli 10, alkaa ja nopeasti ensimmäinen kala haaviin ja mittaukseen. Tasaisesti saan kalaa koko poolin mitalta ja kun jakso lopulta loppuun, on kortissa 19 kalaa. Ajattelen että hyvinhän tämä meni mutta koko kisan jälkeen tuloksia katsottaessa, ei se ollutkaan niin hyvin. Toki tuo saamani 19 kalaa oli siitä poolista koko kisan aikana paras kalamäärä, mutta tällä sektorilla parhaat ja kalaisimmat poolit olivat ylävirrassa poolit 1-6. Kun taas poolit 10-12 olivat kisan kehnoimmat ja vähäkalaisimmat. Kyllä piti taas käydä huono tuuri. Sijoitukseni on jaksolla lopulta kymmenes. Kalat löytyivät hieman erikoisen mitättömän näköisistä paikoista. Kovan virran sivuista ja tietysti niistä harvoista syvimmistä kohdista. Olisivatko vielä olleet nukkumassa, heh!
Perukkeet uusiksi ja odotan kisabussia hakemaan kohti lounaspaikkaa. Kun bussi tulee kuulen yläpooleilta saatuja kalamääriä 48, 47 ja 39, kolmella ensimmäisellä. Ruokailussa näen Kaitsua ja vaihdetaan kokemuksia. Kaitsu oli ollut Sektorilla 2., poolilla 8. ja saanut 14 kalaa, ollen kuudes. Minä ja Kaitsu siis vaihdettaisiin sektoreita iltapäiväksi.
Toinen jakso
Seuraavaksi jakso 2, sektori 2 ja Pooli 1. Pooli on kaivetussa uomassa padon alla. Pohja on tasaista, ei koskea vaan tasaista virtaa, noin polvisyvyyttä. Aloitusrannalla poolin yläpäästä alkaen on niin jyrkät penkat sekä verkkoaita että pääsen tutustumaan pooliin vain menemällä paikoin vettä pitkin. Ei hyvä, mahdolliset kalat kaikkoavat minut nähdessään mutta en keksi muuta tapaa päästä alarajalle. Kolme settiä kasaan eli 1 nymfisetti, 1 dry dropper ja yksi pinturisetti.
Kun kisa alkaa ja 5 minuutissa 3 kalaa korttiin..sitten vesi muuttuikin yllättäen ihan mustaksi, näen kun alavirtaan valuu musta paksu massa. Kalaa ei enää tule ja hetken päässä poolissa kelluu kuollut kissa, isoja lautoja ja oksia, kaikkea p..kaa. Tätä kestää noin 55min, eikä kalaa tule vaikka yritän mitä perhoa heitellä siihen mustaan veteen. Masentavaa touhua. Poolivalvoja soittaa selvästi jollekin vihaisen puhelun. Sitten pikku hiljaa alkaa vesi kirkastua ja on pakko pistää vielä kutosvaihde päälle. Luottoperhot perukkeeseen ja takaisin alarajalle. Aloitan kisan mielessäni uudestaan. Tämä toimii ja kun vesikin alkaa olla näkösyvyistä pohjaan asti, alan löytämään kalaa. Tehostan heittorytmiä ja käytän lyhyempiä uittoja. Syöntihaluista kalaa alkaa lopultakin löytyä.
Lopulta minulla on 20 kalaa kortissa..pakko olla tyytyväinen. Mutta jos olisin saanut kalastaa koko 3h hyvissä olosuhteissa olisi jaksovoitto ollut varma, nyt on tyytyminen sijaan 3. Voittajalla 29 kalaa. Kaitsu on ykkösektorilta poolista 6, saanut 20 kalaa ja sijoitus 8. Siellä voittajalla oli 60 kalaa.
Seuraava päivä on lepopäivä, joka menee täysin perhoja ja perukkeita tehdessä. Mulla olisi viimeisenä kisapäivänä ensimmäisen aamulla Sektori 3, joka on syvin ja hidasvirtaisin sekä viimeisenä Sektori 4 eli järvijakso, johon tein kaikki valmistelut tietysti etukäteen.
Toinen kisapäivä jaksot kolme ja neljä
Jakso 3 Sektori3. Aamulla on todella kylmä. Autojen ikkunat on jäässä ja bussissa kuulen että pääsen poolille 2.Poolille päästyäni heinikko on valkoisessa huurteessa. Pooli on pitkä ja aivan tasaista noin 30-40cm syvää virtaa. Ei koskea eikä muutakaan selkeää kalanpaikkaa. Valvoja vinkkaa käsimerkein että ylärajalla olisi jotain syvempää vettä tiedossa. Jos olisi iltapäivän jakso olisi ollut selvä asia aloittaa pinturilla tai dry dropperilla mutta pakkaskelissä ei tullut mieleenkään. Kapteeni on mun mukana tällä poolilla ja käydään yhdessä läpi taktiikkaa. Päätän aloittaa sieltä ylärajalta jossa oli selvästi 15m pitkä syvempi vastaranta. Sen jälkeen joki kääntyy tasavirtaiseksi suoraksi. Näpit ovat jo aivan jäässä ja sulattelen niitä välillä kainalossa.
Mutta pakko jatkaa hommia, joten tällä kertaa nymfisetti,killesetti ja pinturisetti valmiiksi. Killesetti siksi että tähän alimmaiselle sektorille oli istutettu, joka pooliin muutama kirjolohi.
Jakso alkaa
Aloitan kalastuksen, tyhjän pyytämistä, perhon vaihtamista, paikan vaihtamista jne koko ensimmäinen tunti. Kun aurinko hitaasti alkaa nousta korkeammalle tulee ensimmäinen tälli ja tapsit poikki ai jaa…tätäkö tää olikin. Vaihdetaanpa paksummat ja seuraava kala pysyy kiinni ja 44cm kirjolötkö korttiin. Sitten 20 min kolme muuta kalaa kille ja taimenia. Sitten taas hiljenee.
Vauhdilla alarajalle…ja siellä paikallisen kylän jäteveden poistoputken suulle kalaan..heti harjus kiinni ja haaviin. Sitten taas hiljenee. Jäljellä on enää sitä tasaista virtaa, joten pinturia ja dry dropperia. Heittoa heiton perään, perhon vaihtoa ja tuntuu kuin joessa ei olisi kalaa ollenkaan.
Takaisin kalastamaan yläosaa
Ei auta kuin palata takaisin ylärajalle, ohennan perukkeen 0.08 ja nymfit peliin ja hetken päästä taimen 26cm haaviin. Sitten syvän reunalle uudestaan ja pari varovaista tälliä. Sitten tömähtää, kala syöksyy ja meikä menee perässä kun tapsit on niin ohuet. Kala pysyy syvällä ja junnaa…..kultainen kylki jo näkyy ja tajuan että sehän turpa. Kala vaan junnailee enkä uskalla antaa painetta että saisin haaviin. Lopulta saan nostettua kalan pään pintaan ja kauhaisen kalan haaviiin. Turvalla on mittaa 44,5 cm ja on vaikuttavan näköinen lötkö. Loput 12 min menee tyhjää pyytäessä. Kortissa on 7 kalaa, on myös aika tyhjä olo. Sijoitus on jaksolla 6. Voittajalla 10 kalaa. Kaitsu on ollut järvellä, jonne itse menen seuraavaksi ja saanut 1 kalan, sijoitus 10.
Lounastauolla käydään Kaitsun kanssa tärkeimmät asiat läpi. Saan hyvää tietoa mistä ja miten on järveltä tullut kalaa. Minä taas kerron omasta puolestani Sektori kolmosesta.
Neljäs jakso
Sektori 4 eli järvikalastusta. Veneeseen kaveri ns haamukalastaja(dummy), joka toimii kuin olisi kisakalastaja. Kalaa on tullut tasaisesti ympäri järveä vaikkakin vasen takareuna on korostunut joka kerta. Järvellä näkyy muutamia pintakäyntejä myös ihan venerannassa.
Sovimme dummyn kanssa taktiikaksi kiertää muiden veneiden ulkopuolelle ja driftata rantaa pitkin tuulen käydessä sopivasti. Emme siis lähden aiemmin mainitulle hyvälle takareunalle. Kisa alkaa ja kala kiinni 5 min päästä aloituksesta ja haaviin, heti perään toinen. Sen jälkeen olemme piiritettyinä muiden veneistä. Pyydän soutajaa viemään meidät muiden kalastajien taakse ja se toimii, hetken päästä nimittäin kala haaviin ja toinenkin.
Jatkuva taktiikan muutos tuo tulosta
Tässä vaiheessa muu porukka kyllästyy ja siirtyvät meistä selvästi kauemmaksi. Nyt on tilaa valita driftilinjaa, mutta kalat ovat tulleet varovaisemmiksi, joten emme mene liian matalaan. Mittailen välillä vavalla veden syvyyttä ja olen todennut kalojen kiertävän tiettyä reittiä. Sitä mukaillen aina uusia driftejä ja uusia kaloja kiinni, pari hypyssä karkuun, onneksi suurin osa haaviin. Aamujaksolla Kaitsulla oli ollut tapahtumia hitaaseen uittoon, mutta eivät toteutuneet haavituiksi kaloiksi. Niinpä muutin tekniikan aika nopeasti jakson alussa nopeaan sisäänvetoon ja löysin lopulta juuri oikeat perhotkin. Kortissa on 9 kalaa, mutta tuomarit päättävät lopulta hylätä sen yhden kalan soutajan ottaman kuvan perusteella.Kala oli mielestäni kiduskannen etupuolelta kiinni mutta tuomaristo päätti toisin. Jakson päätyttyä olen sitä mieltä että ehkä jakso kolmonen 8 kalalla voisi olla mahdollista, mutta onneksi muut ovat saaneet heikommin ja saan jaksovoiton 1.
Juttelin muitten kanssa ja tällejä oli kuulemma ollut paljon mutta eivät saaneet tarttumaan kiinni. Onneksi hokasin muuttaa uttonopeutta, jolla sain riittävästi kaloja. Venekaverille 3 kalaa.
Kilpailu on siis ohi ja ihan ei mennyt niin kuin olisi halunnut. Toki tässä kisassa oli huonoa tuuria monessakin suhteessa. Ekan jakson heikko pooli, toisella jaksolla veden värjääntyminen, kolmannella jaksolla kova aamupakkanen. Mutta sellaista on kisakalastus, koskaan ei tiedä mitä arpatuuri tuo tullessaan.
Oma henkilökohtainen sijoitus oli lopulta 13. paras suomalainen ja Suomi joukkueena sijalla 7. Tästä vaan sitten kaikki opit talteen ja muistiin. Niitä onkin hyvä jakaa omille asiakkaille perhokalastusleireillä, hlö. kohtaisissa opastuksissa sekä blogin kautta. Kilpailut myös opettavat nöyryyttä siihen, ettei aina kalastus vaan onnistu, kalat eivät ole yhteistyöhaluaisia ja joskus itse tekee ihan älyttömiä ratkaisuja. On siis hyvä käydä joskus ihan pohjalla ja nousta sieltä ylös kuin se kuuluisa Fenix-lintu.
Perhojen merkitys
Perhoista jos vielä hieman tässä kertoilen niin pääasiassa juurikin Lubosin kanssa läpikäydyt perhot toimivat erinoimaisesti. Vain järvellä tein setteihin lopulta hiukan muutoksia. Joella toimivat hyvin pienet ja tummat nymfit. Suurin koko 16 ja pienin 22. Pääasia oli kuitenkin se, kuinka niitä uitetaan sekä tietysti oma tatsi siihen kalastukseen.Sopivaa pinturipooli ei sattunut kohdalle ja kolmannen sektorin aamujäinen keli ei mahdollistanut edes hyvää dry dropper kalastusta. Järvellä toimivat mustat erilaiset liitsit, sillä kalat olivat alkujaksoilla jo nähneet ne värikkäät hörhelöt, eivätkä ne enää kelvanneet vaikka niitä kokeilinkin.
Loppuvuosi ilman matkustelua
Loppuvuosi sujuikin ilman matkustelua. Keskityin ensin opiskeluun mutta sitten heräsikin ajatus perhokalastusaiheisen blogin perustamiseen. Niinpä tuumasta toimeen ja kehittämistiimi kasaan. WordPressillä sivuja kasaan, sivujen optimointia, Seot ja Semmit kuntoon. Lisäksi paljon artikkelin aiheiden miettimistä ja koko 2022 vuoden kirjoistussuunntelman tekemistä. Nyt on aiheet vähintään 1kpl/vk, mutta monelle viikolle tulee parikin aihetta. Sitten tietysti kun ehdin niitä naputtelemaan.
Toivonkin että tästä blogistani tulisi aloitteleville kalastajille innoittaja ja kokeneemmille kalastajille paikka josta löytää vinkkejä ja tärppejä oman kalastuksen tueksi. Mielelläni otan myös vastaan lisää aihevinkkejä sekä kehittämisehdotuksia.Toivon myös että postauksiin saataisiin kommentteja ja mielipiteitä. Käykäähän lukemassa ahkerasti.
Toivotan teille kaikille Oikein Hyvää Uutta Kalastusvuotta 2022 ja Kireitä Siimoja!
