Miksi perhokalastuksesta on tullut suorittamista? Miksi ei enää riitä vaikkapa 40cm taimenen saaminen, vaan halutaan saada aina vain isompaa ja isompaa?
Isompi on parempi
Aivan kuin kalaa ei kunnioitettaisi pienempänä vaan vasta kun se saa riittävän suuret mittasuhteet. Vai haetaanko tässä vain sitä yli 60cm mittaista taimenta joka olisi jossain päin Suomea lakisääteisen mitan yläpuolella. Aika kimurantti asia, jonka me kaikki näemme hieman eri tavalla.
Tein testin Palkesin instagramissa ja postasin tarkoituksella kuvia, joissa ei ollut isoja kaloja. Ne postaukset saivat erittäin paljon vähemmän tykkäyksiä kuin ne postaukset, joissa näkyi isoja taimenia. Jäin miettimään että miksi näin on? Onko ihmisten näkemykset vääristyneet.
Perhokalastus on muuttunut vuosikymmenien aikana
Olen aloittanut perhokalastuksen aikakautena, jolloin Suomessa ei oltu niin helposti vaatimassa kalan oikeaa käsittelyä ja saatua kalaa kyllä kunnioitettiin. Se tosin oli jo silloin itselleni ihan selvää että kalaa ei kohdella väärin, kala tapetaan ja verestetään heti sekä laitetaan kylmään. Saimme virvelillä ja perholla aina särkikaloista lohikaloihin ja kaikki kala kelpasi syötäväksi.
Myös maalaisjärki oli käytössä siinä ettei kalaa otettu kohtuuttoman paljon, vain sen verran kuin syödä jaksoi. Aiemmin ei myöskään kalastusvälineet ja tekniikat olleet kehittyneet niin pitkälle kuin ne tällä hetkellä ovat. Mutta siitäkin huolimatta kalaa saatiin, päästettiin takaisin jos olivat liian pieniä ja saimme myös suuria kaloja. Silloin ei vain näitä isoja kaloja nostettu kuvattavaksi tai välttämättä edes mittailtu, eikä kuvia jaettu someen kaikkien nähtäväksi.
Kalojen alamitan muutokset toivat järkeä pyyntiin, mutta hitaasti
Taimenen alamitta on aikoinaan ollut 30cm, jonka kokoinen kala ei todellakaan ollut mikään syötävän kokoinen. Vuonna 1983 kalastuslain muutoksen yhteydessä alamitta nousi 35 cm. Vuonna 1993 alamitta nostettiin 40 cm. Tällä alamitan nostolla oli jo merkitystä, sillä tuossa vaiheessa taimen alkanee olla jo sukukypsä. Ainakin Karkkilassa havaituissa kutupareissa on mukana ollut jo tuota 40 cm kokoluokkaa olevia taimenia. Pienissä puroissa kasvava taimen on sukukypsä jo pienemmässä 25-30 cm koossa, sillä kasvu on hitaampaa vaikka ikää kertyykin.
Monen kalalajin pyyntimitat nousivat 1.1.2016 kalastusasetuksen muututtua. Kyseisen asetuksen ajatuksena oli tehostaa erityisesti meritaimenen, järvitaimenen ja harjuksen suojelua sekä edistää näiden kantojen elpymistä ja kestävää kalastusta.Kävikö niin, siihen osaa vastata joku muu alan ammattilainen, en minä.
Aika kauan saimme odottaa että taimenen alamittaa korotettiin niin paljon, että isompaakin yksilöä alkaa vesistöistä löytyä. Mutta mielestäni luvattoman heikossa mallissa ovat siitäkin huolimatta monen vesistön taimenkannat.
Alla muistin virkistämiseksi taimenen ja harjuksen alamitat.
Rasvaevällinen taimen
- Leveyspiirin 67º00´N pohjoispuolisissa vesissä vähintään 50 cm.
- Leveyspiireillä 64º00´N–67º00´N vähintään 60 cm.
- Purossa tai lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, enintään 45 cm.
Rauhoitusaika
- Vuodesta 2019 alkaen kokonaan rauhoitettu kaikilla merialueilla.
- Sisävesissä leveyspiirin 64º00´N eteläpuolella kokonaan rauhoitettu. Ei koske taimenta, joka on pyydetty purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä.
- Joessa ja purossa 1.9.–30.11.
Rasvaeväleikattu taimen
- Vähintään 50 cm.
- Rauhoitettu Joessa ja purossa 1.9.–30.11.
Harjus
- Leveyspiirin 67 º00´N eteläpuolella vähintään 35 cm ja pohjoispuolella vähintään 30 cm.
- Rauhoitettu meressä kokonaan.
- Kuturauhoitus sisävesissä leveyspiirin 67 º00`N eteläpuolella 1.4.–31.5.
Suomen korttikosket puhuttavat
Suomi on maantieteellisesti niin lättänä alue, ettei meiltä löydy täältä etelästä kovinkaan montaa pitkää jokea, kuten on vaikkapa Keski-Euroopassa. Tai jos olisikin, ei joesta löydy koskia, vaan pikemminkin kyseessä on hitaasti peltojen keskellä virtaama samea tai tumma vetinen joki.
Koska olemme tuhansien järvien maa, keskittyvät kosket järvien välisiin kannaksiin. Näihin koskiin on muodostunut määrältään erilaisia taimenkantoja. Osa kaloista pysyy koskessa lähes koko ajan, kun taas toiset nousevat koskiin vain syödäkseen vaikkapa pikkukaloja. Ainakin koskien loppuliut keräävät järvista ahven-, särki- ja salakkaparvia. Koskiin myydään vain tietyn verran lupia ja osa koskista yleensä varataankin kokonaan vain omaan käyttöön. Koskien vuokrat liikkuvat noin 400- 650€/vrk välillä ja kaikki kalat on vapautettava koostaan huolimatta. Vaikka olen itsekin käynyt näillä kyseisillä ns. korttikoskilla, herättää se aina ristiriitaisia ajatuksia. Kaikki etsivät ja toivovat saavansa sen todella suuren taimenen.
Kunnostukset kiinnostavat
Hyvässä kunnossa olevat kosket ovat Etelä-Suomessa hyvin vähissä. Etelän kalakantojen oikeanlaiseen hoitamiseen on herätty kunnolla vasta viime vuosina. Esimerkiksi Karkkilassa viimeisen 5 vuotta on tehty kauaskantoista työtä ja kunnostuksia. Tästä linkistä juttua Karkkilan koskien kunnostuksista. Jyväskylästä alaspäin ei oikein tahdo löytyä kunnon koskia ja jokivesiä. Jyväskylän ympäristössä on taas oikea taimenkoskien kasa. Pitää myös muistaa että taimenhan on rauhoitettu kokonaan Etelä-Suomessa. Perhokalastuksen harrastamiseen on eteläisessä Suomessa reilusti vähäisemmät mahdollisuudet kuin Keski-Suomessa.
Kalastajan vaatimukset ovat kasvaneet
Kuten tuolla alussa jo hieman mainitsinkin on taimen arvostus mielestäni hyvinkin erikoista. Enää ei tunnu kelpaavan alle 60cm kala, vaan arvostus nousee vain sen ollessa suurempi kuin tuo kyseinen mitta. Onko tämä siis peräisin suoraan tuosta alamitan nostosta?
Mielestäni kaiken kokoiset taimenet ovat arvokkaita, mutta niistä saaduista pienemmistä harvoin puhutaan. Pienet taimenet ovat tulosta siitä onnistuneesta kudusta, joista sitten pikkuhiljaa kasvaa se isompi jättiläinen. Vaikka kalastaisimme leveyspiirillä 64º00´N–67º00´N, jossa taimenen tulee olla vähintään 60 cm, ei pienemmän taimen arvostus tunnu olevan kovin korkealla. Jos kala on isompi kuin 65cm, saa se somessa huomattavan määrän tykkäyksiä ja kehuvia kommentteja kuin pienempi.
Isompi on aina parempi, pienempi ei ole kuin se “välttämätön paha”. Niistä odotetaan kasvavan niitä isoja kaloja, joita halutaan niin kovasti. Totuushan on se että kun kalastetaan saadaan kaikenkokoisia kaloja, aina pienistä “sinteistä” lähtien. Koskaan et tiedä minkäkokoista kalaa perhoosi saat kiinni, siihen pitää tyytyä.
Somekanavan merkitys
Vääristääkö siis somekanavat ja siellä ihmisten tekemät postaukset kaloista, kalan arvostusta? Kun käyn Palkesin sekä omaa instagramia läpi, nousevat tykkäysmäärät aina selvästi kun kuvassa on iso ja hieno taimen. Onhan selvää että kun kalastat koskilla saat kaikenkokoisia taimenia, mutta harvemmin niistä pienemmistä kaloista kukaan postaa. Ehkä kalan saaja saatttaa ajatella että mikä “p….myrsky” nousisi, jos kuvassa olisikin alamittaa pienempi kala. Yhteisöpaine on aina niin valtava, että ihmekös tuo jos tarkasti harkitaan, mitä somessa jaetaan.
FB ja Instagramilla on suuri merkitys kun ihmiset postaavat kokemuksiaan ja onnistumisiaan. Tuhannet ihmiset näkevät mitä asioita haluat tuoda julki. Yhtä monta, ehkä jopa erilaista mielipidettä löytyy jokaisen profiilin takaa. Perhokalastus jakaa lajinakin jo mielipiteitä kuten mikä muu harrastus tahansa.
Erilaiset kalakannat
Suomessa kalakannat ovat erilaisia kuin muissa Pohjoismaissa tai Euroopassa. Jokaisessa maassa kalan keskikoko on erilainen, joten saaliitkin siis erilaisia. Mutta ei se tarkoita sitä että pieni kala olisi vähäpätöisempi saalis. Aloittelevalla perhokalastajalle se ensimmäinen kala saattaa olla pieni, ehkä juuri 20 cm mitan täyttävä taimen. Kokeneemmalle kalastajalle ehkä merkityksetön, mutta aloittelevalle kalastajalle ensimmäinen onnistuminen.
Alamitta on mielestäni selvä asia, se määrittää kalalle sen koon, jonka yli tulee päästä. Mutta yhtä arvokkaita ovat ne pienemmätkin taimenet. Ymmärrän hyvin että on kalastajia, jotka edes kerran haluaisivat kokea sen ison taimenen potkun siiman päässä. Sehän lienee ihan normaalia. Mutta entä ne kalastajat, jotka saavat kalastuskauden aikana useampia isoja taimenia. Yhä isompaa ja isompaa pitäisi saada.
Onko siis kalastuksesta tullut suorittamista, jossa vain ison kalan koko ratkaisee? Tämä sama ilmiö on nähtävissä myös jigausporukoissa. Isoimmilla kaloilla voitetaan kisoissakin. Vain koko on tärkeää. Pilkkikisoissa vielä kuitenkin mennään kalojen kokonaispainolla ja se onkin hyvää kalakannan hoitoa. Toki kyseessä on yleensä ahven, jota vesistöissä yhä on kohtuullisen hyvin.
Mutta onko kalastus saanut vääristyneen kuvan ihmisten silmissä. Kaikki me kalastajat yhdessä sen kuvan luomme, myös niille ihmisille, jotka eivät kalasta. Pitäisikö somessa jakaa enemmän yleisluontoisia kuvia kalastustilanteista, ai niin, eiväthän ne kiinnosta ketään. Seuraava steppi lienee että alle 70cm kala on ihan mitätön saalis ja kaikki tavoittelevat tuota vielä isompaa kalaa.
Vääristä luulemuksista kalastuksessa voit lukea tästä linkistä
Lopuksi vielä yhteenvetona
Kalakantojen hoito on myös tärkeää toimintaa ja niitä voi tukea monella eri tavalla. Esimerkiksi koskien kunnostuksia tehdään tällä hetkellä todella paljon. Metsähallitus tekee koskien kunnostuksia ympäri Suomea, voit lukea niistä täältä.
Kaikki kalat ovat mielestäni yhtä arvokkaita, jokaisella lajilla oma tarkoituksensa tässä luonnon kiertokulussa. Esimerkiksi särki on arvokas kala, sillä se ruokkii monia petokaloja. Petokalat taas pitävät särkikalakannat kurissa, jolloin vesien rehevöityminen hidastuu. Kaikella on oma paikkansa!
Tämä postaus on tarkoitettu herättämään ajatuksia ja toivottavasti jotain positiivista vaikutusta kalastajan mielessä. Tiedän jo valmiiksi etteivät kaikki pidä tästä aiheesta, tai että siitä ollaan täysin eri mieltä. Mutta tarkoitus ei ollutkaan miellyttää kaikkia. Tullaan kuitenkin toimeen ja jatketaan jatkossakin tulevien mielenkiintoisten postauksien lukemista.
