Kirjolohta ruuhkaisilta Karkkilan koskilta

Karkkilan kosket ovat hieno paikka perhokalastajalle

Laitahan vinkit eteenpäin!

Kuinka saada kirjolohta perholla ruuhkaiselta Karkkilan koskialueelta- Kirjolohi on monen Etelä-Suomessa ja toki muuallakin asuvan kohdekala, sillä taimen on täysrauhoitettu ja harjuskantoja esiintyy pääosin vain Karkkilan koskilla ja pienissä määrin Nukarinkoskella.

Kirjolohi on Suomessa vieraslaji, jonka on Suomeen tuonut presidentti Urho Kekkonen. Nimi Kirjolohi on myös Kekkosen keksimä v 1965, sillä aiemmin kalaa kutsuttiin nimellä Sateenkaarirautu. Kyseinen kala on alunperin peräisin Pohjois-Amerikasta. Kirjolohella on aika punainen liha ja se sisältää terveellistä rasvaa, hieman norjalaista lohta vähemmän. Kirjolohen lihassa on runsaasti hyvälaatuista proteiinia, D-vitamiinia, hivenaineita sekä sitä terveydelle hyvää rasvaa.

Kirjolohi on yleinen kalalaji, monen järven sekä etenkin koskikalastajien keskuudessa

Kirjolohta istutetaan moniin koskivesiin sekä lampiin ja järviin tukemaan virkistyskalastajan elämyksiä kalan saamisesta. Tällä tavalla pyritään ainakin Etelä- Suomessa kohdistamaan kalastajien huomio uhanalaisien lohikalojen kalastuksesta istutettuun kalaan. Jos jotain hyvää niin jotain huonoakin. Kirjolohi kilpailee samoista olinpaikoista taimenen kanssa ja on siinä joskus jopa hyvinkin agressiivinen. Mutta ehkä on kuitenkin parempi että se kalastus kohdistuu kirjoloheen taimenen sijasta.

Taimen poikaspopulaatiot ovat Suomessa kohtuuttoman heikossa kunnossa. Etelä-Suomessa on viimeisen 10 vuoden aikana paneuduttu erittäin hyvällä intensiteetillä poikastuotanto alueiden kunnostamiseen. Etenkin Vantaanjoen latva-alueet sekä Vihdin ja Karkkilan koski/puro-alueita on kunnostettu kalastus- ja hoitokuntien rahallisella avustuksella sekä Virhon toteuttamalla hienolla työllä, tässä linkki Virhon sivuille.

Kirjolohi on Karkkilaan istutettava pyydyskala
Kirjolohi on saatu lopultakin haaviin kova yrityksen tuloksena

Kirjolohi kuuluu siis lohikalojen heimoon. Sitä pidetään ns pullamössökalana, helppona pyydettävänä kalana, jotta se ei lopulta todellakaan ole. Juuri istutettuna se on yleensä helpohko kala saada siiman päähän mutta jo viikon joessa ollessaan se oppii varomaan perhokalastajan, etenkin värikkäitä perhoja. Parhaimmillaan se oppii syömään luonnonravintoa ja on käyttäytymiseltään täysin verrattavissa, jopa luonnon taimeneen syömiskäyttäytymiseltään.

Kertauksena  Saavajoen ja Karjaanjoen alueet

Karkkilan kosket ovat Etelä- Suomen yksi suosituimmista kalastuskohteista Vantaanjoen ja Nukarinkosken kanssa. Karkkilan kosket muodostuvat 5 kosken kalastusalueesta kahdella eri joella. Muistutuksena aiempaan Karkkilan koskiin liittyvään postaukseen että Saavajoessa ovat ylävirrasta aloitettuna Siikalankoski ja Katlakoski. Näihin koskiin ei tehdä kirjolohi-istutuksia ja näistä tapaakin vain luonnonkudusta syntynyttä taimenta ja sattuma harjuksia.

Karkkilan etelänpuolen Karjaanjoen kosket

Karjaanjoki alkaa Karkkilan Pyhäjärvestä ja virtaa aivan keskusta läpi Högforssin valimon tehdasrakennuksien vierestä. Valimon kohdalla on vielä taimenen nousun estävä patorakennelma, josta tehdas ottaa käyttösähkönsä. Mutta padon ohitus on mahdollisesti toteutettavissa lähivuosina, sillä maa-alueiden omistajat ja Högforssin omistaja ovat hyvinkin yhteistyökykyisiä asian suhteen. Valurinkadulla on pysäköintipaikka kalastajien autoille, jotka ovat tulossa Keskustan viime syksynä kunnostetulle alueelle eli Myllykoskelle eli Pärehöylälle kalastamaan. Tämä keskustan alue on toinen niistä alueista, johon kirjolohi istutuksia tehdään vuosittain 6-7 kertaa vuodessa.

Tämän alueen jälkeen on vastassa noin 6-7 m korkea Massakosken pato, jota ei taimen todellakaan ohita. Massakosken padon kohdalla on myös selvitys menossa siitä, että saadaanko se purettua tai ohitettua jollain tavalla. Massakoskelta noin 400 m alkaa Karkkilan suosituin kalastuskoski eli Pitkälänkoski. Tämä on alavairtaan katsottuna viimeinen koskikohde, jonne kirjolohi-istutuksia vielä tehdään. Täältä löydät niin laavun tulipaikkoineen kuin PuuCeen.

Viimeisenä vaan ei vähäisempänä koskikohteena on juuri kunnostettu Maijalankoski. Hieno ja erämainen koskialue, jossa on myös laavu vaikkapa makkaranpaistoa varten. Usein on myös puita mutta kannattaa ottaa oma kirves mukaan puiden pilkkomista varten. Tännekin on tehty PuuCee hädän hetkeä varten.

Kaikki Etelä – Suomen kosket ovat ruuhkaisia viikonloppuina

Tosiasia on se että viikonloput ovat Karkkilan istutuskoskilla eli Keskustassa ja Pitkälässä on se heikoin aika saada kalaa. Tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä että tuolloin koskilla on paljon kalastajia. Vaikka kirjolohta olisi juuri istutettu, sitä häiritään viikonlopun aikana niin paljon, että kala osaa säikkyä pienintäkin liikettä jokirannassa. Istutuksia tehdään aina noin 2vk välein ja istutusmäärät vaihtelevat 100kg – 200kg välillä riippuen siitä että minkäkokoista kalaa kasvattamolla on tarjolla. Jos vettä on vähän, niin isoa kalaa eli reilusti yli kiloista ei vain kannattaa laittaa matalaan veteen. Se katoaa matalasta koskesta aina alueelle, jossa vettä on sen verran, että kala pääsee piiloon kalastajien katseilta. Kalat kannetaan kalastuksenvalvojan ja Järvi-Suomen kilpaperhokalastajat ry jäsenten voimin talkoilla esim. Pitkälänkoskella, joko haavilla tai saavilla 6-7 eri paikkaan. Joten kalaa kyllä on koko kosken alueella.

Jos vettä on todella vähän, on mielestäni erittäin tylsää nähdä nilkkasyvyisessä vedessä kaloja. Ainakin itse haluan nähdä vaivaa saadakseni kalan ja siihen liittyy olennaisesti Karkkilan koskilla se, että kalaa ei välttämättä näe. Eri asia olisi kalastaa Espanjan kirkkailla jokivesillä näkyvää luonnontaimenta. Lisäksi Karkkilassa näkyvän kalan saaminen on äärimmäisen hankalaa.

Jos kuitenkin päätät tulla viikonloppuna Karkkilaan kalastamaan kirjolohta, koska viikolla ei ehdi töiden tai perheen takia, varaa tarpeeksi aikaa itsellesi. Jos ajelet kauempaa, niin itse en ainakaan lähde liikkeelle alle 3h tunnin kalastuksen takia. Välineiksi valitsen aina itselleni mieluisimmat, ne joilla tykkään kalastaa. Tee siis sinäkin myös näin. Älä liioittele perukkeen paksuutta, mutta älä myöskään käytä liian ohutta, jolla et saa kalaa varmasti ylös.

Ruuhkaisina viikonloppuina ovat kalat siis aivan paniikissa ja möllöttävät pohjassa peloissaan yli ja ohi kahlaavista kalastajista. Tämän takia helposti tulee monelle kalastajalle se olo, ettei koskessa ole kalaa. Mutta tässä kohtaa ollaan yleensä aina väärässä. Se sinulle tuttu ja hyvä kalan ottipaikka saattaa olla “hakattu” puhki jo moneen kertaan muiden kalastajien toimesta, ennen kuin itse pääset paikalle. Voi myös miettiä kannattaako aina kahlata!

Pitkälänkosken istukset menossa
Pitkälänkosken istukset menossa

Mutta entäs jos teetkin näin

Paitsi, jos olet siellä itse aiemmin tai myöhemmin kuin moni muu ja kahlaat harkitsevasti etkä etenkään keskellä jokea. Älä suosi lähekkäin seisovia kalastajia, vaan kierrä tiuhassa oleva kalastajaryhmä kaukaa. Joskus on myös hyvä käydä testaamassa hieman hitaampaa virtaa. Rullaat siiman poikki virtaan, annat perhon hetken upota ja nykimällä perho hitaasti sisälle. Sitten vain toistoa ja hieman uittotekniikan nopeuden muuntelua. Noilla hitailla virranosilla saat olla rauhassa. Ainahan pääset käymään katsomassa, josko paikat olisivat vapautuneet muilta kalastajilta. Jos näin onnellisesti on päässyt käymään, niin muista että rauhallinen lähestyminen jokirantaa antaa sinulle mahdollisuuden saada se arka kala ottamaan perhoosi.

Kirjolohi on aika nopea liikkeissään eli kun se makaa joen pohjassa pelokkaana ja näkee mielenkiintoisen perhosi, saattaa se käydä nopeasti vilkaisemassa millainen vastustaja on kysymyksessä. Tässä tapauksessa siis sinun perhoasi. Se ei vaani hitaalla liikkeellä kuten ahven tai hauki saattaa tehdä ennen perhoon ottamista. Kirjolohi joko pyörähtää todella nopeasti perhon perässä ja kääntyy takaisin pohjalle, jos perhosi ei kiinnosta tai sitten se haukkaa perhosi suuhun ja tunnet sen otin tässä tapauksessa selvästi. Anna siis kalalle aikaa reagoida perhoosi, älä hätäile.

Jos olet jo kokenut Karkkilan koskilla kävijä ja satut tulemaan ruuhkaisena vkl nauttimaan Karkkilan koskien vehreästä luonnosta, niin joskus kannattaa heittäytyä ihan hurjaksi. Nimittäin kannatan kokeilemaan ihan jotain muuta perhoa, kuin aiemmin olet koskilla uittanut. Jos olet aloittelija kannattaa lähteä liikkeelle itselleen helposti heitettävästä perhosta, hiukan painoa kuulan kanssa perhon keulalle. Ehkäpä jokin pienehkö streamer ja kuulapäinen nymfi. Värit ovat aina vähän mielipideseikka mutta kuten aina sanotaan menit mihin kirjolohi paikkaan tahansa niin musta,oliivi ja oranssi ovat aina varma valinta. Jos epäröit millaisia perhoja pitäisi olla mukana, niin tästä linkistä löytyy minun mieliperhot kaudella 2021

Karkkilan koskilla perhokalastajan unelma on mahdollista
Kirjolohen haavitseminen tapahtumassa aivan näillä hetkillä

Luonto hoitaa mieltä

Vaikka ei aina kalaa tulisikaan, kannattaa muistaa että 20 min luonnossa laskee verenpainetta. Hetkenkin oleskelu jokivarressa vaikuttavat psyykeeseen ja mielialaan. Siellä voi unohtaa työn tai arjen harmit edes hetkeksi. Stressi laskee jo pelkästään metsän tai jokiluonnon näkemisestä. Makkaraa tulilla paistaessa helposti unohtuu tuijottamaan vain nuotion liekkejä ja pää tyhjenee sekä mieli latautuu.

Jos tarvitset apua oman perhokalastusosaamisesi päivttämiseen tai aloittelijana tarvitset tietoja siitä kuinka, miten ja missä niin älä epäröi ottaa yhteyttä Palkesin kalastusoppaisiin. Meiltä saat aina juuri sellaista apua mitä perhokalastuksessa tarvitset. Tässä linkki Palkesin sivuille josta löytyy myös yhteydenottolomake

Joko olet käynyt lukemassa aiemmat postaukset Karkkilan koskien kalastuksesta? On nimittäin tanakkaa tietoa siitä, mitä löytyy ja mistä. Se postaus löytyy tästä linkistä.

Ohessa myös linkki Virhon Markus Penttisen vieraskynäpostaukseen, josta löytyy näkökulmaa koskien kunnostuksen puolelta

Laitahan vinkit eteenpäin!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.