Monipuolinen laji kaikille, perhokalastus

Aamu-usva verhoaa joen

Laitahan vinkit eteenpäin!

Monipuolinen laji kaikille, perhokalastus! – Nyt on aika perehtyä perhokalastuksen monipuolisuuteen ja etsiä itselleen tulevalle kaudelle se oma tapa nauttia kalastuksesta. Tämä postaus on oiva tapa aloittelevalle tai vasta perhokalastusta harkitsevalle löytää se oma mahdollinen itseään kiinnostava tyyli.

Perhokalastus on monipuolinen laji, sillä siitä löytyy monta aspektia eli jokaiselle jokin oma tyyli. Perhokalastus on nostanut suosiota viime vuosina runsaasti ja ehkäpä ihmiset haluavat kokeilla muutakin kuin vain virvelillä jigiä tai uistinta heittäen.

Perhokalastusta joella
Aloittelevan perhokalastajan ei ole pakko mennä kovimpaan koskeen kalastamaan.

Seuraavassa vain muutamia tyylejä mainitakseni

Eri kalalajien kalastus, joka tuo mukanaan täysin erilaiset perhokalastusvälineet. Eri kalastustyylit sekä tietysti erilaiset kalastusvedet. Lisäksi vielä löytyy erilaisia vaihtoehtoja kalastaa erilaisissa elementeissä eli suoraan maalta, kahlaamalla joessa, veneestä, kelluntarenkaasta, Packraftista jne. Vaihtoehtoja on siis todella paljon. Eikä se perinteinen jokikalastus ole siis ainut vaihtoehto.

Tästä linkistä löydät postauksen – Perhokalastus, uusi harrastus mutta mistä aloittaa

Erilaisia kalalajeja on tavattu Suomesta 106 kpl,  vaikkakin tästä määrästä vakituisesti vesistöjämme asuttaa noin 70 eri lajia. Kaikki näistä ovat periaatteessa hyviä perhokalastuskohteita, mutta toki osa kalalajeistamme ovat hieman paremmin tavoitettavia kuin toiset.

Monet kalastavat perholla vain lohikaloja. Toisena ryhmänä taitaa tulla petokalat järvellä eli pääosin hauen kalastus, jonkun verran myös ahvenen kalastusta. Petokalat ovat siitä hyvä kohde että ne ovat agressiivisiä saalistajia, jotka aktiivisesti haluavat syödä valitun kohteen mahaansa.

Kuha olisi todella hyvä perhokalastuskohde mutta sen kalastaminen on vielä monelle täysin vierasta. Kuitenkin kuhan perhokalastukseen pätee niin hauen kuin ahvenen kalastuksesta tutut pääkohdat. Hauen kalastuksesta tuttu jämäkkä vapa, sillä kuhan suu on todella kova ja pehmeällä vavalla et saa kunnon vastaiskua tehtyä kovin helposti. Ahvenen kalastuksesta tutut hieman pienemmät perhot toimivat mainiosti myös kuhalle. Puruperuke hieman vahvemmasta aineesta kuin monofiili tai fluorocarbon on myös hyvä olla, sillä kuhalla on hyvä rivistö teräviä hampaita. Toki fluoro kestää aikansa mutta teräsvaijeri tuo sen varmuuden.

Särkikalat ja vähän muutakin

Usein unohdetaan särkikalat, joita löytyy jokaisesta suomalaisesta järvestä. Lisäksi osa särkikaloista ovat erittäin maukkaita syötäviä, joten niiden ravinnoksi käyttäminen on myös järkevää. Puhdasta ja tuoretta ruokaa suoraan pöytään. Särkikaloista suosituimpia kohdekaloja ovat itse särki, hyvänä savukalana tunnettu lahna. Säyne on kokenut aliarvostusta vaikka, sillä on erittäin maukas liha. Toki tuskin kovinkaan moni on edes koskaan maistanut säynettä vaan pikemminkin puhutaan ennakkoluuloista.

Säyne on särkikala
Säynettä voi saada joesta ja kalat voivat olla isojakin

Särki, lahna ja säyne ovat kaikki yllättävän aktiivisia perhon purijoita, jotka suorastaan kilpailevat edessä keikkuvasta perhosta. Säyne on näistä kaloista nopein reagoimaan nenän eteen uitettuun perhoon. Säynettä löytyy monesta joesta tai kosken alajuoksulta sekä tietysti myös järvistä. Säyne nousee aktiivisesti jopa ylemmäs kosken rauhallisen virran osiin. Toki se samalla helposti syrjäyttää joen lohikalat kuten harjuksen tai taimenen ja valtaa niiden elinalueet.

Lohikaloista vain sen verran että siian kalastus on siinä määrin helppoa, sillä sitä löytyy lähes jokaisesta maakunnasta monestakin eri järvestä. Jos siika tuikkii on se helpohko kalastettava mutta jos siika on syvemmällä etsimässä muuta ravintoa tuo se heti oman haasteensa. Tätä varten tarvitset fast intermediate- tai jopa 3 uppoavan siiman. Vaikeinta tulee olemaan siian oikean oleskelusyvyyden löytäminen ja sehän löytyy vain kokeilemalla. Mutta yksinkertaisesti kannattaa lähteä vaikka rannasta noin 2 m syvyydestä liikkeelle kalastamaan veneen avulla  Jos kalaa ei löydy, siirry hieman syvemmälle. Aina helpottaa kun saat veneen ankkuroitua paikalleen. Tässä lajissa kärsivällisyys palkitaan.

Siianrantakalastus on tuottanut tulosta
Siianrantakalastus on tuottanut tulosta. Kala savustuspönttöön ja ei kun syömään

Toinen mainittava lohikala Suomessa on pienissäkin puroissa elävä puronieriä, joka on aikoinaan istutettu erilaisiin vesistöihin, yleisimmin virtaaviin vesiin. Se luetellaan vieraslajiksi, jota ei pitäisi jokivesissä olla. Se on agressiivinen laji joka valtaa harjuksen ja taimenen elinpaikat. Se myös lisääntyy helposti joten kanta vahvistuu nopeasti. Monet kalastuskunnat ovatkin ruvenneet hävittämään kyseistä kantaa runsaalla kalastuksella, jossa otetaan pois kaikenkokoiset kalat.

Oman kalastustyylin löytäminen 

Perhokalastus pitää sisällään monenlaisia kalastustyylejä ja -tapoja. Lohenkalastus on aivan oma lajinsa, sillä pääosin siinä käytetään pitkää 10´-20’ jalkaa pitkää kaksikätisesti heitettävää vapaa. Vavat ovat luokaltaan # 9 – 12 luokkaisia.

Jos nyt voidaan luokitella jokin ns. normaali perhokalastustyyli on se jo pitkään ollut harjuksen ja taimenen kalastus rannalta käsin kahlaamalla pienillä uppoavilla perhoilla. Mutta ehdottomasti oma paikkansa on vaikkapa pienellä liitsillä kalastaminen järven ruohikkolahdelmissa. Normaali yleiskäyttövapa on luokaltaan #5  ja pituudeltaan 9’-10’.

Pelkästään pintaperhokalastusta harrastaa moni kalastaja, joka nauttii kalastuksen rauhallisuudesta. Tässä tyylissä ei kiirehditä mihinkään vaan ensin etsitään pintova kala ja vasta sitten heitetään harkitusti pintaperho hieman tuikin yläpuolelle ja jäädään tarkkana odottamaan kalan hyväksyntää tarjotulle perholle.

Pintaperhokalastus sopii niin hitaaseen virtaan joelle kuin järvikalastukseenkin. Mikäpä olisi upeampi tunnelma kuin olla Lapissa tunturijärvellä kauniina kesäiltana, rautuparvi lähestyy sinua veden pinnalta tuikkien. Sydän tykyttää kovasti kun odotat parven saapumista veden pinnalla kelluvan perhon kohdalle. Sykettä nostaa lisää kun jännität raudun tärppiä ja sitä osaatko tehdä vastaiskun oikeaan aikaan.

Tästä linkistä löydät postauksen Pintaperhokalastuksesta

Streamerkalastus joessa on aktiivisen kaverin tyyli. Vavaksi valitaan luokaltaan #5-7 sopivan jämäkkä vapa, jolla saadaan isompikin kalajäljitelmä lentämään tarvittaessa pitkällekin. Periaatteena streamerikalastuksessa on höynäyttää vastustaja erilaisilla ahven, särki tai salakkajäljitelmillä. Perhot saattavat olla kookkaitakin reilusti yli 10 cm pitkiä, joten heittotekniikka joutuu koetukselle. Myös oikeanlainen ja sopivasti kartioitu siima vaikuttaa kalastavuuteen erittäin paljon. Sreamereita uitetaan yleensä aktiivisesti, sillä halutaan erottua saaliskalojen joukosta poikkeavalla yksilöllä. Tällä halutaan saada se taimen iskemään kiinni sillä sehän on jo nähnyt niitä luonnonmukaisesti käyttäytyviä saaliskaloja. Tosin sekin tyyli toimii usein.

Tunturikalastusta vai kelluvalla apuvälineellä kalaan

Tunturikalastukseen hurahtaneita on joka vuosi vain enemmän. Enkä yhtään ihmettele miksi. Maisemat, erämaan tunnelma ja hiljaisuus luovat hienot puitteet päästä latautumaan arjesta. Tunturikalastus on ikäänkuin välimuoto streamer- ja pintaperhokalastuksesta. Hieman mukaillen streamerikalastusta päästään tunturijärvillä jopa huipputuloksiin. Jo aiemmin mainittu pintaperhokalastus sopii tunturikalastukseen kuin nenä päähän.

Tästä linkistä löydät postauksen- Tunturikalastajan 10 tarpeellista välinettä

Veneestä käsin on helppo kalastaa perholla ihan millaisella järvellä tahansa. Petokalat ja särkikalat ovat järvellä helpoin kohde testailla omia taitojaan perhokalastajana. Toki kaikkien kalalajien kanssa tulee päiviä että tuntuu ettei mikään oikein onnistu tai etenkään löydä sitä aktiivista kalaa. Mutta järvellä yleisesti tavattava siika on monelle perhokalastajalle vaikea kohde. Siian kalastukseen järvellä tarvitaan aina ripaus onnea, jotta edes löytää kalan oikeasta vesikerroksesta jos ei veden pinnalla näy kalan pintakäyntejä. Siian kalastus haastaa pyytäjän toden teolla ja onnistuessaan tuloksena voi edessä olla mahtava siikaillallinen.

Perhokalastusta veneestä
Järvellä voit kalastaa vaikka soutuveneestä. Tämän kuvan veneessä kalastajat istuvat lankkujen päällä

Packraft on kohtuullisen uusi tulokas kalastus apuvälineenä. Kyseessä on siis ilmatäytteinen melottava reppulautta, joka pakkautuu selkäreppuun noin teltan kokoiseksi tai hieman suuremmaksi. Reppulautta painaa noin 4 – 5 kg, joka pystyy kantamaan isonkin kaverin sekä vaikkapa vielä rinkan siinä lautan päällä. Mukaan vielä mela ja turvallisuusväline paukkuliivit. Varsin kätevä peli esimerkiksi pitkille vaelluksille jolloin matkan varrelle tulee järviä ylitettäviksi tai järvien ketju, joita pitkin pääsee näppärästi eteenpäin. Myös jokiosuuksille Packraft sopii erittäin hyvin. Siitä kalastaminen on kohtuullisen helppoa, kunhan muistaa ettei heiluta ylävartaloaan liikaa. Siinä voi tuolloin sattua märkä keikahdus. En myöskää sitoisi rinkkaa kiinni reppulauttaan sillä jos lautta kaatuu, jää painopiste juurikin väärälle puolelle etkä saa lauttaa käännettyä helposti oikein päin.

Ilta järvellä ja kalat tuikkivat
Ilta järvellä ja kalat tuikkivat. Mahtava fiilis.

Jokikalastus

Jokikalastus on perhokalastajalle se yleisin paikka aloittaa uusi laji. Virtaava vesi helpottaa perhon käsittelyä ja kalakin löytyy varmasti helpommin. Yllä mainituista kalastustyyleistä joelle soveltuvat oikeastaan ihan kaikki. Oikein kova koski tuo tietysti oman haasteensa sillä ihan kaikki kalalajeja ei sieltä löydy eikä välttämättä kala ole kovasta koskesta helppo tavoittaakaan. Mutta perusvälineillä #5 ja 9′ vavalla sekä siihen sopivalla kelalla ja WF-siimalla pääsee hyvin alkuun. Myös aiemmin mainitut perhot soveltuvat joelle.

Järvikalastus ja lampikalastus

Järvikalastusta olemmekin jo sivunneet. Mutta vielä muutama sananen siitä. Järvissämme elää noista aiemmin mainituista 70 kalalajista suurin osa, joten mahdollisuuksia saada edes jotain siiman päähän on järvellä ihan varma juttu. Pintasiimalla järvellä tai lammella heitellen saat tärppejä ja opit saamaan ne tärpit lopulta kiinni. Ota siimaa sisälle rauhallisilla lyhyillä vedoilla ja tunnet helposti kalan nykäisyn. Pidä vavan kärki ihan lähellä vettä, näin saat tärpit kiinni paremmin. Sama pätee tietysti lammella kalastaen. Joskus lampikalastus antaa reilusti isompia saaliita. Johtuen siitä että lampia aika harva viitsii kalastaa luullen että siellä on vain pieniä mustia ahvenia. Usein on ihan toisin.

Näin olemme käyneet yleisesti läpi ne tärkeimmät perhokalastuksen eri muodot. Toki olisi vielä paljon muutakin mutta aloittelevalle ja vähän kalastavalle tässä oli ihan tarpeeksi. Tämä postaus on toivon mukaan vain avuksi niille, jotka sitä tarvitsevat. Kannattaa muistaa että mitään uutta lajia ei opi hetkessä, joten ole kärsivällinen. Kaikki ei onnistu heti mutta jos tuntuu ettet jaksa hakata päätä seinään, pyydä apua. Kaverilta, perhokalastusseurasta tai vaikka Palkesin oppailta, jotka löydät tästä linkistä.

Postausta saa jakaa eteenpäin. Kannattaa myös käydä lukemassa ylläolevat linkit aiempiin postauksiin. Sieltä saat lisää infoa omaan kalastukseesi.

Laitahan vinkit eteenpäin!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.