Sumukorentojen aika – Perhokalastajan keväisen hyönteisen sumukorentojen aika alkaa olla käsillä taas kerran. Tai siis kerran vuodessahan se on, eli maalis- huhtikuun aikana. Ajan määrää pitkälti kevään eteneminen sekä kosken sijainti maantieteellisesti.
Etelä – Suomessa alkaa kausi aikaisemmin kuin vaikkapa Huopanalla. Etelän maaliskuun puolivälin lämpimät ilmat usein laukaisevat korrien esiintymisen. Parasta olisi, jos yötkin alkaisivat olla plussan puolella. Mutta ei taida kukaan olla ihan varma, mikä laukaisee lopullisesti korrien joukkoesiintymisen ja etenkin kalojen aktivoitumisen. Sumukorento on ensimmäisiä hyönteisiä, jotka kuoriutuvat kevään aikana. Kevät herättää samalla myös perhokalastajan ensimmäisille kalastusreissuille.
Mutta tylsintä tässä on se että vaikka kaikki tärkeimmät pointit olisivat kohdallaan, et välttämättä näe korreja saati sitten taimenia. Kaikki voi pieleen juuri silloin, kun olet varannut luvat suosikkikohteeseesi. Vaikka kuinka yrittäisit optimoida oikean ajankohdan. Omista keväisistä sumarikäynneistä Karkkilassa 80% menee niin, etten näe korreja tai kaloja. Taimenia varmasti on, mutta kun ne eivät ole välttämättä aktiivisia vaikka paikalla olisi korrejakin. Ikinä en voi olla varma mistään. Tylsää mutta tekee myös hommasta mielenkiintoista. Joten älä kuitenkaan odota liikoja. Toisaalta mitään ei saa jos ei käy kokeilemassa.
Postauksessa on kaksi affilinkkiä, joka on merkattu (*) merkillä.
Sumukorento hyönteisenä
Sumukorento vai Hankikorri, tätä hyönteistä kutsutaan monella nimellä. Kyseinen mustahko hyönteinen kuuluu rantusiipikorreihin. Tuo väritys voi olla aina hiukan erilainen mustasta ruskeaan ja syvän tumman punaiseen riippuen vesistöstä sekä veden väristäkin.
Postauksen kansikuvassa näkyy selvästi aikuisen korrin muoto ja väritys.
Itse nymfi on noin 10 – 15 mm mittainen ja varustettu jaokkeisella takaosalla. Pyrstönä on kaksi siikasta. Selän päällä on selvät isohkot siipiaihiot. Hyönteisen alapuoli voi olla vaalempi paikoin, jopa oikein syvän tumman punaisenkin olen joskus havainnut. Toki tuo punainen sävy saattaa yleensä olla hiukan ruskeaan vivahtava.
Nymfi elää pääosan elämästään vedenpohjassa kaiken kasviryöhnän seassa. Noustakseen kasvillisuutta pitkin rannalle lämmittelemään, tulee valoisuusasteen ja etenkin ilman lämpötilan olla nymfille sopiva. Ainakin itse olen suurimmat sumariesiintymät nähnyt ja kokenut aurinkoisella ja lämpimällä ilmalla.
Jonkinlaisen pintaan ylettyvän kasvin nymfi kuitenkin vaatii päästäkseen veden yläpuoliseen maailmaan kuoriutuakseen lopulta lentäväksi korennoksi. Usein nymfejä tapaa hangella kömpimässä, josta viimeistään kalastaja ymmärtää, että NYT on sen aika. On sumukorentokalastajan aika herätä talviunilta ja heittää perhoa veteen.
Nymfin kuoriutuminen lentäväksi korriksi ei aina onnistu ja usein vedessä näkeekin kuolleita aikuisia, joilla siivet ovat vielä sykkyrällä. Luonto tekee tehtävänsä ja kaikkien hyönteisten elo ei aina vain onnistu. Kalat usein innostuvat syömään näitä kuolleita makupaloja. Joskus taas korrin jouduttua veden varaan ja siinä pyristellessään, aiheuttaa tämä räpistely kalalle kunnon aktiviteetin ja syöntipiikin. Aikuinen korri on väritykseltään useinmiten tummanruskeasta mustaan.
Korrikalastus Sumukorentoaikaan
Lähtökohtaisesti tietenkin tarkoituksena on kalastaa sumukorentoja jäljittelevillä pintaperholla. Sehän on kaikille jopa helpoin tapa, sillä pintaperhokalastuksessa käytät pintasiimaa ja kelluvaa perhoa, jolloin näet kalan tärpin ihan varmasti. Nymfeilläkin voi toki kalastaa, mutta koen sen olevan monelle hiukan hankalampi tyyli. Etenkin kun kalastetaan hitaissa virranosissa.
Korrien esiintyminen keväällä on yleisintä hidasvirtaisissa joen osissa. Koskien hitaat niskat, jokien välisuvannot ja koskien loppuliut. Siinäpä ne tärkeimmät. Tietysti jotain rannassa tai pohjassa kasvavaa kasvillisuutta on hyvä olla, sillä näitä elementtejä se hyönteinen tarvitsee elääkseen alueella. Keväällä joen ja kosken vesi on vielä todella kylmää ja kalat asustavat mielellään hidasvirtaisia osia, jolloin pääsevät helpommalla. Kovemmassa koskessa ja joen osassa vesi on vielä liian kylmää.
Kalat, joita keväisillä korrijäljitelmillä kalastetaan ovat taimen ja harjus. Kummatkin lajit viihtyvät samalla alueella, mutta suosituin on varmasti juurikin taimenen korrikalastus. Kylmässä vedessä kalat ovat aina vähän kankeita ja hidasliikkeisiä.
Kalojen aktiivisuusaika on keväällä lyhyt
Kalojen aktiivisuusaika on täysin kiinni sumukorennon aktiivisuudesta, sekä myös kuinka lämmin päivän tulee olemaan. Korrien kuoriutuminen ajoittuu ilman lämpötilan mukaan, joten keväisin lämpimintä on varmasti puolenpäivän molemmin puolin. Jos tuo lause pitää pukea kellon ajaksi, sanoisin klo 11- 14 olevan se otollisin hetki tavoittaa taimen syömässä korreja. Jos korreja esiintyy, näet niitä ihan varmasti veden pinnalla räpistelemässä. Jos myös kalat ovat aktiivisia, pääset näkemään hienoja pinnassakäyntejä, kun taimen käy hakemassa korrin pintakalvosta. Et siis voi erehtyä tapahtumasta.
Kun korreja räpistelee vedenpinnalla on kalastajan oltava valmiina. Rannalta käsin tutkaillaan veden pintaa ja etsitään ruokailevia taimenia. Kun havaitset tapahtuman, painat paikan mieleesi. Usein suvantojen reunat ovat sen verran syviä että et välttämättä pääse kahlaamaan. Joten toivottavasti on hiukan takaheittotilaa, jolloin pääset heittämään pinturin oikeaan paikkaan.
Jos pääset kahlaamaan, niin olet astetta lähempänä taimenen saantia. Mutta pidä kahlaamisessakin malttia. Kylmä vesi voi aiheuttaa jälkikäteen kahlaajalle ikäviä oireita, joka vaatii lääkärissä käyntiä. Taimenen kutua ei yleensä löydy näistä kalastuspaikoista, sillä taimen kutee hieman erilaisissa kohteissa kun korrikalastus vaatii. Joten siitä ei tarvitse olla huolissaan.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kalat voivat olla hyvin arkoja, eivätkä kestä kovaa kahlausta vaan kalaa tulee lähestyä hitain liikkein. Jos heitto epäonnistuu ja siima vaikkapa läiskähtää veteen, voi kalan saaminen olla sen jälkeen vaikeaa. Myöskään liian lähelle kalaa ei kannata yrittää. Jos vain on mahdollista, sinun tulee heittää niin kaukaa kuin vain on mahdollista.
Kun, ja jos, saat taimenen siiman päähän sekä sen jälkeen haaviin etkä ota kalaa ruoaksi, toimi seuraavasti. Jos ilma kylmä tai tuulinen sekä on pakkasta. Pidä kala koko ajan haavissa, äläkä nosta kalaa vedestä pois. Pakkasella kalan silmät ja kidukset jäätyvät nopeasti. Jos haluat kuvata kalasi, pidä kala koko ajan haavissa ja vedessä. Vapauta kala nopeasti, äläkä tuota kalalle liikaa kärsimystä.
Alla olevassa kuvassa kalastaja oli aiemmin heittänyt kaukaa tuon heinämättään reunoille, jossa kaloja kävi harvakseltaan. Mitään hurjaa sumarihätsinkiä ei tullut, mutta tuossa ylempänä olevan kuvan taimenen sain siitä ylös. Tuolloin taimenet olivat hyvin valikoivia ja perho tuli tarjota tarkasti niin että peruke oikeni suoraksi ja perhon tuli laskeutua “hellästi” veden pinnalle.
Perhokalastusvälineet korrikalastukseen
Vapana voit käyttää luokaltaan #5 -7 ja 9` -10`jalkaista. Kelaksi mikä tahansa mihin mahtuu vavan kanssa samanluokkainen wf-siima. Monofiiliperuke voi olla vavan mittainen tai hieman pidempi ja kartiomainen, jotta pinturi saadaan nätistä laskeutumaan veden kalvolle. Perukkeen kärjen paksuus oman maun mukaan aina 0,18 – 0,14 mm. Jos taimen on erityisen arka voi joutua käyttämään vieläkin ohuempaa peruketta. Tuolloin ei kannata ylikorostaa vastaiskua tai tuloksena on vain tuulessa liehuva perukkeen pää. Pintaperhokalastukseen käy tuo kevyempi välineistö, ja jos haluat kokeilla streamereitä, kannattaa silloin heittää luokkaa vahvemmalla #7 välineillä.
Streameritkin saattavat myös toimia
Joskus kun kalat ovat olleet aktiivisia korrien esiintymisen jäljiltä, on mahdollista saada kaloja myös streamereillä. Parhaiten toimivat muutoinkin keväisestä kalastuksesta tutut valkoiset liitsit ja zonkerit. Myös perinteiset vaaleat streamerit ovat taimenen selviä suosikkeja. Jopa salakka tai särkijäljiltelmilläkin olen saanut sumariaikaan taimenia. Joskus myös mudun väriset eli rusehtavat saattavat tuoda tuloksia. Koskaan ei tiedä jos ei yritä. Joten ota rohkeasti streameritkin mukaan. Tässähän olemme vain käyttämässä hyväksi sumukorentojen mukana tuomaa tilaisuutta, kun taimenet ovat aktiivisia. Tällöin taimenet saattavat helposti ottaa myös pikkukalajäljitelmiin.
Streamervavaksi valitse tuo tuhdimpi #7 vapa, jolla pystyt ilmaheittona heittämään painavamman perho veteen. Uittaminen tapahtuu rauhallisilla liikkeillä, sillä kylmän veden kangistama taimen ei spurttaa perhosi perään kuten saattaisi tehdä kesällä.
Korriperhojen sitomista
Sumukorennon eli Hankikorrin väritys vaihtelee veden värin sekä kosken ja jokialueen sijainnin mukaan. Mutta perusperiaatteena itse pidän, että musta päävärinä toimii aina. Monen mielestä korennon tarkka jäljittely on tärkeää, mutta mielestäni vain silloin kun kala on krantulla päällä. Tätähän me emme koskaan etukäteen tiedä. Joten jokainen ottaa oman riskinsä perhoja sitoessaan. Olen onnistunut monenlaisilla erisidoksilla ja laitan tähän postaukseen mukaan vain kolme erilaista sidosta.
Värisävyinä kahdessa perhossa on koko musta ja yhdessä perhossa punaruskeahko runko. Toinen mustista perhoista on perinteinen Klinkhammer mustalla rungolla ja valkoisella pystysiivellä näkyvyyden vuoksi. Tällä perholla olen myös onnistunut saamaan taimenia sumukorentoaikaan. Mutta ehdottomasti tarkemmalla jäljiltelmällä onnistuu varmemmin, jota toinen tumma perho jäljitteleekin paremmin. Pari sanasta perhon kelluvuudesta. Perhon ei pidä kellua korkealla, sillä korento itsessään suorastaan makaa veden pinnalla. Perho kalastaa usein myös jopa kastuneena ja ihan pintakalvossa tai heti kalvon alla kelluvana.
Eikä välttämättä tarvitse olla juuri sumukorentokalastusta varten tehtyjä tarkoituksellisia perhoja. Riittää kun värisävy ja hahmo ovat kohdallaan. Ei kuvassa oleva Klinkhammer tai Punaruskea runkoinen vesiperhosjäljitelmäkään ole alunperin tehty sumarikalastusta varten. Olen käyttänyt niitä muun kalastuksen ohella ja joskus todennyt, että hyvin ne toimivat myös tässäkin lajissa. Vain tuo pikimusta perho on tehty juuri sumukorentokalastusta ajatellen.
Mutta mennäänpä seuraavaksi perhojen esittelyyn.
Sumukorento jäljitelmä
Koukku: Hanak H100BL Dry Fly
Runko: Musta hylje ja musta
Siipi: Musta polypropyleeni. Puolet siivestä laitetaan rungon päälle loput siivestä taitetaan myös taaksepäin.
Häkilä: musta kukko laskuvarjohäkilänä. Sidotaan etummaisen siiven juureen siiven väliin jakaen häkiläsiikaset tasaisesti. Etummainen siipi taitetaan takakenoon ja sidotaan jaetun häkilän päälle kiinni ja päätetään siihen. Katsotaan että siikasia jää tasaisesti ympäri perhon etuosaa.
Ruskeansävyinen sumukorento
Koukku: Hanak H100BL Dry Fly
Kierre: Ohut ruskea Swannundaze
Runko: Punaisenruskea keinokuitu
Siipi rungon päällä: Nippu luonnon peuraa
Laskuvarjohäkilä: Ruskea tai musta kukko
Pystysiipi: Valkonen propyleeni näkyvyyden takia
Klinkhammer
Koukku: Hanak H390BL Klinkhammer
Runko: Hare`s Ear Plus Dubbing musta. Ohuesti langalle dubattuna.
Thorax: Kuvan perhossa riikinkukon siikanen. Sen voi vaihtaa myös karkeaksi mustaksi keinokuiduksim joka harjataan
Häkilä: Musta kukko
Siipi: Valkoinen Polypropyleeni näkyvyyden takia
Vielä lopuksi
Tästä (*)linkistä löydät Hanakin koukkuja ja kuulia maahantuovan Erikoistukun kotisivut. Pääset tilaamaan tuotteet suoraan sivuilta ja muista käyttää myös Hanak-alekoodi, jotka löydät vielä tästä alta:
Käy siis Erikoistukun kotisivuilla, laita tuotteet ostoskoriin ja kassalla anna koodi PINFO15 jolla saat kaikista Hanakin tuotteista 15% alennuksen. Pienikin säästö on kotiinpäin.
… ja vielä viimeiseksi lista sumarikalastukseen sopivista koskista:
Herraskoski, Huopana -välisuvanto vanhan sillan alapuolella ja niska(osakaskunnanluvalla saa kalastaa pidemmälle kohti järveä), Kärnäkoski, Keihärinkoski, Äyskoski – niska- Läsäkoski – saunan edusta- välisuvanto, Kermankoski, Tainionvirta ja Karkkila.
Tässä linkki Karkkilan koskia liittyvään postaukseen. Postauksesta löydät linkit Karkkilan eri koskialueille mutta nyt olen käynyt lisäämässä sinne kaksi sinistä merkkiä mahdollisista Sumaripaikoista. Muitakin kohteita kyllä olisi, mutta ne ovat sen verran herkällä alueella talojen ja mökkien lähistöllä. On siis parempi pidättäytyä sellaisissa kohteissa, joissa emme häiritse alueen asukkaita.
Muistakaa liikkua niin, ettette häiritse mökkiläisiä ja asukkaita. Kesällä ehdottomasti on kielto liikkua viljelyspelloilla. Pellon reunaa pitkin voi mennä, jos siinä ei kasva viljaa. Muistakaa pitää säännöistä kiinni, niin meillä on jatkossakin Etelä- Suomessa hieno paikka kalastettavissa.
Postaukset ovat jo kaikki valmiina odottamassa juuri Teitä, Hyvät Lukijat. Me olemme 13.3- 18.4 välisen ajan Espanjassa ensin Katalonian ja sitten Leonin sekä Galician alueille kalastamassa taimenta. Onkin mukavaa aloittaa kausi aikaisemmin, ensin asiakkaiden kanssa ja sitten jatketaan paikallisten ystävien kanssa.
Mukavaa kevään odotusta kaikille ja käykää kokeilemassa Sumarikalastusta. Muistathan jakaa tämän postauksen tutuillesi.
