Perhokalastajan Perdigon perhot – Perhoja on monenlaisia ja eri tarkoitukseen sopivia. Meille suomalaisille Perdigonit ovat hieman vieraampia malleja. Käydäänpä hieman perhon käyttötarkoitusta läpi.
Perdigonit ovat ohuita ja solakoita perhoja, joissa on yleensä luonnon materiaalia pyrstössä. Runko on yleensä sellaista materiaalia, jonka päälle voi sivellä UV-liimaa ilman, että siitä jää esille mitään rumia törröttäviä karvoja tai höyhenen osia.
Miksi Perdigon perho
Perhokalastajan Perdigon perhot – perho on siis varsin yksinkertainen ja kohtalaisen nopea sitoa. Eniten aikaa vie aina rungon liimaus, jos sen haluaa tehdä huolellisesti. Mutta mistä päin maailmaa perdigonit sitten tulevat? En itse tiedä sen tarkkaa syntyhistoriaa, mutta tiedossa on että jo kauan aikaa sitten espanjalaiset käyttivät näitä kyseisiä perhoja. Myös ranskalaiset ovat olleet jo pitkään perdigonien innokkaita käyttäjiä.
Espanjaksi perdigon tarkoittaa pellettiä eli kiinteästä materiaalista tehtyä raetta. Pergoninin syntymaat ovat siis sellaiset maat, joissa kalastus tapahtuu erittäin kirkasvetisissä joissa. Kohteena voi olla vuoristojoki, jonka vesi on kristallinkirkasta ja matalaa. Toisaalta joki voi olla myös kiivas virtaamaltaan, joissa nämä ohut ja sileärunkoiset perdigonit ovat parhaimmillaan.
Perdigon tipahtaa kosken kovan pintavirtauksen läpi paljon helpommin kuin nymfi, jonka runkomateriaalina on jotain luonnon- tai keinokuidunomaista materiaalia. Niillä kun on ominaisuutena sitoa ilmaa ympärilleen, ja näin kelluttaa perhoa enemmän kuin sileärunkoinen liimarunkoinen perdigon. Uppoamisero näihin ns. normaaleihin nymfeihin on erittäin suuri perdigonin eduksi, sillä siinä ei ole mitään tarttumapintaa perhoa kannattaville ilmakuplille.
Tavallinen nymfi tulee heittää paljon enemmän ylävirran puolelle saadakseen sen uppoamaan riittävän syvälle. Perdigon taas uppoaa paljon lyhyemmällä uitolla ja nopeammin samaan syvyyteen.
Perdigon on myös perhona huomattavan paljon kestävämpi ja pitkäikäisempi rungoltaan kuin luonnonmateriaalista tehty nymfi. Onhan liimattu runko vahva ja kestävä, joka ei hajoa kalan suussa millään tavalla.
Perdigoni perhojen materiaalit
Perdigonit tehdään usein suoralankaisiin koukkuihin ja siihen löytyykin useita eri valmistajien hyviä malleja.
- Hanak H230BL Stillwater & Wet
- Hanak H200BL Stillwater & Wet
- Ikon N220 Nymph & Stillwater
- Ahrex FW562 – Short Nymph
- Hends 404BL
Itse näen, että koukun tulee olla medium mallia eli ei liian vahvalankainen. Myös koukunkärki voi hieman kääntyä sisäänpäin, jolla varmistetaan kalan pysyvyys koukussa. Kuulan on myös hyvä mennä kiinni lähelle koukun silmukkaa. Hyvä rungon pituus koukussa on sellainen, että siihen saa sidottua sopivan mittaisen perhon vartalon.
Valitettavasti en anna tässä mitään mittoja, sillä jokainen sitoja saa itse päättää, minkä mittainen perhon runko näyttää sopivalta. Yllä mainittuihin koukkuihin tehtynä tuon perhon koukun runko on sopivan mittainen. Ahrexin koukkuun perhoa tehtäessä on oltava tarkkana ettei liimauksesta tule liian paksua. Muuten runko näyttää turhan tukevalta, sillä koukun runko on lyhyt.
Perhon pyrstöksi voit sitoa erivärisiä kukonniskan höyhenen siikasia tai vaikkapa Leonin kukon erikoisen värisiä siikasia. Tämähän on täysin jokaisen sitojan oma päätös. Kuitenkin on hyvä muistaa, että kukon siikaset on hyvä olla sen verran jäykkiä ja korkealaatuisia, että ne pysyvät muodossaan. Minkään kananniskan taipuisat ja hennot siikaset eivät sovellu pyrstöksi.
Perdigon perhon runko tehdään useinmiten ohuista ja kiiltävistä tinselinauhoista tai tarkoitusta varten tehdyistä Hendsin Perdigone Pearl Body – materiaalista. Myös faasaanin pyrstösulasta tehty quill sopii hyvin runkomateriaaliksi. Ehdottomasti voit tehdä rungon myös kiertämällä sen sidontalangasta, jolloin pyrit vain kiertämään mahdollisimman tasaisen rungon ilman suuria paksuusvaihteluita.
Quill = fasaanin pyrstösulan siikasen ruoti josta on mm. pyyhekumilla kumitettu pois pienet siikaset. Tällöin jäljelle on jäänyt vain siikasen puhdas ruoti, jonka voi kiertää perdigonin rungolle. Tästä linkistä löydät valmiiksi tehtyjä Quill siikasia.
Pääasia on, ettei runkoon tule mitään sellaista materiaalia, jossa olisi selvästi ulkonevia höyhenen tai karvan osia. Esimerkiksi jänis- tai keinokuitudubbinki ei tässä kohtaa käy rungon materiaaliksi. Voit tietysti kokeilla, mutta tulet huomaamaan liimausvaiheessa, että runkoon jää liimatessa ikävästi pystyyn erilaisia karvoja.
Perdigon perhonrungon liimaus
Pääasia on se että kun liimaat runkoa et missään nimessä tee siitä liian paksua. Kun haetaan hyönteismäistä muotoa, on se hoikka ja ohut. Joka hieman paksunee kuulaa päin mennessä. Liimauksessa onkin helppo tukeutua kuulaan. Kuin päätepisteeksi perholle voit mustasta liimasta laittaa pienen täpän kuulan niskaan ikäänkuin hyönteisen siipiaihioksi.
On hyvä jos sidontapenkkisi kiinnityspää kääntyy 360 astetta ympäri. Näin voit liimatessasi ja perhoa lamputtaessa pyörittää toisella kädellä perhoa sidontapenkin kiinnityspäätä. Näin liimakerroksesta tulee tasainen, eikä se pääse helposti valumaan. Aikanaan kun itse aloitin perdigonien sidonnan laitoin liikaa liimaa, joka valui ikävän näköisesti. Nyt osaan jo säännöstellä liimaa sen verran vähäisen määrän, ettei se ehdi valumaan lamputtaessa.
UV-valaisin eli mustavalovalaisin on valaisin, joka tuottaa suuritaajuista ultraviolettisäteilyä UV-A. Ultraviolettisäteily saa fluoresoivat ja fosforisoivat aineet säteilemään näkyvää valoa, esimerkiksi valkaistun paperin ja kankaan, hampaat ja neonvärit sekä pimeässä loistavat materiaalit. Gulffin UV- lamppu 365nm/3w tuottaa sopivaa taajuutta pääosin kaikkien UV-liimojen kovettamiseen. Lamputtaminen on nopea tapahtuma. Jos liimaa ei ole liikaa, ei kovettuminen kestä muutamaa kymmentä sekuntia kauempaa. Käy katsomassa yllä olevasta linkistä Gulffin laadukas lamppu.
Perdigoneihin sopiva liima löytyy myös Gulffilta. Esimerkiksi Thinman clear on sopivaa levittää perhon rungolle siveltimen avustuksella. Ehdottomasti käy myös muutkin UV- liimat tähän käyttötarkoitukseen.
Käy lukemassa vanhempi postaus tästä linkistä – Kauden 2022 parhaimmat perhot – sieltä löydät muita hyviä perhonsidontaohjeita.
Seuraavaksi paneudumme itse Perdigonien sidontamalleihin ja -ohjeisiin. Tästäpä päästään hyvin eteenpäin itse asiassa. Alla muutama kuva perhoista resepteineen. Kaikkissa alla olevissa perdigoneissa on runko liimattu Gulffin UV-liimalla.
Jos haluat käyttää Hanakin koukkuja niin käypä katsomassa Erikoistukun sivuilta tästä linkistä. Antamalla kassalla koodin PINFO15, saat kaikista Hanakin tuotteista 15% alennuksen. Nyt kannattaa käyttää hyödyksi sillä 15% on jo hyvä alennus. Kaikki säästö on kotiin päin.
Perdigon 1
Koukku: Hanak tai Ikon koko 14
Kuula: 3.3 mm hopea tungsten
Pyrstö: Cock de Leon
Runko: Hends Pody material
Niska: Musta liimapiste
Perdigon 2
Koukku: Hanak tai Ikon koko 14
Kuula: 3.3 mm hopea tungsten
Pyrstö: Cock de Leon
Runko: Hends Flat Tinsel Blue Pearl
Kaulus: Oranssi lanka
Perdigon 3
Koukku: Hanak tai Ikon koko 16
Kuula: 3 mm hopea tungsten
Pyrstö: Cock de Leon
Runko: Musta sidontalanka
Perä: Punainen holonauha
Kierre: Ohut hopea metalli wire
Perdigon 4
Koukku: Hanak tai Ikon koko 16
Kuula: 3 mm hopea tungsten
Pyrstö: Cock de Leon
Runko: Musta sidontalanka
Perä: Oranssi sidontalanka
Kierre: Ohut hopea metalli wire
Perdigon 5
Koukku: Hanak koko 18
Kuula: Kulta 2,5 mm tungsten
Pyrstö: Cock de Leon
Runko: vaalean ruskea Quill kierrettynä rungolle
Kaulus: Pearly holonauha
Perdigon 6
Koukku: Hanak koko 18
Kuula: Kupari 2.5 mm tungsten
Pyrstö: Ruskea kukko
Runko: Vaalean oliivi quill kierrettynä rungolle
Kaulus: vihreä holonauha
Niska: Musta liimapiste
Pedigonit Suomessa
Kuten aiemmin tulikin jo mainittua, ovat Perdigonit hyvin käytettyjä perhoja esimerkiksi Espanjassa ja Ranskassa. Mutta Suomessa näitä perhoja näkee äärettömän harvoin kenenkään siiman päässä. Suomen ja yllä mainittujen maiden jokien vesien värit ja kalalajiston runsaus eroavat toisistaan hyvin paljon. Kirkkaissa jokivesissä Perdigonit toimivat mainiosti, mutta meidän humuspitoisissa vesissä ei niinkään hyvin.
Toki pakko on myöntää, etten ole niitä kovin usein jaksanut uittaa, sillä oikean värisävyjen etsiminen vaatisi riittävästi nymfien uittoaikaa. Kuitenkin nuo mustarunkoiset olen itse kokenut Suomen olosuhteisiin sopiviksi. Ehkä juurikin musta käy Suomen tummiin vesiin. Lapin kirkaissa vesissä on tuo lähes turkoosi runkoinen sekä vaalea Quill runkoinen Perdigoni toimineet yllättävän hyvin. En siis lähtisi sulkemaan Perdigoinien käyttöä pois kokonaan, vaan ottaisin aina muutaman erilaisen värisävyn mukaan ja testaisin niitä muun kalastuksen ohella.
Kukapa tietää milloin uudenlainen perho yllättää kalastajan ja etenkin kalan. Joten nyt sitomaan muutama Perdigon ja yllätä kala ihan uudella runkovärillä. Kireitä siimoja kaikille!
