Oletko tilanteisiin mukautuva perhokalastaja

Perhokalastaja kosken loppuliussa

Laitahan vinkit eteenpäin!

Oletko tilanteisiin mukautuva perhokalastaja. Perhokalastus on monipuolinen kalastuslaji. Mutta oletko sinä tilanteisiin mukautuva perhokalastaja? Kalastaja, joka pystyy mukautumaan vallitseviin tilanteisiin esimerkiksi veden muuttuviin lämpötiloihin, tekniikan, kalastustyylin tai eri kalalajin kalastamisen suhteen?

Postauksen lopusta löytyy maukas ruoka-ohje.

Maailman ilmasto lämpenee vauhdilla

Nämä kaikki yllä mainitut asiat haastavat perhokalastajan meidän kaikkien yhteisellä maapallolla, jossa ilmasto lämpenee vauhdilla. Eikä vain perhokalastusta vaan myös muut kalastusmuodot sekä ihmisen kaiken toiminnan maapallolla. Sinun siis tulisi olla tilanteisiin mukautuva perhokalastaja.

Maapallon keskilämpötila on vaarassa nousta liian korkealle. Vuoden 2015 Pariisissa tehdyssä ilmastonsopimuksessa asetettin lämpenemisen rajoittaminen max.1.5 asteen nousuun. Kuitenkin YK:n Maailman ilmatieteen järjestö WMO on ennustanut, että maapallon lämpötila nousee yli tuon asetetun rajan jo ennen vuotta 2026.

Ilmaston lämpeneminen on huomattu meillä Suomessakin. Talvet ovat lämpimänpiä ja lumet sulavat aikaisemmin kuin ennen. Lunta ei välttämättä sada niin paljon kuin ennen ja syksy jatkuu pidemmälle lämpimänä, kun kevät taas loppuu aiemmin. Kesät ovat paikoin todella lämpimiä ja vedet lämpenevät jo kesäkuun loppupuolelle siihen kuntoon, että monet koskivedet joudutaan laittamaan kalastuskieltoon moneksi viikoksi. Puhumattakaan siitä mitä ilmaston lämpeneminen aiheuttaa koko maapallomme tilaan.

Jokainen voi vain miettiä kuinka paljon huonommaksi voi vielä maailma ilmastonmuutoksen takia mennä? Kuinka käy meille jokaiselle rakkaan ja tärkeän harrastuksen suhteen? Joudummeko jopa siirtymään enemmän vain järvelle kalastamaan vaikkapa ahventa ja haukea. Toki tällä hetkellä ainakin hauen kalastus on jo niin kovassa huudossa, että parhaimmat järvet ja itämeren lahdet ovat todella kovalla käytöllä. Onneksi näitä kalalajeja riittää Suomeen tuhansiin järviin ja lampiin hyvin runsaasti.

Kuinka perhokalastus muuttuu

Oletko tilanteisiin mukautuva perhokalastaja sillä maailman muuttuva tilanne pistää myös perhokalastajan koetukselle. Kun vedet vapautuvat jäästä sekä sulamislumista, jo huhtikuun puolella on edessä aikainen kevät. Kuitenkin vettä saattaa joessa olla niin paljon ja kylmää, ettei kalastus ole mielekästä. Toukokuussa vesi jo laskee sellaisella kalastuskorkeudelle, sekä hieman lämpenee, että kalastus on jo mielekästä. Mutta tässä tilanteessa Suomessa ei kesällä olla kovinkaan kauan.

Perhokalastuskausi on lyhentynyt Suomessa huomattavasti. Alkaa olla tyypillistä, että kalastusaikaa on nykyään kesäkauden aikana toukokuu, osa kesäkuusta ja seuraavan kerran mahdollisesti elokuu. Heinäkuussa monet jokivedet ovat jo lämmenneet niin paljon, että on hyvä suosiolla siirtyä kalastamaan järvelle muita erilaisia kalalajeja.

Etenkin Kainuun tummat humuspitoiset jokivedet lämpenevät aurinkoisella ilmalla vauhdilla. Vastuullinen perhokalastaja mittaa veden lämpötilaa huomatakseen, että yleensä kesäkuun viimeisellä viikolla aletaan olemaan jo lähellä +19 – +20 asteen jokivesiä. Yleensä koko heinäkuu menee tässä tilanteessa niin, ettei kalastamaan pääse ainakaan lohikaloja. Järvivedet lämpenevät hieman nopeammin, mutta järvissä elävät muut kalalajit kestävät hieman paremmin lämpimämpää vettä kuin lohikalat. Kun tämän riskitekijän tietää jo etukäteen, on fiksua ottaa mukaansa joitakin muita kalastusvälineitä, kuin ne normaalisti mukana olevat kevytvälineet. Etenkin olisi suotavaa nähdä väkäsettömiä perhoja enemmän käytössä.

Perhokalastaja järvellä kalastamassa siikaa
Perhokalastaja järvellä kalastamassa siikaa

Perhokalastusta lämpimällä vedellä

Kuitenkin perhokalastaja tuolloin unohtaa, että jokivesien lämmitessä ei kalastusta ole välttämättä pakko lopettaa.  Sinun tulee olla tilanteisiin mukautuva perhokalastaja. Vaihdetaan vain kohdekalaa ja sen myötä hieman välineitä sekä tekniikkaa. Jos haluaa kalastaa joessa, on hyvä unohtaa lohikalat. Ne kun eivät enää selvä + 20 asteen vedessä kovinkaan hyvin koukutuksen jälkeen. Jos lohikalan saa kuitenkin koukkuun, vähintä mitä voit tehdä, on hoitaa kalan elvytys niin hyvin kuin mahdollista. Eli etsit sen eniten virtaavan kohdan ja pitelet kalaa varovasti pää kohti ylävirtaa, jolloin hapekkaampi vesi menee kalan kiduksista läpi. Näin kala toivon mukaan virkoaa, lähtee uimaan ja jatkaa elämäänsä.

Kosken loppuliut ovat yleensä erittäin hyviä muiden kuin lohikalojen paikkoja. Niistä löytyy monia eri kalalajeja, jotka ovat hyvin hanakoita ottamaan perhoihin. Nymfaamalla saat niitä kaikkia ihan samalla tavalla kuin kalastaisit harjusta tai taimenta. Myös pienet streamerit ja liitsit tuottavat tulosta näistäkin joen osista. Suosittelen siis liian lämpimillä vedenlämmöillä siirtymään suosiolla kalastamaan muualle kuin itse koskeen.

Joesta löytyy yleensä  myös hidasvirtaista vettä, suvantoja ja lampareita. Näihinkin joen osiin sijoittuu yleensä erilaisia särkikaloja sekä haukea ja ahventa. Tällaisiin paikkoihin kannattaa jokikalastajan hakeutua kalastamaan muita kaloja, jos kalastukseen on niin kova polte ettei kalareissua voi jättää poiskaan.

Ahven on hyvä perhokalastuskala
Ahven on hyvä perhokalastuskala

Kun mukana on vain kevyet perhokalastusvälineet

Nymfivavalla ja sen siimallakin pärjää auttavasti kohdassa,  jossa ei virtaa paljon. Ongelmana on se, jos et pääse yhtään kahlaamaan, ranta on liian matalaa tai sinulla ei ole takaheittotilaa. Jos pääset kahlaamaan edes hieman rannasta ulos, on nymfivavalla helpohko saada ainakin pari vavanmittaa siimaa veteen. Voit yrittää nymfata normaalisti kuten kovemmassakin virrassa tai sitten vaihtoehtoisesti vedät perhoa siimasta sisään.

Perhoiksi kannattaa valikoida perinteisen Orange tai Red tagin 3.5 mm kuulalla tai pienen k12-14 tehdyn mustan oranssikuulaisen liitsin. Humuspitoisessa vedessä myös keltainen ja valkoinen väri perhossa jossain muodossa toimii mainiosti. Jos vettä ei ole paljoa, niin sitten vain pienennetään kuulan kokoa.

Jos olet ottanut mukaasi normaalin #5  9` luokkaisen vavan ja siiman, on kalastus lampereessa ja suvannossa paljon helpompaa. Jos et pääse tekemään takaheittoa, on kuitenkin hyvänä vaihtoehtona rullausheitto. Tällä tavalla pääsee jo sen liki 18 m ulos rannasta. Jos paikalla on haukea, niin valitse perukkeen vahvuus sen mukaisesti. Jos mukana on taimenenkalastukseen sopivaa paksuutta 28 mm mutta mieluimmin jotain todella paksua ⌀ 40 mm tai jopa enemmän. Jos mukana on vaikka tinseleitä, niin niihin aivan varmasti haukea kopisee perhoon kiinni. Jokien suvannot ja hidasvirtaiset osat ovat yleensä aina muiden kuin lohikalojen olinpaikkoja.

Eräs oma kokemus joelta

Eipä tästä ole kuin pari vuotta sitten kun olimme menossa Kuusinkijoelle kalastamaan harjusta. Oli lämmin keli ja mieleen tuli, että onkin parempi mitata vedenlämpö ennen kalastuksen aloittamista. Mittauksen jälkeen totesimme vedenlämmön olevan sen +19,  joten lähdimme etsimään suvantoja. Nymfikepillä ja siimalla sitten heitettiin perhoa mahdollisimman pitkälle ja nypytettiin kirjavaa nymfiä rantaa kohti. Kun lopulta löydettiin kalat, alkoi särkeä ja ahventa löytymään oikein urakalla. Ahvenetkin olivat pannukarkeita, särjistä puhumattakaan.

Lopulta löytyivät myös säyneet. Voi sitä rallia kun liki parikiloiset mötkäleet tarrasivat kiinni ja jumputtivat pohjaa myöden karkuun, kunnes saimme ne lopulta haaviin. Siitä sitten otettiin muutama nätti ahven ruokakaloiksi. Kuten jokainen tietää on ahvenfile todella maukasta ruisleivän päällä. Säyneistä voin tässä todeta, että aikaisempina vuosina ei säynettä Kuusinkijoesta tullut saaliiksi kuin ehkä yksi kala kaudessa. Nyt nekin ovat jostain syystä yleistyneet.

Perhokalastajalle lahnakin on hyvä kalalaji kalastaa
Perhokalastajalle lahnakin on hyvä kalalaji kalastaa

Järviperhokalastus on hyvä vaihtoehto lämpimälle ilmalle

Järviperhokalastus on vallan mainio tapa viettää aikaa. Jos on vielä mahdollisuus päästä järvelle vaikka edes soutuveneellä niin mahdollisuudet kalan saantiin moninkertaistuvat. Myös kelluntarengas on varsin mielenkiintoinen väline sillä siinä pääset “lähelle” kalaa ja joudut samalla itsekin tekemään renkaan kanssa hieman enemmän töitä. Järvellä pääset kalastamaan eri kalalajeja hyvin monipuolisesti ja kaikki järvikalalajit ovat mukavia kalastaa renkaasta käsin. Se on myös hyvää hyötyliikuntaa reisille.

Kelluntarengas on näppärä liikkumisväline järvellä
Kelluntarengas on näppärä liikkumisväline järvellä

Kaikki muut kalalajit, paitsi hauki,kuha ja siika ovat helpohkoja jokaiselle järvikalastusta aloittavalle. Kuhan löytäminen vaatii järvellä kalastajalta eniten töitä, kun taas siika näyttäytyy usein pintakäynteinä kesäaikana. Kuhan kalastus vaatii ihan oman postauksen. Siian järvikalastuksesta olenkin jo aiemmin kirjoittanut postauksen ja se löytyy tästä linkistä. Siitä pääsee jo hyvin perille mitä siian kalastukselta vaaditaan. Hauen perhokalastus on sitten myös ihan oman postauksen aihe, mutta tässä alla kirjoitan asiasta lyhyesti. Lisäksi tuossa Vapaa-ajan kalastanlehdessä on kirjoitettu aiheesta ihan riittävästi.

Hauen ja kuhan kalastajalla on mukanaan tietysti tuhdimmat välineet ja isommat perhot. Hauen kalastuksessa vapa ja siima ovat pääosassa. Vavan tulee olla hyvin vahva #8-10 luokkainen, jotta sillä saa heitettyä isoja haukiperhoja hyvin tuulessakin. Lisäksi siiman tulee sopia vapaan eli mieluimmin tuhti ja raskas etukartioinen toimii parhaiten. Peruke tulee olla vahvaa ja usein kannattaakin perukkeen päähän laittaa hieman kestävämmästä teräsvaijerista tai titaanilangasta noin 20-60 cm pätkä, jotta hauki tai kuha eivät pääse terävillä hampaillaan puremaan peruketta poikki. Vielä vahva leikari perukkeen toiseen päähän, johon perho tulee kiinni niin jopas alkaa olla vermeet kohdallaan.

Perukkeen tekoon ohjeet löytyvät tästä Videolinkistä.

Videossa mainittua perukemateriaalia, titaanilankaa eli Wake jawline löytyy tämän linkin kaupasta. 

Vapaa-ajan kalastajanlehdessä on v.2018 ollut hyvä juttu hauenperhokalastuksesta ja se kannattaa käydä lukemassa tästä linkistä.

Kalojen paikat järvellä

Näistä linkeistä löydät kaiken tarpeellisen mitä sinun tuleekin tietää hauen perhokalastuksesta ja siihen valmistautumisesta. Joten en niistä tässä enempää kerro. Mutta entäpä ne hauen paikat järvellä. No toki jokainen varmasti olisi ensimmäisenä menossa heittämään kaislikkoa, eikä se ole ollenkaan huono ratkaisu. Mutta hauki ei kuitenkaan aina ole siellä järven ainoassa kaislikossa. Vaan voi varsin hyvin olla siinä kaislikon ulkopuolella järven rinteessä kolmessa metrissä tai joskus jopa siellä hieman syvemmällä, josta löytyy hauelle sopivia saaliskaloja. Tälloin et enää pärjää kelluvalla siimalla vaan mukaan intermediate tai jopa 3 luokan uppoavasiima on hyvä olla tuolloin käytössä.

Koska hauen ravintona järvellä ovat kaikki särkikalat sekä ahven, ovatkin usein nämä hauen olinpaikat niiden muiden kalojen kalastuspaikkoja. Kun haluat mennä kalastamaan vaikkapa ahventa kevyemmillä välineillä on tietysti vaarana se että perhoon tarttuu hauenrotjake. Ahvenen kalastus on kuitenkin todella mielenkiintoista ja kiitollista, sillä kalana se ei ole kovin kranttu perhoista. Perhot ahvenelle ovat pienempiä kuin hauelle tarkoitetut talitintin kokoiset perhot. Aiemmin mainitut eriväriset liitsit ovat hyvä yleisvaihtoehto niin ahvenen, särjen kuin säyneenkin kalastukseen. Jopa siikaakin saa samaisilla perhoilla. Oletko tilanteisiin mukautuva perhokalastaja.

Perhokalastajan kalastusta järvellä helpottaa veneen käyttäminen
Perhokalastajan kalastusta järvellä helpottaa veneen käyttäminen

Ahventakin saaliiksi

Jos järvellä on hiukankin kivikkoa tai karikoita, löydät näistä ahventakin. Ahvenen kalastus ei ole mitään tähtitiedettä ja sen osaa varmasti kaikki. Ahvenen kalastukseen ei ole yhtä oikeaa ohjetta. Joskus riittää kun heittää veneessä istuessaan vavan mittaisen siiman veteen ja alkaa vavan kärjellä pompottelemaan perhoa pohjaa pitkin venettä kohti. Eiköhän aika nopeasti ala siimassa tuntumaan selviä nykäyksiä kun ahvenparvi hyökkää perhoon kiinni. Joskus pitää taas heittää pidemmälle ja hitaasti nykiä perhoa sisään. Sama pätee myös särkikalojen pyytämiseen.

En ole koskaan kokenut järvikalastusta vaikeaksi, sillä perho itsessään on kaloille niin mielenkiintoinen kohde, että se antaa mm. kaikki tekniikkavirheet anteeksi. Särkikalat ovat kaikki mukavia kalastuskohteita ja esimerkiksi useamman kilon lahna antaa hienon vastuksen jo kaiken kokeneelle jokikalastajalle.

Ruokakaloiksi nuo kaikki aiemmin mainitut lajit sopivat hyvin. Ahventa voi savustaa tai paistaa nahattomina fileinä. Särjestä tulee todella hyvää suolakalaa kuten siiastakin. Säyne kannattaa savustaa, hieman ruotoinen kala, mutta maukas kuin mikä.

Jos joku teistä kokee järviperhokalastuksen vaikeaksi, voit aina kysyä Palkesilta oppailta apua tähän ongelmaan. Esimerkiksi siian kalastus vaatii hieman enemmän tietämystä ja ymmärrystä. Siian kalastusta päästään kyllä harjoittelemaan sitä haluttaessa kuten muidenkin kalalajien kalastusta järvellä.

Säynekin on hyvä ruokakala ja tässä vielä kertaalleen Juhani Kyllöseltä saatu maukas ohje säyneen hyödyntämiseen ruoaksi.

             Kuninkaiden levite leivänpäälle

  • Perkaa ja savusta säyne tai kaksi, jopa kolme
  • Ota savustetuista säyneistä lihat irti ja laita kulhoon.
  • Lisää kulhoon noin 30% säyneen määrästä Koskenlaskija-juustoa
  • Lisää kulhoon noin 20% säyneen määrästä rahkaa
  • Mausta sipulilla, tillillä ja suolalla
  • Tämän jälkeen sauvasekoittimella koko kulhollinen tahnaksi ja leivän päälle. Leipä ääntä kohti, on hyvää!

Avot, jo menee kieli mukana tätä syödessä.

Säynettä pääset kalastamaan vaikkapa Kuhmon Pajakkakoskessa. Kyseisestä koskesta kirjoitinkin jo artikkelin joten kannattaa käydä lukemassa se tästä linkistä.

Jos tarvitset hyvää majoitusta niin Lentiiran Lomakylä tarjoaa sitä. Tarjolla on korkealaatuista mökkimajoitusta ja kun teet varauksen itse Lentiiran lomakylän nettisivuilta, saat varauksesta koodilla Palkes23,  10% alennuksen.

Lopuksi vielä …

Olemme päässeet postauksen loppuun. Postauksen “Oletko tilanteisiin mukautuva perhokalastaja” oli tarkoituksena herättää ajattelemaan kuinka ilmaston lämpeneminen vaikuttaa perhokalastukseen. En tarkoituksella ottanut vakavammin enempää kantaa tuohon asiaan, sillä se herättää meissä kaikissa ristiriitaisia tunteita, enkä koe tämän blogin olevan oikea paikka vain tuon asian ratkaisemiseen. Mutta me perhokalastajat voimme varmasti omalla toiminnallamme vaikuttaa siihen, kuinka kalat jatkossa voivat selvitä liian lämpimien vesien vaikutuksista. Meidän ei tarvitse liikaa kuormittaa kalojen hankalaa tilannetta kalastamalla ja väsyttämällä niitä loppuun asti. Voimme aina tehdä valintoja oman kalastuksemme suhteen, toivottavasti teemme sen oikeaan suuntaan. Jokaisella lienee asiaan ihan oma ajatus, joten toimitaan parhaamme mukaan.

Hyvää tulevaa Joulukuun alkua ihan kaikille blogin lukijoille!

Laitahan vinkit eteenpäin!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *