Perhokalastusoppaana Espanjan MM-joukkueelle Kuusamossa

Perhokalastaja veneessä

Laitahan vinkit eteenpäin!

Perhokalastusoppaana Espanjan MM-joukkueelle Kuusamossa

On normaalia että kilpailuihin valmistautuessa käytetään perhokalastusopasta, sillä kun harjoitteluaikaa on kuitenkin vähän, tulee se käyttää  mahdollisimman tehokkaasti. Useimmiten oppaaksi halutaan kilpakalastaja, jolla on ymmärrystä siitä minkälaisia harjoittelupaikkoja ja tekniikoita joukkue haluaa testailla.

Eurooppalaiset huippuperhokalastajat ovat usein kilpakalastajia, sillä he ovat hioneet ihan kaiken välineistä tekniikoihin niin timmiin kuntoon että pystyvät saamaan EM ja MM-kilpailuissa paljon kalaa yhden jakson aikana. Vain paljon kalaa saavat kilpailijat pärjäävät ja saattavat päästä mitaleille asti. Suomessa on järjestetty ensimmäiset perhokalastuksen MM-kilpailut v. 1997 Kuusamossa. Olin myös mukana kyseisessä kilpailussa poolivalvojana Kuusinkijoella. Kokemuksena se oli mieleenpainuva ja etenkin uutta oppia tuli paljon. Pääsin katselemaan sen aikaisia maailman huippukalastajia. Sen jälkeen Suomessa on järjestetty MM-kilpailut viimeiseksi 2007 Kemi-Simo seuduilla. Tuolloin olin itse Suomen joukkueessa ja mukana nousemassa joukkueena pronssikorokkeelle.

Suomen perhokalastuksen MM-kilpailut Kuusamo 2021

SVK eli Suomen Vapaa-ajan kalastajien järjestö haki kilpailut pitkästä aikaa suomeen vuodelle 2020, mutta kuinkas kävikään! Korona tuli ja sotki koko kisajärjestelyt, niin että kilpailut siirrettiin vuoteen 2021. Itsekin kisan järjestelyihin osallistuvana jännityksellä odottelin että onko kisa mahdollista järjestää jo pelkästään koronan takia. Olisi myös mahdollista, etteivät kisamaat saisi lähettää joukkuetta suomeen tai muuten eivät vain haluaisi tulla tässä toivottamassa koronatilanteessa. Korona oli vielä keväälläkin pahasti päällä, eikä tilanne ole muuttunut vieläkään. Lopulta kilpailuun ilmoittautui vain 11 joukkuetta. Osalla pois jääneistä joukkueista, olisi ollut kotimaahan palattuaan 2vk karanteeni ja mm. tämän takia osa joukkueista päätti jäädä pois kilpailusta.

Perhokalastajat lähdössä kalaan
Espanjan joukkue lähdössä järvelle

Yhteydenotto maailmanmestarilta

Jo vuoden 2019 loppusyksystä Espanjan MM-joukkueen kilpailija David Garcia Ferreras otti meihin, Palkesin oppaisiin, yhteyttä ja kysyi meidän halukkuutta opastaa Espanjan joukkuetta Kuusamossa 10 vrk ajan ennen Suomen MM-kilpailuja. Näin harvinaislaatuiseen tilaisuuteen oli pakko tarttua ja vastata, kyllä! Harvemmin sitä olisi mahdollista päästä opastamaan tällaista hyvin yhteen hitsautunutta ja taitavaa huippuporukkaa. Toki ensin hetken mietimme että kuinka paljon tietoja kerromme Espanjan joukkueelle heikentämättä Suomen joukkueen tilannetta. Tulimme siihen tulokseen että Suomen joukkueen asemaa ei meidän opastus pysty hetkauttamaan, mutta toki ihan kaikkea ei voisi paljastaa. Ensimmäisenä laitettiin pystyy Messenger-ryhmä ja niin aloimme keskustelemaan siitä, mitä Espanjan joukkue meiltä oikein halusikaan. Viestejä ja tietoja vaihdeltiin ja homma näytti alkuvuodesta hyvin suunnitellulta mutta Covid-19 tuli ja sotki kaiken ja siirsi kilpailun seuraavaan vuoteen. Toisaalta meille jäi aikaa enemmän valmistautua Espanjan joukkueen tuloon.

Ei siiankalastusosaamista

Lähtökohtana oli se, etteivät Espanjalaiset olleet koskaan kalastaneet siikaa järveltä, eikä venekalastuskaan ollut kaikille joukkueen jäsenille tuttua puuhaa. Toisekseen Suomen ja Kuusamon jokivedet olivat heille kovin erilaiset, joihin he olivat tottuneet muissa kisoissa. Tässä kohtaa tuli olo että apua! Kymmenessä päivässä siiankalastuksessa lähtötaso 0 ja tavoitteena mitali. Eihän edes moni suomalainenkaan osaa kyseisen kalan perhokalastusta kunnolla ja meillä Suomessa se on kuitenkin hyvin yleinen ja kalastettu kalalaji ympäri maakuntia.

Oma siiankalastus osaaminen on hyvällä mallilla, toki sitä on tullut kalastettua viimeiset viisi vuotta turhan vähän. Kesällä 2020 tulikin sitten etsittyä Kuusamon alueelta harjoitteluun sopivia siikalampia ja järviä. Isoin ongelma oli aina se, ettei kyseisiin vesistöihin saanut helposti siirrettyä veneitä, joilla joukkueen jäsenet olisivat päässeet kalastamaan paikoin jopa todella kalaisia siikavesiä. Harjoittelujärviksi valikoituivat lopulta kolme hieman saman tyyppistä järveä kuin kisa-alueet.

Veneitä saaren rannassa
Espanjan joukkue tiimitauolla

 

Kalastajat maastossa
Espanjalainen siesta

Tarkka suunnitelma harjoitusohjelmaksi

Olimme yhdessä joukkueen kanssa tehneet tarkan suunnitelman koko harjoitusajalle asti, 6 vrk järvellä ja 4 joella. Ensimmäiseksi kuitenkin lähdimme joelle, jotta saisimme harjoitella muilta joukkueilta rauhassa. Kävimme läpi tietysti tekniikoita, harjuksen  paikkoja koskissa ja hitaissa virran osissa. Kuusamon Kuusinkijoen kivikkoisuus oli se ensimmäinen erikoisuus Espanjalaisille, eikä Kitkajoen kovavirtainen sorapohja tuonut kalastamiseen yhtään helpotusta.

Mutta joukkueesta huomasi nopeasti että he olivat tottuneet treenaamaan yhdessä, tekemään töitä yhdessä ja myös jakamaan kaiken tiedon yhdessä. Ensimmäisessä jokikohteessa koko joukkue levittäytyi vain sadan metrin matkalle. Ensimmäiset kalat haaviin ja tiedonvaihto alkoi heti. Tämä oli hyvin nähtävissä kaikkina harjoituspäivinä. Harjoituspäivien pituus oli myös huomattava sillä koko joukkue teki pitkää, noin 10h harjoituspäiviä. Iltapäivällä saattoi olla yhden sämpylän ja vesipullon mittainen tauko, siinä se. Iltaruoka on Espanjassa se tärkein ruokailuaika. Jokipäivinä testattiin aina perusnymfeistä perdigoneihin, larvoihin, pintureihin ja dry droppereihin asti. Kaikista löydettiin toimivat muutaman perhon setit ja ajatuksena olikin se, ettei vaihtoehtoja olisi liian paljon. Olisi turhaa käyttää arvokasta kisa-aikaa perhojen vaihtamiseen.

Jokiharkkapäivät olivat meillekin hyvin antoisia sillä Espanjan joukkue jakoi kaiken tiedon myös meidän kanssamme. Näimme heidän tapansa toimia, tekniikkaansa, käytetyt perhot, välineet  sekä kuinka kalastaa se hankala, jo moneen kertaan kalastettu paikka. Näistä asioista myös keskusteltiin ja käytiin läpi.

Perhokalastajat joen rannalla
Kuusinkijoella harjoittelemassa

Siiankalastusta järvellä

Järviharkkapäivät olivat erittäin työntäyteisiä,sillä kalastuksen perustekniikoita kävimme läpi hieman tarkemmin. Ensimmäinen järviharkkapäivä oli sellainen keliltään  että suomalainen ei olisi viitsinyt kalastamaan lähtenyt. Vettä satoi kunnolla, tuuli oli todella kova ja keli kylmä. Laahusankkuria käytettäessä olisi varma että potentiaalinen kalastusaika yhdellä heitolla olisi minimaalinen vain muutamia sekunteja. Kysyimme tuolloin joukkueelta aamulla kahteen kertaan “oletteko ihan varma että haluatte lähteä järvelle?”. Vastauksena oli “tietenkin lähdetään”.

Siian perhokalastus
Espanjalainen Maxian vapa

Mutta tuo päätös osoitti sen kuinka sitoutunut joukkue oli tekemäämme suunnitelmaan mutta myös tekemään töitä harjoittelun eteen. Eikä itse asiassa lopputulos ollut lopulta sinä päivänä ollenkaan huono. Ensimmäisten kolmen tunnin aikana kahteen veneeseen nousi 10 siikaa, jota voi pitää siinä kelissä tuloksekkaana suorituksena. Myös hämmästyttävää oli se kuinka nopeasti uudet kalastustekniikat otettiin haltuun heti ensimmäisenä päivänä. Tämä tieto jaettiin myös muulle joukkueelle, joka oli eri suunnassa sinä päivänä. Tuon ensimmäisen päivän perusteella pystyimme jo hyvin päättelemään siian käyttäytymisen perusteella, mihin asioihin pitää jatkossa keskittyä. Siika on hyvin oikukas kala kalastaa ja sen huomaisimme taas saman tien. Jokaisena järvikalastuspäivänä siika vaihteli olinsyvyyttä todella usein mutta aina löysimme ne uudestaan. Näin pystyimme kaikki harkkapäivät käyttämään tehokkaasti ja harjoittelemaan erilaisia tekniikoita niitä vaikeitakin hetkiä varten.

Oli hauska nähdä kuinka Espanjan joukkue testaili ja kokeili ihan uusia, meille suomalaisille erilaisia siiankalastustekniikoita. Pari niistä osoittautui niin toimivaksi että niitä kokeiltiin, joka päivä jos ei perustyylillä kalaa löytynyt. Ennakkoluulottomasti joukkue päätti jokaiselle oman roolin järvipäiville. Todennäköisesti tämä monipuolisesti tehty ennakkoharjoittelu takasi sen että Espanjan joukkue otti kisan aikana järvisektoreilta myös jaksovoittoja.

Valitsemamme järvet osoittautuivat pääosin hyviksi ja sopivasti erilaisiksi valinnoiksi ja siikaa löytyikin mukavasti haaviin asti. Muutama isokin siika eli 50-60 cm kokoisia saatiin ylös. Nämä olivat tietysti positiivisia bonuskaloja espanjalaisille. Pääosa saaduista siioista asettui välille 22-30 cm eli juuri sopivia kisakaloja.

Espanjan joukkue
Kisa on ohi ja on aika juhlia

Espanjan joukkue

Joukkueena Espanjalla on laskujeni mukaan MM- joukkuemitaleja kaikkiaan 11 kpl. Myös Henkilökohtaisia mitaleita löytyy useita. David Garcia Ferreras, joka kävi äskeittäin Suomen itsenäisyyspäivän aikoihin kanssamme Kilpisjärvellä, on noussut henkilökohtaisessa kisassa podiumille kolmasti 2012, 2018 ja 2019.

  •     Kapteeni: Juan Vert Sancis

    Perhokalastaja joessa
    Pablo Castro Pinos
  •     Kilpalijia: Andres Torres Garcia
  •     Kilpailija: Jordi Oliveiras Cortina
  •     Kilpailija Pablo Castro Pinos
  •     Kilpailija: David Garcia Ferreras.
  •     Kilpailija: David Arcay Fernandes

Kaikki muut paitsi Andres ovat kokeneita MM/EM-kilpailijoita ja kasassa on aiemmin ollut oikea Dream Team. Nyt Andres tuli aivan viime tipassa Ivan Vergen tilalle. Eikä hän lopulta ollut ollenkaan huono valinta. Espanjan joukkueen todellisen konkarin Pablo Castro Pinos henkilökohtainen mitali karkasi vasta viimeisellä jaksolla Kitkajoen alasektorilla. David Arcayn nousi kolmannelle sijalle tasaisen ja varman suorituksen ansiosta. Etenkin onnistuminen jokaisella järvisektorilla oli Davidin onnistumisen avain.

Koko Espanjan joukkue omaksui siiankalastuksen hienosti 6 harkkapäivän aikana mutta siitä huolimatta Kylmäluoma järveltä joukkue veti kolmet blankot. Kylmäluoma toimi kisajärvenä tuolloin kehnosti, niin paljon sieltä paukkui nollasuorituksia monelle joukkueelle. Toki myös Suomen joukkueen jäsenistä Jyrki Hiltunen Koverrusjärvellä  ja Mikko Räsänen kylmäluomalla epäonnistuivat ja vetivät myös blankot eli munat pataan.

Tulokset Kuusamon perhokalastuksen MM-kisoista löydät täältä

Suomi oli lopulta kilpailussa ylivoimainen, olihan joukkue tehnyt paljon töitä monen vuoden ajan niin että se tuntee jokaisen kisapaikan todella tarkasti. Suomelle kultaa sekä  Heikki Kurtille kultaa ja Jari Heikkiselle hopeaa. Tämä oli mahtava suoritus Suomen joukkueelta.

Kannattaa lukea myös postaus Perhokalastusoppaan kanssa kalassa, josta löydät kuinka paljon työtä opas tekee päivän aikana.

Espanjan joukkue pärjäsi mainiosti. Joukkueelle pronssia ja David Arcay pronssia. Lisäksi Pablo Castro Pinos 9. Voisi siis sanoa että opaspäivämme Espanjan joukkueen kanssa eivät menneet hukkaan ja toimme harjoituksissa oikeita asioita esille, jotta joukkue sai oikeita ja tarpeellisia tietoja kisaa varten.

 

 

Laitahan vinkit eteenpäin!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *