Onko perholla lopulta mitään merkitystä

Kalastaja miettimässä mistä ja miten aloittaa kalastuksen

Laitahan vinkit eteenpäin!

Onko perholla lopulta mitään merkitystä – Seuraavana lyhyesti kalastajan joskus mieleen tulevaa pohdintaa. Kirjoitus ei perustu mihinkään kirjalliseen ja tutkittuun tietoon. Otsikon mukainen kysymys on varmasti monella mielessä, aina silloin kun kalastaja avaa perhorasian kannen ja miettii seuraavaa valintaansa.

Mitä väliä on sillä mitä perhoa uitan tai olen uittamatta. Mistä tiedän mihin perhoon kala lopulta ottaa tai on ottamatta ja miksi? Kalastajan perhon valinta saattaa kuitenkin perustua täysin ns mutu-tuntumaan. Kalan valinta saattaa perustua vain sen sadasosasekunnissa tehdyn päätöksen perusteella johon on vaikuttanut esimerkiksi: oikea perhon hahmo, kalan sen hetkinen kiinnostuksen kohde, oikea perhon värisävy, kalastajan heittämän perhon oikea uittolinja sekä vauhti jne.

Kalastajan viime hetken valinnat

Lähdetään liikkeelle kalastajan tekemistä valinnoista. Kalastajan perhon valinta perustuu useimmiten vanhaan tottumukseen. Eli mahdollisesti kokemukseen, jonka perusteella kalastaja on aiemmin perholla saanut kalaa vaikkapa vastaavan tyyppisessä tilanteessa. Tai juuri sillä hetkellä tekemiinsä havaintoihin koskella. Kalastaja on nähnyt kuinka ruskeita vesiperhosia kuoriutuu runsaasti ja valinta voi olla silloin Coddard Caddis.

Tämä harjus teki valinnan mutta pääsi onneksi takaisin ollessaan hieman liian suuri ruokakalaksi
Tämä harjus teki oman valintansa tarjotun perhon suhteen

Kokemusperäinen valinta on usein toimivin, sillä siitä on eniten näyttöä että juuri se tapa tai perho toimii. Kun laitat siiman päähän perhon. jolla olet aiemmin saanut kalaa, olet vahvoilla. Mutta pysymällä aina niissä samoissa valinnoissa voit tympääntyä itse tekemääsi valintaan. Myös jos käyt aina samalla koskella ja teet aina samat valinnat, oppivat kalat lopulta tavoillesi ja lopulta et ehkä saa niin hyvin kalaa kuin aiemmin. Kalat ovat nähneet käyttämäsi perhot jo moneen kertaan. Niinpä on hyvä joskus uudistaa omia tapojaan ja kokeilla ihan jotain muuta.

Miksi sitten toimimme näin? Koska se on meille helpoin vaihtoehto. Ihminen on perusluonteeltaan laiska, joka ei halua siirtyä mukavuusalueelta pois kovin helposti. Ihminen tekee mieluummin sen helpon valinnan,  jolla pääsee tilanteesta eteenpäin. Toki jos tavoite on saada kala, huijaa ihminen itseään tällä helpolla päätöksellä.

Meillä kaikilla on tietyllä koskella se itselleen mieluinen paikka, johon menemme kalastamaan, jos sen vain on vapaana muilta kalastajilta. Mutta voi helvata, jos siinä on jo joku. Olemme pettyneitä ja olo on hetkeksi jopa lamautunut. Onneksi meillä on olemassa se ihan ok kakkospaikka, joka kelpaa paremman puutteessa. Olemme siis usein omien tapojemme orjia, emmekä ole helposti halukkaita lähteä muuttamaan niitä.

Jos haluaa kehittyä kalastajana olisi hyvä toimia välillä toisin. Kokeilla eri koskikohteita tai samalla koskella täysin eri paikkaa. Testaapa seuraavalla kerralla kohtaa koskesta, josta et pidä niin paljon. Koeta löytää paikasta jotain mielenkiintoista. Etsi kohdasta kalan paikat, ajattelet sen kalastuskäynnin kuin oppituntina. Kun toistat tämän muutaman kerran kesän aikana, huomaat että kehityt kalastajana, etenkin taidollisesti. Samalla kehittyy sinun koskenlukutaitosi ja huomaat että saamasi kalamäärät lisääntyvät.

Kalan tekemät valinnat perustuvat vain meidän luulemiin olettamuksiin

Kun sidomme valitsemamme perhon siiman päähän ja uitamme sitä joessa, oletamme tietysti kalan kiinnostuvan siitä. Ajattelemme että tämä on se oikea perho, johon kala on ottanut jo monta kertaa aiemmin. Se,  että onko kala kiinnostunut valitsemastasi perhosta, on tietysti täysin kalan oman harkinnan varassa. Kalan tekemät valinnat perustuvat vaiston varaiseen kokemukseen ja sen hetkiseen tilanteeseen.

Tämä kala oli päättäväinen tarjotun nymfin suhteen. Suuhun vaan ja äkkiä
Tämä kala oli päättäväinen tarjotun nymfin suhteen. Suuhun vaan ja äkkiä

Kala saattaa nähdä kovassa koskessa perhostasi vain vilauksen ja tekee nopeasti päätöksen olla ottamatta perhoa hyönteisenä tai syöksyy kiinni makupalan toivossa. Emme tiedä mikä lopulta vaikuttaa kalan tekemään päätökseen, me vain luulemme että kalan ottaessa perhon, teimme juuri oikean ratkaisun perhon valinnan suhteen ja/tai perhon uittamisen suhteen.

Kalan aktiivisuus ja ruoka-ajat perustuvat aina vuodenkierron mukaan vedessä esiintyvän hyönteisfaunan kuoriutumiseen Avovesikauden aikana hyönteisiä kuoriutuu ja esiintyy vesistöissä hieman eri syklillä. Näin kala siis mukautuu vallitsevaan tilanteeseen ja syö sitä ruokaa mitä on yleensä eniten tarjolla. Varmasti kalan kohdalla on myös niin, kuten ihmiselläkin, että jos tarjolla on maksalaatikkoa sekä lankkupihviä niin todennäköisesti ihminen valitsee sen lankkupihvin. Kasvissyöjä sitten ehkä jotain muuta. Kalalla siis saattaa olla suosikkihyönteinen, mutta se syö varmasti niitä kakkos- tai kolmosvaihtoehtojakin kun vain kohdalle sattuu.

Mutta periaate on varmasti se, että kala pyrkii syömään koko avovesikauden niin paljon kuin mahdollista.  Sen täytyy tehdä kaikkensa lihotakseen kunnolla. Edessä on kuitenkin pitkä talvi selvitä hyvin vähällä ravinnolla, koska talvella ei kummoisesti hyönteisten kuoriutumista tapahdu. Kala selviää talvesta vain tankkaamalla koko avovesikauden vatsan täyteen ravintoa, jonka turvin se selviää talvesta. Kala laihtuu talven aikana tietysti aika paljon, sillä ravintoa on hyvin vähän saatavilla. Pitkän talven kaatuessa kevät puolelle, alkavat ensimmäiset hyönteiset kuoriutumaan. Kun kevät koittaa, alkaa kalalla oikein kissimirrin päivät, ruokaa on taas tarjolla yllin kyllin. Kesällä on tarjolla oikein runsauden aika ja kun taas syksy saapuu, vähenevät eri hyönteisten esiintyminen normaalin kierron mukaan.

Tässä asiakkaan tartuttama kala tulossa haaviin
Tässä asiakkaan tartuttama kala tulossa haaviin

Pyri tekemään jotain toisin

Kuten muutamassa aiemmassa postauksessa olen jo maininnut, että kokeile jotain muuta kuin niitä joka kertaisia samoja perhoja. On hyvä siirtyä pois omalta mukavuusalueelta ja laittaa itsensä peliin. Mitään ei saa, jos ei kunnolla yritä. Kyseessä on sinun vapaa-aikasi ja toki sinä itse sen käytöstä päätät, mutta miksi et haastaisi itseäsi pois siltä mukavuusalueelta ja tekisi asioita joskus hieman normaalista poikkeavasti.

Olen aiemmin kirjoittanut postauksen “Orange Taga ja kaikki sen muunnokset”. Tästä voit löytää jotain erilaisuutta omaan kalastukseesi. Pakko on myös mainita se aina tärkeä “Koskenlukutaitoa koskeva postaus”, josta löydät kalastukseesi mahdollisesti ihan uusia näkökulmia. Käy lukemassa nämä ikivihreät postaukset ja voit yllättää itsesi seuraavalla kalareissulla uusilla asioilla.

Viikon vinkki: Ota joskus mukaan vain yksi perhorasia ja jätä kaikki loput rasiat kotiin. Pakota itsesi tekemään erilaisia valintoja, näkemään tuleva kalastustilanne aivan uusin silmin. Voisit vaikka numeroida rasiasi ja valita aina järjestyksessä seuraavan rasian mukaan. Näin joudut mukavuusalueen ulkopuolelle totaalisesti ja laittamaan taitosi koetukselle. Samalla aivosi saavat uutta ajateltavaa ja mahdollisesti löydät itsesi yllättävästä tilanteesta. Oletkin oppinut päivän aikana uusia asioita ja mahdollisesti saanut hienon kalan ihan uudesta paikasta ja eri tekniikalla.

Elämä on aivan liian lyhyt tuhlattavaksi samanlaisiin asioiden toistoihin, jotka eivät tuota tulosta. Nauti hyvästä harrastuksesta mutta eri tavoin kuin aiemmin. Jos koet että tarvitset apua oman kalastuksesi muuttamiseen, ota meihin, Palkesin oppaisiin yhteyttä. Tästä linkistä pääset Palkesin nettisivuille ja sieltä löydät myös yhteydenotto kaavakkeen.

Kannattaa myös käydä lukemassa tämä postaus Tuntuuko sinusta siltä, että kalat karttavat sinua.

Laitahan vinkit eteenpäin!

4 ajatusta aiheesta “Onko perholla lopulta mitään merkitystä”

  1. Hienoa tekstiä. Avartaa ja asioihin uusia näkökulmia, kalastukseekin mukavaa vaihtelua.

    1. perhokalastajaninfo@gmail.com

      Kiitos! Itsekin olen monikymmenvuotisen perhokalastusurani aikana muttaanut kalastustyyliä ja metodia moneen kertaan. Myös perhojen eri mallien määränolen saanut pienentymään sillä aika harva ehtii kokeilla edes kalastuskauden aikana kuin murto osan niistä perhoista joita rasioissa aina mukana kantaa. Tietysti jotenkin se mielenkiintoinen perhonsidontakin vain “ajaa tekemään malleja lisää ja lisää”. Mutta mukavaa kun jaksat käydä lukemassa blogia, yritän jatkossakin kirjoittaa mahdollisimman monipuolisista aiheista.

  2. Hyvää pohdintaa. Tenkarointiin ja toisaalta soft-hackle kalastukseen perehtyessäni olen törmännyt aivan uusiin ajatuksiin ja näin entiselle pintaperho/streamer kalastajalle yllättäviinkin teemoihin.

    Olen jo jonkin aikaa harrastanut tuota “kalasta perhoilla joihin ei ole luottoa/kokemusta” ja siten laajenna sitä omaa repertuaaria. Toki aina voisi vetää liitsiä alavirtaan, mutta välistä on ihan virkistävää miettiä, miten saa klassisen soft-hackle perhon uitettua kalalle ottavasti tai kokeiltua ihan uusia kalastuslinjoja.

    Kannatan lämpimästi omien mukavuusalueiden ulkopuolelle siirtymistä aika-ajoin.

  3. perhokalastajaninfo@gmail.com

    Tenkarointia en olekaan paljoa kokeillua voisi olla mielenkiintoinen suuntaus. Noita soft-havckle tyyppisiä perhoja olen käyttänyt aika usein, Se mielenkiintoista, samoin Spiderit ovat pintaklavokalastuksessa varsin hyviä fiboja tuova kalastusmuoto.. Usein kalan otti on nätti pieni imaisu pinnalta ja kuitenkin päässä saattaa teutaroiden monen kilon kala. Kiva kun luet blogia!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.