Oma kalastusvuosi 2021 ja vähän muutakin
On aika pistää pakettiin oma perhokalastukseen liittyvä vuosi. Aika monipuolinen se tietysti oli ja näin jälkikäteen ajateltuna ihmettelen että missä ajassa olen ehtinyt tuon kaiken tekemään. Tämä vuosi oli mulle henkilökohtaisesti, rankin vuosi ikinä. Jo se olisi riittänyt, että korona iskee keväällä uudestaan päälle, tulee etäopetus ja yritän opettaa kotoa käsin toisen asteen opiskelijoita hitsamaan, hei haloo, etänä! Mutta vastapainoksi voin sanoa että tämä vuosi on myös ollut monen uuden asian kokemisen paikka sekä uusien opittujen kalastusteknisten asioiden vuosi.
Avaan ensin tähän alle listattuna tärkeimpiä virstanpylväitä ja sieltä siis puuttuvat tarkempi erittely käydyistä eri koskipaikoista sekä omista kalastushetkistä eri koskilla. Listan alapuolelle nostan kohokohtia koko vuoden kalastustapahtumista.
Vuoteen 2021 liittyi näin lyhyesti mainittuna seuraavia asioita:
- MM-kisaperhojen sidontaa Tsekkeihin Tammi-huhtikuu
- Valmistautumista Espanjan MM-joukkueen opastukseen maalis-toukokuu
- Käsivarren rautupilkkireissu maaliskuun loppu
- Perhokalastuskarsintoja touko-kesäkuu
- Hlökohtaisia opastuksia Karkkilassa touko-kesäkuu
- Karkkilan perhokalastuskurssit kesäkuu
- Lähtö kohti Kuhmoa 22.6 tästä alkoi 3kk yhtämittainen kalastus sekä opasturnee
- Perhokalastusleirit Kuhmossa kesäkuu, joista viimeinen peruttiin lämpimien vesien takia
- Hlökohtaisia opastuksia Kuusinkijoella heinäkuussa
- Kohti Norjaa vk 29 ensin Varangin suuntaan ja sieltä kohti Finnmarkia
- Iijoella puolikas harkkapäivä 30.7 ja SM-finaali 31.7-1.8 Taivalkoskella
- Heti finaalin jälkeen 1.8 kohti Kuusamoa, jossa Espanjan MM-joukkue jo odotti malttamattomana opastuksen aloittamista
- 10vrk Espanjan joukkueen kanssa harjoittelemassa järvellä ja joella
- 11.8 Kuusamon perhokalastuksen MM-kisapoolituksen teon aloittaminen Kuusinkijoella eli maastopäiviä 2 kpl kahteen mieheen koko kuusinkijoen poolitus
- 13.8 Ensimmäinen kisapäivä ja ajelen Sektoripäällikkön hommiin Kuusingin Putkoseen.
- 14.8 Toinen kisapäivä
- 15.8 Kolmas kisapäivä. Poolituksen purku ja mitalijuhlat Rukalla
- 16.8 Kohti Lentiiran lomakylää jossa vielä yksi koskiprojektin alkuun laittaminen
- 17.8 Ajo kohti kotia
- Elokuun loppu hlökohtaisia opastuksia Karkkilassa sekä Masters SM-kisa
- Syyskuun 2 pvä lähtö kohti Espanjan kutsu parikilpailua joka kestää 3vrk. Paluu 5.9
- Syyskuussa 3 perhokalastuksen karsintakilpailua ja 7vrk Kanalintureissu Hossaan. Kisaperhojen tekemistä MM kisoihin
- Syyskuun 28 pvä lähtö kohti Tsekin Morava-jokea ja Masters MM-kilpilua.
- Lokakuun 11 pvä lähtö Tsekeistä MM-kisoista kohti Suomea
- Marraskuun 1 pvä perustan uuden Masters Italian MM-joukkueen Whatsapp ryhmän ja alkaa valmistautuminen kohti Italian Trentinon Masters MM-kilpailua 11-24.7.2022
- Marraskuu-Joulukuu joukkueen yhteistyökumppaneiden varmistaminen, perhojen tekoa ja kisa-asioiden varmistamista
- Joulukuussa saan päätökseen Neuropsykiatrisen valmentajan opinnot
- Perhokalastajaninfo.fi blogin pystyyn laittaminen marraskuu 2vk ja sen säätämistä loppuvuosi.
Joistakin yllämainituista tapahtumista en kirjoita pitkiä stooreja tai kerron vain mainintana. Näistä on joko ollut tai on tulossa postaus. Toisin kuin päätin, tästä tulikin pidempi postaus joten olen jakanut sen kahteen osaan. Toinen ilmestyy heti perään 2.1.2022 klo 12.00.
Vuosi 2021 alkaa
Alkuvuosi 2021 eli tammikuu – huhtikuu kuluivat pääosin perhonsidontapöydän äärellä. Olimme Masters-joukkueena valmistautuneet, jo vuoden 2020 aikana tuleviin Masters MM-kilpailuihin sitomalla ottiperhoja. Mutta kun tulevan harkkaviikon oppaamme Tsekkiläinen Lubos Roza kertoi, että mitkä perhot hänen mielestään ovat toimivia, alkoi joukkueella uusi perhonsidontajakso. Lisäksi mulle tuli aikamoinen kasa perhotilauksia asiakkailta eli nekin työllistivät vielä koko kevään ajan.
Samalla valmistelimme tulevaa Espanjalaisten opastuspäiviä eli mm. veneiden varauksia järvipäiville. Myös joukkueelle sopivan majoituksen selvittelyssä meni yllättävän pitkään. Samalla jänskätettiin, kuinka korona vaikuttaa kesän tuleviin opastuksiin.
Perhokalastuksen SM-karsintoja
Toukokuussa ja heti kesäkuun alussa minulla oli muutama perhokalastus karsintakilpailu. Jo edellisenä syksynä alkanut karsintakausi vuoden 2021 SM-finaaliin oli tuonut Matildajärveltä sijan 4/16, Julkujärveltä sijan 2/24, Karjaanjoelta 8/20. Keväältä taas sijat Julkujärvi 11/22 sekä Karjaanjoki 3/20. Näistä kisoista kahden parhaan tuloksella pääsinkin heinä-elokuun vaihteessa pidettävään SM-finaaliin Iijoelle.
Toukokuussa alkaa Karkkilassa kalastusoppaan kausi
Touko-kesäkuussa oli myös runsaasti henkilökohtaisia opastuksia Karkkilan Karjaanjoella. Aika tasaisesti 3-4 asiakasryhmää viikossa.Nämä opastukset ovat yleistyneet ja niitä ovat ottaneet monipuolisesti niin aloittelijat, kuin kokeneetkin harrastelijat. Opastuksesta on huomattu olevan se hyöty, että jos ei tunne Karjaanjokea kovin hyvin tai kalaa ei olla saatu aiemmin, niin oppaan kanssa pääsee saman tien selville oikeista tekniikoista. Siis siitä kuinka ja miten alueen kosket tulee kalastaa, jotta kaloja sitten omilla reissuilla alkaa löytymään.
Kokeneemmille kalastajille hyöty oli taas enemmän kalastustekniikoiden ja koskenlukutaidon läpikäymistä. Päivän aikana monen taidot kohentuivat niin paljon, että kesän kalansaaliit moninkertaistuivat. Osa opastettavista varasi vielä kesän Kuhmon leireillekin oman paikkansa. He halusivat tuplata omat taitonsa ja oppia lisää koskenlukutaidosta erilaisilla kohteilla.
Kesäkuussa oli myös kaksi perhokalastuskurssia Karkkilan Pitkälänkoskella, jotka normaalisti täyttyvät myös hyvin varhaisessa vaiheessa jo alkusyksystä. Varasijoille jäi runsaasti peruutuksien odottajia mutta valitettavasti niitä harvoin tulee. Eikä meidän aikatauluilla oikein ehdi enempää kursseja pitämään Karkkilan koskilla.
Retkue liikkeelle kohti Kainuuta
22.6 lähdimme ajelemaan kohti Kainuuta. Kävimme ensin testaamassa Hyrynsalmen lähellä olevaa Kynäkoskea, jonka olimme varanneet vain omaan käyttöömme. Koskella oleva laavu sijaitsee korkealla mäentörmällä, josta oli kiva katsella kuohuvaa koskea. Tarkoituksena oli kalastaa puolesta päivästä iltaan asti ja miettiä sen jälkeen, olisiko aika pitää pari päivää lomaa. Pari ensimmäistä tuntia meni alavirrasta ylöspäin nousten ja nymfisettiä tarjoillen. Mitään järin isoja kaloja ei tuona aikana kohdalle sattunut mutta muutama 40 cm luomutaimen sekä pari harjusta.
Makkaranpaiston jälkeen lähdimme käymään yläkoskella, joka oli oikeastaan todella mielenkiintoisen näköinen, mutta ei sieltäkään mitään isompaa kiinni saatu. Joten paluu takaisin alakoskelle ja heti laavun alapuolelta parhaimpia kuohuja heittelemään. Sieltäpä sitten Kanervalle sattuikin isompi taimen kiinni, mutta hetken vetkuiltuaan kala pääsi irti. Loppuilta meni pieniä taimenia irroitellessa ja päätimme lopettaa hyvissä ajoin. Tulimme lopulta siihen tulokseen että olemme juhannusvapaan ansainneet ja lähdimme kohti seuraavaa majoitus. Varasimme kuitenkin vielä Akonkosken Kuhmosta, heti juhannuksen jälkeiselle päivälle. Olisi kiva päästä kalastamaan huippuharjus kohdetta.
Kesäkuinen päivä Akonkoskella ja Kuhmon leirit
Jos ette ole vielä ehtineet Akonkoskella käydä niin suosittelen todella kovasti. Koski ei ole mikään kovin pitkä, ehkä hieman yli 100m ja leveyttä saman verran. Koskelle saavutaan etelärannan kautta ja riippuen veden korkeudesta on heti lähtörannasta alkaen hyviä harjuskuoppia hyvinkin runsaasti. Jos vesi on matalalla, kannattaa suoraan kahlata päävirran reunaan. Harjuskanta on todella runsas, ehkä saatat saada pari taimentakin. Säynettäkin esiintyy paikoin ja ovatkin aika isoja veijareita. Helposti luulee että nyt on iso taimen kiinni mutta useimmiten onkin säyne. Meillä taisi keskimitta harjuksilla olla noin 42 cm, suurimpien ollessa 46 cm.
Perhokalastusleireillä oli mahtavaa porukkaa kuten aina on ollut. Kalaakin saatiin, tosin mitää isomuksia ei haaviin asti tullut. Lentiiran lomakylän kanssa yhteistyö sujui mainiosti ja savusauna oli joka ilta kuumana. Ruokakin aina niin maittavaa ja ensikesänä mennään taas uudestaan kahden leirin voimin.
Seuraavaksi kohti Kuusamoon
Leirien loputtua lähdimme kohti Kuusamoa, jossa meitä odotti muutama yksityisasiakas. Suuntasimme kohti Kuusinkijokea ja hyviä harjuspaikkoja. Hieman olikin jo kärsimätön olo päästä viemään asiakas niille parhaimmille kalapaikoille. Muutama asiakas on halunnut että näytetään Kuusingin taimenen kalastusta, sehän on loppujen lopuksi yksinkertaista perhonuittoa mutta vaatii hyvää taimen paikkojen tuntemista sekä ymmärtämistä siitä kuinka niitä kalastetaan. Tänäkin vuonna kuitenkin nymfitekniikalla saatiin eniten ja suurimmat kalat. Määrällisesti ei niin paljon kuin aiemmin. sillä kalastajaa oli joella paljon enemmän kuin aiemmin. Kyllä harjuksenkin kalastukselle pitäisi jokin maksimi kalamäärä/vrk saada. Ei tuo kalakanta kestä tuollaista hävikkiä mikä ruokakalojen otosta tulee.
Varangin niemimaalta Finnmarkiin
Tässä välissä pidimme muutaman päivän loman ilman kalastusta, kunnes lähdimme ajelemaan kohti Norjaa ja Varangin niemimaan Båtsfjordia. Matkalla näimme kyllä upeita vuonoja, korkeita jylhiä vuoria ja kun nousimme Geantnjajavri ylängölle, muuttuivat taas maisemat erilaisiksi. Båtsfjord ihastutti meitä kovasti. Pieni merenrantakylä, jossa kalastajasatama ja kodikkaan näköisiä taloja.
Majoitus oli varattu pienestä Båtsfjord Hotellista aivan rannan läheltä. Huone oli mahtavia yksityiskohtia täynnä ja kodikkaan tuntuinen. Suosittelen kyllä kaikille testaamaan. Lisäksi hotellissa oli ravintola, josta sai oikein herkullisen pihviaterian vielä illalla. Seuraavana aamuna lähdimme vielä käymään Syltefjordissa. Komeat oli jokimaisemat, mutta joki laitettiin kiinni silloin samana päivänä kun lohta ei jokeen noussut. Tätähän tapahtui muuallakin päin Norjaa viime kesänä.
Kun jokimaisemat oli ihasteltu lähdimme kohti Tanabruta. Siitä Norjan puolelle ja jokivartta pitkin Kaarasjoen kautta Finnmarkin maisemiin. Jossa meitä jo odottikin paikallinen mönkkärikuski. Viikon kamat mönkijän kyytiin ja kohti tunturia. Vaikka alueena Finnmark onkin laaja, emme halua paljastaa tarkkaa seutua, jonne olimme menossa. Eivät nekään alueet ja kalakannat kestä kovin massiivista turistirallia. Maasto oli puhdas roskista, se oli kiva havaita.
Matka perille kesti 4 tuntia ja kyllä oli takamus puuduksissa. Mukana ollut kotateltta pystyyn, on siinä mukavan leveästi tilaa kahdestaan oleskella. Perhovälineet kasaan ja heti kalalle. Huomattavaa oli että vesi ei ole vielä koskaan ollut noin vähissä, kuin se nyt oli.
Isoja harjuksia
Harjukset näyttelivät pääosaa ja taimenet pysyivät piilossa. Mutta harjusten keskikoko oli ruhtinaalliset 45 cm, isoimpien ollessa 53 cm. Muutama ruokakala otettiin ja paistettiin pienellä nuotiolla. Olin ottanut pienen pussillisen puita mukaan niin ei tarvinnut maastosta niitä repiä irti. Olipa harvinaista aikaa kun sai ihan omaan tahtiin kalastella tai olla kalastamatta ja nauttia vain maisemista sekä hiljaisuudesta. Tämä oma retki tuli niin tarpeeseen, sillä seuraavat 3 viikkoa olisivat täyttä haipakkaa. Kelit suosivat, oli pilvipoutaa ja välillä aurinkoakin.
Taivalkoski- Kuusamo välille
Seuraavaksi auton keula kohti Taivalkoskea ja tulevaa SM-finaalia. Puoli päivää ehtisimme harjoittelemaan Iijoen alaosilla, jotka eivät kuuluisi mukaan kilpailuun. Kosket olivat alaosilla kuitenkin niin runsasvetisiä ettei rannasta paljon irti päässyt. Tarkoitus oli löytää koski, jossa olisi kalaa ja pääsisimme testaamaan perhojen toimivuutta. No kovin kummoista paikkaa emme löytäneet, joten hiukan kylmiltään lähdin seuraavana päivänä kisa-alueelle. Kisan alkuun sattui yksi sellainen pooli, jossa olin useita vuosia sitten kalastanut mutta mitään hyötyä en siitä huomannut olevan. Lopuista pooleista osa oli hyviä ja mukaan sattui myös ihan kehnojakin. No kisa meni miten meni eli sijoitus 29/40, ei siis millään tavalla hyvin.
Kun kisa päättyi, oli jo vauhdilla siirryttävä kohti Kuusamoa. Siellä Espanjan MM-joukkue odotti meitä Rukan lähellä majoituksessa. Edessä olisi 10 vrk opastusta ja vähän kalastustakin espanjalaisten kanssa. Tästä olen jo tehnytkin oman postauksen sivuille, joten siitä ei sen enempää.
Tässä kohtaa olemme menossa 1.8.2021 päivässä. Huomisesta postauksesta voi sitten lukea loppuvuoden tapahtumat.
Koska sanainen arkku aukesi tulikin tästä oman kalastusvuoden koosteesta sen verran pitkä, että jaoin sen kahteen osaan. Toinen postaus ilmestyy jo huomenna 2.1.2022 klo 12.00. Muistathan palata takaisin jatkamaan lukemista ja pysymään tarinassa mukana.
