Orange tag eli OT ja sen kaikki muunnokset | Tässä postauksessa keskitytään vain Orange tag perhoon ja siitä tehtäviin muunnoksiin. Kuinka voit säväyttää perusmalli Orange tagia niin että se olisi hieman erilainen kuin muiden alkuperäinen malli. Kuinka olla parempi perhokalastaja ja saada paremmin kalaa? No ainakin muuntautumalla erilaisin tekniikoin ja käyttämällä muutamia hyväksi havaittuja perhomalleja eri variaatioin.
Tämä postaus sisältää kumppanuuslinkin, joka on merkattu (*) merkillä.
Orange tag(OT) on perho, jonka lähes kaikki perhokalastajat tuntevat ja käyttävät. Sillä siis saa kalaa mutta miksi? Olen usein miettinyt mistä ihmeestä tämä johtuu. Mikä tekee juuri tästä perhosta niin tehokkaan? Kyseessähän on nymfi, jossa on oranssista keinokuidusta pyrstötupsu, vihertävä keinokuiturunko, cdc-häkilä ja kauluksena vähän vihreää kuitua.
Oranssin tehokkuus värinä
On pakko alkaa miettimään asiaa ensin hyönteisen näkökulmasta. Perhossa käytetyt värit ja muodot ovat muuten perusnymfin värit paitsi se pyrstötupsu. Miksi siis oranssi on se tehokkain? On sitä kyllä kokeiltu montaa muutakin värivaihtoehtoa, mutta mikään niistä ei vedä vertoja oranssille. Toki eihän tuollainen OT ole kovin tarkasti mitenkään hyönteisen näköinen. Rungon vihertävä sävy voi olla oikeanlainen esim. larvojen väritykseen verrattuna. Myös cdc- kaulus luo hyönteismäisyyttä eli toukan jalkoja mukaillen. Mutta ehkä myös pelkkä hahmo voi olla riittävän voimakas kalan reagointiin.
Taimenen ja muidenkin kalojen värinäkö
Seuraava teksti perustuu täysin internetistä löydettyyn materiaaliin. Teksti on koostettu monesta artikkelista ja yhdesta tutkimuksesta.
Löysin useita englannin kielisiä erilaisia artikkeleita ja tutkielmia taimenen värinäöstä. Itseasiassa uskon että nämä pätevät monelle muullekin kalalle. Kalan silmää on tutkittu niin että on todettu sen olevan rakenteeltaan lähes samanlainen kuin ihmisenkin silmä. Näihin vedoten ja näiden perusteella voimme todeta että taimen näkee kaikki värit mutta eri tavalla kuin me ihmiset. Vesi on huono valonjohdin, johon erityisesti vaikuttaa veden kirkkaus – tummuusaste. Se vääristää kalan tekemiä havaintoja, koska vesi imee itseensä väriä riippuen sen aallonpituudesta. Värin kaikki sävyt erottuvat vain lähietäisyydeltä.
Punainen ja oranssi ovat hyviä valintoja kirkkaaseen veteen. Tummissa eli ruskeissa ja sameissa vesissä keltainen ja vihreä näkyvät paremmin. Tämähän kaikki samean veden kuhan jigaajat jo tiesivätkin. Oma kokemus on, että myös musta näkyy samessa vedessä hyvin ja on kalalle suosittu väri. Punaisen värin taimen näkee reilusti punaisempana kuin ihminen.
Kalastus yöllä ja fluorivärit
Ne perhokalastajat, jotka kalastavat usein taimenta yöllä käyttävät useimmiten mustaa perhoa. Jos taivas on kirkas, näkyy tumma perho yöllä varmasti parhaiten taivasta vasten alhaalta päin katsottuna. Jos taivas on pilvinen, voisi kuvitella että valkoinen perho näkyy paremmin. Kala kuitenkin näkee myös pimeässä, mutta kyky nähdä värejä heikkenee oleellisesti.
Fluoresoivat värit korostavat värin näkyvyyttä veden alla mutta saattavat myös samalla muuttaa värin sävyä. Mutta nämä fluorivärit kuitenkin tuovat monipuolisuutta perhonsidontaan. Tällaisestahan fluoresoivasta langasta usein Orange tagin pyrstö tehdään. Värikoukkupilkkijät ovat varmasti ensimmäisinä jo vuosikymmeniä sitten tutkineet fluorisoivien sekä muutenkin värien merkitystä ja näkyvyyttä eri syvyyksissä. Etenkin kun veden päällä on vielä metrin verran jäätä, joka estää valon pääsyn. Aikanaan tuli opittua että violetti ja sininen on syvälle mentäessä ne viimeiset värit, jotka kala näkee.
Maanläheisiä sävyjä
Ruskean sävyt ovat kuitenkin kalalle erittäin tärkeitä, sillä kalojen ravinto koostuu pääosin sen värisävyisistä hyönteisistä. Muita maanläheisiä hyönteisten värejä ovat vihreä ja mustasta valoisampi harmaan sävy. Nämä värisävyt varmasti ovat kalalle tärkeitä, mutta kaikista tärkeintä tässä kohtaa on se hyönteismäinen olemus.
Kuitenkaan täysin kaikkein kirkkaimman väriset perhot eivät aina ole se paras vaihtoehto. Ainakaan itse en käytä näitä kaikkia värejä älyttömän kirkkaina väreinä tai ainakaan niin että perho olisi pelkkää kyseistä väriä. Ajattelen niin että luonnonkalat eivät ole tottuneet kirkkaisiin väreihin. Vaan pikemmin oikea väri sopivana iskupisteenä tietyssä paikassa herättää kalan uteliaisuuden ja kun perhon muu muoto ja värit täsmäävät sillä hetkellä, kala ottaa perhon.
Orange tagin muunnokset
Seuraavaksi mietitään sitä, millaisia muunnoksia voisit tehdä Orange tagista. Millä asioilla saamme Orange tagista erilaisen? Ohessa mainittuna ne tärkeimmät asiat, joita voit muuttaa perhossa.
- Kuulan väri ja koko
- Rungon väri
- Kaulukseen väri heti kuulan taakse
- Kaulukseen häkilä
- Runkoon häkilä
- Runkoon kierre
(*) Näihin vaihtoehtoihin löydät materiaalit täältä. Ruodosta saat hyvää palvelua, aina ja Verkkokaupasta löydät lähes kaiken tarpeellisen. Tilaat kaiken tarvittavan helposti kotiin.
Vaihtoehtojen vaihtoehdot
Kuulan värin vaihtaminen on yleisin tapa saada perhon ulkonäköön muutosta ja vaihtoehtoja on monia. Hopea, kupari, kulta, metallic light pink, maalattu pinkki, metallic hot pink ja oliivi. Tässä vain muutamia mainitakseni, sillä kuulien väreissä löytyy vielä vaihtoehtoja toinen mokoma lisää.
Kuulan koko tulee tässä mukaan olennaisena osana. Se vaikuttaa ulkonäössä hahmoon ja tietysti värinä itse perhon väriin. Mutta kalastettavuuteen myös todella paljon. Syvempää vettä – isompi kuula. Vähemmän vettä – pienempi kuula. Kovempi virtaus- isompi kuula. Miedompi virta – hieman pienempi kuula.
Rungon väriä voi myös vaihtaa, mutta tässä pidättäytyisin aika neutraaleissa ja luonnonmukaisissa sävyissä. Ehkä voisin kokeilla täysin mustaa, vihreän eri sävyjä, jäniksen naamakarvaa ja ruskean eri sävyjä. Kuitenkin täysin jyrkät ja kirkkaat värisävyt näyttäisivät aika luonnottomilta. Mutta tässä kohtaa on vain “taivas” rajana erilaisille kokeiluille.
Kaulukseen väri saattaa tuoda perholle juuri sen oikean pienen säväyksen, jolla se paljon normi OT – perhoja nähnyt kala saadaan ottamaan. Kaulukseen tämä väri tehdään joko kirkkaampaa keinokuitua dubbaamalla langalle ja kiertämällä kuulan taakse. Toinen vaihtoehto on kiertää suoraan fluorisoivaa värikästä lankaa ohut kerros kuulan taakse. Tästä ei kannata tehdä liian massiivista. Siitä tulee helposti liian hallitseva ja sotkuinen versio.
Kaulukseen eli kuulan taakse tehdään usein myös häkilä kuvaamaan hyönteisen jalkoja. Järkevimmät vaihtoehdot tähän ovat cdc- häkilä tai kanan pehmeää häkilää. Kananhäkilä on siinä mielessä myös hyvä, että se elää vedessä paremmin kuin kukonhäkilä. Cdc- höyheniä on nykyään saatavana monessa eri värissä, myös jopa aika kirkkaan värisinä. On myös mahdollista tehdä tuo kaulushäkilä jostain pitkästä ja pehmeästä luonnonkarvasta. Ensimmäiseksi tulee mieleen värjätty kettu tai jäniksen karva.
Runkoon voi myös kiertää runkohäkiläksi kanan- tai kukon häkilää tai hieman pidempi siikaisen cdc-höyhenen. Tällöin tuo runkohäkilä kannattelee perhoa hieman enemmän, eikä perho uppoa kuten ilman runkohäkilää oleva perho.
Runkoon voi tietenkin vielä laittaa kierteen antamaan väriä ja näköä toukan jaokkeisuudesta. Yleisimmin kierteen värit laitetaan kuulan värin mukaisesti, mutta mikä estää kokeilemasta jotain ihan jotain muuta.
Koukkuina voit käyttää esimerkiksi hyviksi todettuja Hanakin koukkuja. Alla olevasta linkistä pääset käyttämään alennuskoodin hyödyksesi Hanakin kaikista tuotteista. Koodin käyttäminen on sinulle selvää rahallista säästöä.
PINFO15 koodilla saat nyt 15% alennuksen kaikista Hanak – tuotteista Erikoistukun verkkosivuilta. Tässä vielä linkki sivuille.
Miten siis tästä eteenpäin
Lopputulemana voimme pohtia että milloin, missä ja minkälaisessa tilanteessa käyttäisimme näitä eri versioita. Ehdottomasti itse käytän lähes näitä kaikki versioita, jossain vaiheessa. Toki oma tuntuma on sen verran hyvä että osaan varmasti eroittaa ne tilanteet missä kohtaa esim. runkohäkiläistä kannattaa käyttää. Tai missä vaiheessa kokeilen erivärisellä ja värikkäämmällä kuulalla. Yhtä ja ainutta oikeaa ohjetta tähän ei ole kenelläkään mutta tietty tuntuma rakentuu kun käy paljon kalastamassa ja testaamassa. Sinulle ehdotan että teet muutamia erilaisia versioita itsellesi rasiaan ja kun seuraavan kerran menet kalalle, otat vain nuo testiversiot sekä pari luottoperhoa mukaan. Ei muita perhoja. Sillä helposti kalastaja palaa takaisin perhoihin, joilla kalastaa aina. Näin et myöskään kehity perhokalastajana, vaan olet aina sillä samalla portaalla.
Koskenlukutaito ratkaisee aina todella paljon, jos et kehitä itseäsi siinä, junnaat asisassa paikoillaan. Kannattaa käydä lukemassa aiempi blogipostaus koskenlukutaidosta täältä. Se on perhokalastuksen eräs tärkeimmistä kulmakivistä, jos se ei ole hanskassa, jää monta kalaa saamatta.
Itselläni on tuo eri mallien käyttö selkeytynyt kilpakalastuksen myötä ja tehnyt sen myötä kalastuksesta tuloksekkaampaa. Olen myös todennut että pystyn paljon nopeammin vaihtamaan ei toimivat kokeiluversiot toimiviin perhoihin.
Jos tuntuu siltä että tarvitset apua, ota meihin yhteyttä.
Alla pari tyytyväisen asiakkaan komenttia
“Palkesin opastus oli kiitettävän aktiivista ja perusteellista ja hyvin meidän tarpeisiin räätälöityä. Mukavassa seurassa opimme tehokkaasti nymfikalastuksen salat ja mikä tärkeintä saaliitkin parantuivat selvästi. Pertti, Yksityisopastus”
“Erinomainen johdatus nymfikalastukseen aina perukkeen kasaamisesta itse kalastustekniikkaan. Opitut asiat näkyivät siiman päässä jo kurssia seuraavien viikkojen aikana, Tatu Kuhmon perhokalastusleiri”
Tämä postaus sisältää affiliate linkin, joka on merkattu (*) merkillä. Sen klikkaaminen ei aiheuta sinulle mitään kuluja ja minä saan siitä pienen komission, jolla ylläpidän tätä blogia.
Tässä muutama linkki kalojen värinäköön liittyviiin artikkeleihin ja yhteen videoon:
Video – How Trout See Color – A Research Based Explanation
4 ajatusta aiheesta “Orange tag ja sen kaikki muunnokset”
Tuossa oranssissa on kyllä jotakin. Itse olen huomannut tippetistä (musta-oranssi) tehdyn pyrstön olevan perhoissa toimiva. Niin onhan se myös melko vanha materia perhoissa. Varsinkin perinteisissä uppoperhoissa paljon käytetty.
Niin, sitä harvemmin enää näkee pyrstöissä materiaalina käytettävän vaikka toimisi vielä ihan varmasti. Irkkujen järviperhoissahan se on aika yleinen pyrstöissä. Aina kannattaa kokeilla jotain sellaista jota muilla ei todennäköisesti ole.
Vanha harrisuosikkiversioni Red Tagista, toimi erinomaisesti 1990-luvun hulluina harrivuosina Etelä-Suomessa mutta myös P-Ruotsissa: koukku pitkä 10 tai 12. Pyrstö leikataan niin lyhyeksi, että juuri ja juuri näkee. Hoikka (!) runko riikinkukosta. Häkilä pehmeää grizzly kanaa, reilusti ylipitkä, ja vain yksi kierros, eli siikasia jää perhoon ihan muutama. Päähän kuula, tai tapsiin. Toimii parhaiten, kun antaa vähän väliä pientä liikettä perhoon. Perho pelittää läpi kesän, niin alkukesän korkealla vedellä kuin loppukesän kuumimpina hellepäivinä keskellä päivää.
Yksinkertainen toimii aina. Eihän tuossa isoja muutoksia ole perusmalliin, mutta joskus pienikin muutos voi tuoda merkittävän eron kalan syöntiin. Tuon perhon teho voisi vielä parantua kun hieman pienentäisi koukkua.